Tämä on ollut aika vuoristoratapäivä. Ensin tuli tieto, että go, Epun voi hakea, sitten se kumottiin parin tunnin sisään. Sitten käytiin vielä keskusteluja ja päädyttiin siihen, että kyllä sen voi hakea. Trichomonakseen kun ei oikein ole lääkettä, se paranee ajan kanssa eikä pitäisi aiheuttaa ripulia kummempaa, jos jotain on aiheuttaakseen. Eläinlääkäriasema Felinan, jossa testit tehtiin, kanta oli, että ei vaikuta luovutukseen. Niin sitten päädyttiin, että Eppu kotiin vaan.
Epun tulo oli Maunolle järkytys. Se oli pää ovenraossa vastassa ja kun sieltä tulikin kassi, jossa oli Eppu, oli järkytys hirveä. Kassia piti sähistä ja murista. Siihen sitten jämähdettiinkin, eteiseen ihmettelemään että mikä hemmetti tuolla kassissa on. Eppu ei uskaltanut kassista ulos ja Mauno tuijotti herkeämättä sähisten ja suhisten.
Pikku hiljaa siirryttiin olohuoneeseen, jossa on sitten sähisty ja muristu, ajettu takaa ja leikittykin. Tosin leikkiminen koskee vain Eppua, Maunoa ei leluilla huijattu. Tarkkailu on ollut herkeämätöntä.
Molemmat ovat syöneet, toistensa ruokia myös, ja käyneet vessasa, joten sen osalta asiat ovat hoidossa. Nyt aletaan pikkuhiljaa ottamaan pieniä varovaisia torkkuja.
Mauno jo vähän leikitellen koukki divaanin alla makaavaa ja unia tekevää Eppua, ehkä tämä tästä iloksi vielä muuttuu.
Edessä on kaikille jännittävä yö ja seuraavan päivän valkeneminen, mutta tästä se tutustuminen lähtee.
