Kaikenlaista sitä


Egyptin mau on kiinnostava rotu. Muidenkin kuin henkilökunnan ja Maunon mielestä.

Niitä on aika vähän Suomessa, noin nelisenkymmentä, joista varmaankin puolet on pentuja, viime tai tänä vuonna syntyneitä. Kasvattajat tekevät työtä pitääkseen rodun linjat kunnossa, juuri alkuviikosta saapui taas maahan uusi mau, jatkamaan sukua Atlantin tällä puolen ja tuomaan uutta verta tähän pieneen rotuun.

Rodun etuja yrittää valvoa ja edistää Mau-yhdistys, jossa toimii kourallinen ihmisiä. Yhdistys on solminut Kissaliiton kanssa sopimuksen, se puolestaan kansainvälisen katto-organisaation FIFén ja kasvattajat noudattavat näitä sääntöjä, pyrkien kasvattamaan mahdollisimman rodunmukaisia, terveitä ja upeita maukulaisia. Ei aina helppoa, eikä halpaakaan, kun kasvattaminen perustuu pitkälti tuonteihin ja ulkomailla käytyihin astutusreissuihin.

Sitten on niitä, jotka ajavat ohituskaistaa.

Taas on kuulunut juttua myynnissä olevista ja myydyistä niin "sekarotuisista" (joilla ei kaiken todennäköisyyden mukaan ole mitään tekemistä aidon maun kanssa) kuin erikoisista väreistä ja kuvioistakin.

Sekarotuisista ja maatiaisista saa oikean kohdalle osuessa vallan mainion lemmikin. MUTTA jos haluaa rotukissan, sillä on rekisteröintipaperit. Jos papereita ei saa, kyseessä ei ole rotukissa, eikä egyptin mau. Paperit saa ostohinnan maksaessaan. Myöskään mikään Egyptistä tuotu katukissa ei ole egyptin mau.

Mau-yhdistyksen sivuilta löytyvät FIFÉn standardeihin sitoutuneet suomalaiset mau-kasvattajat sekä tarjolla olevat pennut. Nämä pennut ovat tutkituista vanhemmista, joiden sukulinjat ovat tiedossa monta sukupolvea taaksepäin.

Jos mau kiinnostaa, kannattaa hankkia aito sellainen.

Kommentit

  1. Täyttä asiaa puhut! Haluaisin vielä tuoda esiin pentutehtailun synkkääkin synkemmän puolen, eli kissojen kohtelun. Monesti emoa pennutetaan jatkuvasti ja huonolla hoidolla/ravinnolla. Pennutkin saavat yleensä varsin huonot lähtökohdat elämään. Asiasta lisää: http://www.sey.fi/elaintietoa/kissa/katso_mista_kissan_ostat/

    Kunpa mahdollisimman monet ihmiset havahtuisivat ajattelemaan asiaa, vain siten saisimme julmat pentutehtailijat lopettamaan toimintansa.

    Oli pakko kommentoida, asia on niin lähellä sydäntä ;)

    Mussukat täällä kiittää mukavasta blogista, Maunon metkuja on hauska seurata :)

    VastaaPoista
  2. Mä en myöskään tajua näitä "Rotukissoja! Emo norjanmetsäkissa (toim. huom. näköinen) ja isä siperian kissa! Kävi vahinko!". Just joo, ihan varmasti kävi vahinko ja ihan varmasti se emo on oikeasti norjanmetsäkissa. Vielä vähemmän ne pennut on rotukissoja vaikka vanhemmat olisi kuinka paperillakin rotukissoja. Rotukissa on vain rekisteröintipaperin omistava kissa ja kahden eri rotuisen pennut ei semmoisia saa.

    Ei sillä, itselläni on löytökissa joka on selvästi perinteinen kotikissa. Oikein ihana kaveri on ja varmaan pysyn noissa löytökissoissa myöhemminkin. :)

    Huijaaminen on kuitenkin kurjaa, pentutehtailusta en edes sano mitään!

    VastaaPoista
  3. Joo, viimeisin joka tässä nyt kirvoitti postaamaan, oli "uutena, uniikkina lajina" myydyt maun ja toisen rodun pennut. Puhtaista ja palkituista vanhemmista. Paitsi että näin pienessä rodussa kuin mau, on kaikki leikkaamattomat ja palkitut tiedossa, eikä niillä ole sekarotuisia jälkeläisiä. Eli todennäköisesti jonkun täplikkään maatiaisen pentuja myyty...

    Mulla ei todellakaan ole mitään kotikissoja/maatiaisia vastaan. Mutta sekarotuinen on sekarotuinen eikä rotukissaksi kukkua puhumalla muutu. Eikä se ole kenenkään etu, että kukkua puhutaan.

    VastaaPoista
  4. Koirissahan on ihan sama ongelma. "En mä meinaa näyttelyihin enkä mihkää akilityyn, mä haluun vaan ihan koiran seuraksi. Oli tosi kiva kasvattaja, ihan puhasrotusia nää on, mut ei mitään papereita, ku en mä mitää näyttelyitä harrasta. Maksoki vaa viissataa."

    Joo-o... Eihän ne paperit itsessään tietysti ole validi todiste siitä, että elukka on sitä mitä väitetään (koirapuolella tästä on runsaahkosti esimerkkejä), mutta tällä hetkellä se on oikeastaan ainut tae sille, että ostettu objekti on tosiaan sitä mitä haetaan. Usein (ei suinkaan aina) puhdasrotuisuus myös takaa vanhempien asiallisen kohtelun - tosin kasvattajaan henk. koht. tutustuminen olisi aina suotavaa...

    Pakollisena disclaimerina: sekarotuiset ovat ihan yhtä rakkaita ja ihania kuin puhdasrotuisetkin. Kuitenkin sekarotuinen on sekarotuinen, enkä näe sitten minkään valtakunnan hyvää motiivia niitä järjestelmällisesti ja harkiten teettää. Ahneus ja typeryys eivät ole hyviä motiiveja.

    VastaaPoista
  5. Juu, kotikissojakin on pilvin pimein löytöeläintalossa. Jotka on monesti ihan unelmakisuja! En todellakaan hyväksy kotikissojen tarkotuksellista teettämistä. Vahinko on vahinko, mutta vahinkoja ei satu kun leikkaa. Ihan järkyttäviä nämä yleensä nuoret naiset jotka kyselee netissä isäehdokkaita jotta voisi teettää pennut tai parit kotikissalla. Minustakin on ihana seurata pentujen kasvua, mutta ei se saa mennä kissojen hyvinvoinnin edelle!

    VastaaPoista
  6. Venäjänsinisen ja bombayn omistajana olen törmännyt samaan asiaan: jokainen sirorakenteinen sininen maatiainen on "venäjänsininen", vaikka sillä olisikin oranssit silmät. Ja moni sysimusta oranssisilmäinen on "bombay", vaikka ruumiinrakenne on ihan erilainen.

    Maatiaiset ovat kauniita ihan omana rotunaan. Miksi siis väen vänkäämällä etsitään jotakin hienouksia muista roduista? Ei se nimi kissaa paranna.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Törkeän hieno vessa

Kissanruokaa kotiinkuljetuksella - helppo homma?

Lyyra kolme vuotta!