sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Rankka viikko


Meillä on ollut rankka viikko. Ei ole ehtinyt bloggaamaankaan.

Eppuli oli torstaina lääkärissä, taas jouduttiin antamaan tötsyt, jotta saatiin nielu ja sieraimet tähystettyä. Mitään lievää turvotusta kummallisempaa ei tuhinan syyksi löytynyt, joten nyt syödään sitten 4 vkon kortisonikuuri ja katsellaan josko se tepsisi. Virukset on negatiiviseksi todettu, keuhkot ja sydän kuvattu, antibioottiakin koitettu, joten josko tämä sitten auttaisi.

Maunon allergiatestin tuloksetkin tulivat, niissä testattiin vain ulkoiset aiheuttajat (kuten siitepölyt, pölypunkit ja muut) ja ne olivat negaa. Kutinan aiheuttaa siis mitä ilmeisimmin ruoka, joka pitäisi eliminaatiolla keksiä. Kun vaan löytyisi nyt joku yksi ruoka mitä Mauno suostuisi syömään... allergiaruoka ei meinaan enää mene alas, siitä kieltäydytään. Huoh.

Epun tötsyily tietysti aiheutti Maunossa torjuntareaktion, suhinaa on kuultu vielä tänään sunnuntainakin aamulla ja edelleen tunnelma on hieman viileä. Toivottavasti poikien välit lämpenevät piakkoin.

tiistai 26. tammikuuta 2010

Ylähylly ilmoittautuu

Maunon paikka on kirjahyllyn päällä korissa. Aina siitä ei näy paljoakaan, mutta kyllä se siellä on.

Kansalaiset, siunaan teitä...




Walk like an Egyptian...



Halp!


Sorppa kuvalaatu, meillä ei kattovaloja pidetä päällä vaan elellään pöytälampun ja telkkarin valossa, ja kuvaustilanteet menevät ohi jos alkaa valaistusta säätämään. Se on näpättävä minkä saa.

maanantai 25. tammikuuta 2010

Tötsyviikko

Meillä vietetään tötsyviikkoa.

Mauno kävi tänään lääkärissä antamassa verinäytteen allergiatestiin ja siltähän ei verta oteta ilman rauhoitusta, joten pakko oli humauttaa. Samaan aikaan samassa paikkaa samassa kunnossa oli Maunon sisarpuoli Cleo, Epun äiti, joka on kärsinyt silmävammasta.

Eppu puolestaan menee vetskulle torstaina, antibiootti ei ole auttanut kröhnötykseen, joten mennään tsekkaamaan miltä siellä kurkussa nyt näyttää. Siihen luultavasti tarvitaan myös humautus, joten meillä varmaankin tapellaan taas loppuviikosta. Huoh.

Tässä Eppu ei ole teemaviikon kunniaksi vetänyt kokaa nokkaan vaan käynyt vessassa...

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Arvonta suoritettu!

Sunnuntai tuli ja hiiriarvonta on suljettu. Arvonnan virallisena valvojana toimi Eppu tukikohdastaan.


Voittaja on kommentti numero 14 eli hiiret lähtevät kolmen cornish rexin iloksi.


Minna ilmoita postiosoitteesi sähköpostiin sitruunapuu ät welho piste com.

lauantai 23. tammikuuta 2010

Raatelupreferenssit

Jotta nyt ei ihan pelkästään Eppua syytettäisi raatelusta niin on toki myönnettävä, että Maunollakin on omat projektinsa. Mauno vaan ei ole kiinnostunut villasta tai muista luonnonmateriaaleista vaan vaatii tässäkin prosessoituja tuotteita (vrt ruoka: Eppu syö lihaa, Mauno teollista).

Muovi on Maunon raatelusuosikki numero yksi. Ja oikeastaan se melkein ainoa. Siellä missä on muovipussi valvomatta, on Mauno hampaineen.

Pojilla on yya-sopimus vessakaapien ovien suhteen. Mauno ei osaa niitä avata, mutta Eppu menee kaapin sisään ja potkii sieltä ovet auki. Näin Mauno oli yhtenä yönä päässyt kaapissa säilytyksessä olleiden hiekkasäkkien kimppuun. Ihanasti hiekkaa oli sitten pitkin olohuoneen lattioita (kuvasta saharaa on jo siivottu).


Koska oviin on vaikea saada lukkoa, henkilökunta rakensi ratkaisun, jossa puhdas hiekka on laatikossa ja sieltä sitten kuksalla täydennetään käyttölaatikkoon uutta hiekkaa. Eipä pääse Mauno repimään säkkejä.

perjantai 22. tammikuuta 2010

Nudistilammas

Muistatte varmaan lampaan, joka sai uuden frisyyrin?

Aamulla sängyn vierestä löytyi alaston lammas, lampaan turkki oli sitten tuppoina pitkin makuuhuonetta. Jollain oli ollut yöllä ilmeisen tylsää...


Epäilyt kohdistuvat tummempaan herraan, jolla muutenkin on taipumusta erinäisiin raatelupuuhiin. Maunolla on ollut koppa päässä, joten sikälikin se on epäilysten ulkopuolella, joskaan se ei toki satavarmasti estä puuhastelua.

Tässä Mauno osoittaa, että "Nii-in, tuosta se on ottanut kiinni ja raadellut."

torstai 21. tammikuuta 2010

Hiiriarvonta!

Sairaslomien ja pimeiden päivien iloksi ei ole kertynyt paljon kuvia eikä kerrottavaa, mutta henkilökunta on sentään jotain yrittänyt nysvätä sohvalla potiessaan. Hiiriä on ilmestynyt nurkkiin lisää.

Nyt siis talvipäivien iloksi arvotaan kahden hiiren paketti. Hiiret saa mintulla tai ilman. Posti kuljettaa EU-alueella.


Arvontaan voi osallistua kommentoimalla tähän postaukseen. Anonyymit eivät osallistu, eli joku nimitieto postauksessa on oltava. Jos nyt joku kissaton haluaa osallistua niin vaihtoehtoisena palkintona voi valita Mykkäsen.

Arvonta voimassa tämän viikon sunnuntaihin klo 16 asti.

tiistai 19. tammikuuta 2010

Kököttirastas

Mauno ei osaa olla rennosti koppa päässä vaan kököttää milloin missäkin. Selvästi nukuttaisi, mutta päätä ei voi millään laskea alas, kun siinä on se kamala koppa. Henkilökunnan syli on ainoa paikka missä voi kunnolla rentoutua, myös kaapin päällä oleva pesäkori on kelvannut muutamaan otteeseen, päivällä jopa Epun pylly pään tueksi.


Eppu käy välillä painimaan Maunon kanssa turhan riehakkaasti ja koska Mauno ei pysty antamaan kunnon vastusta, Eppu pääsee hyökkäämään selän takaa niskaan ja sitä Mauno ei voi sietää. Siitä tulee kunnon kivahdus, ja kitinää onkin kuulunut tänään useampaan otteeseen.


Taistelun tiimassa koppa myös lähti kerran päästä ja Mauno tietysti hyökkäsi pesemään itseään. Valitettavasti heti jatkui tassun nuolenta niin että se punoitti, joten eikun koppa takaisin päähän. Antihistamiinilla ei näin kolmantena päivänä näytä vielä olevan oikein muuta vaikutusta kuin kohonnut ruokahalu. Epunkin ruuat pitäisi vedellä.

maanantai 18. tammikuuta 2010

Erimies Mauno

Mauno-raukka on koppa päässään kuin eri kissa. Se kulkee pää riipuksissa ja haluaisi vain olla sylissä. Pieni katsekin saa sen hurisemaan, sylissä se se hurisee kuin traktori. Kaulasta rapsutus saa sen silmät sikkaraan ja kuolan tirahtamaan suupielestä. Tassut tavoittelevat leipomisliikkeitä. Se rrrrakastaa niin paljon.

Voi kun sille voisi selittää, että koppa on sen omaksi hyväksi. Tai tehdä diilin, ei koppaa jos ei tassun nuolentaa. Valitettavasti kieli hakeutuu tassulle kun koppa otetaan tauolle. Antihistamiinit toivottavasti auttavat kutinaan ja pari päivää kopan kanssa ehkä parantaa tassun niin että sitä ei nuoletuta. Ei tällaista huvikseen kukaan jaksa kovin pitkään. Seuraavaksi mennään sitten allergiatesteihin jos sieltä tulisi apua, että mikä sen kutinan oikein aiheuttaa.


Epun puolesta tuli tänään iloisia uutisia. Virustestit näyttivät negatiivista, eli ei herpestä tai kalikia. Kyseessä lienee joku muutenvaan tullut hengitystieinfektio, joka pistää rohistamaan. Nyt Eppu syö sitten antipojootit ja toivotaan, että homma on sillä ohi.

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Kurja joukko


Me ollaan vähän kurja joukko nyt. Eppu rohisee edelleen. Mauno on taas nuoleskellut tassuaan niin että se punoittaa, joten kauluripenalty iski. Henkilökunta on megalomaanisessa räkätaudissa.

perjantai 15. tammikuuta 2010

Nukkumaloota

Henkilökunta kävi viime viikonloppuna Ikeassa ja nappasi mukaan uudeksi hiekkalaatikoksi ajattelemansa laatikon. Valitettavasti se ei sopinut ajateltuun paikkaan, joten ennen loppusijoituspaikan määräytymistä se on nyt viikon verran ajelehtinut pitkin kotia. Siitä pojat ovat tietysti ottaneet kaiken irti, laatikko on ollut erittäin suosittu.

Laatikko on nyt päätynyt makkariin henkilökunnan sängyn viereen ja siitä on tullut Epun nukkumapaikka. Päikkärit vedetään Linnan katolla, mutta yöksi Eppu on tiukasti hakeutunut laatikkoon, samoin tänään päivällä flunssaisen henkilökunnan otettua päiväunet oikein sängyssä. Siellä on ilmeisesti mukavampaa, kuin potkivan henkilökunnan jaloissa - mutta silti lähellä. Mauno nukkuu yönsä viisaasti sohvalla olohuoneessa.


Meillä on muutenkin kärsitty pakkasen aiheuttamisesta turkin sähköistymisestä, joten voinette kuvitella että muovilaatikossa nukkuminen ei auta asiaa, varsinkin kun erityisesti Epun turkinlaatu on kovin pehmeä ja silkkinen (hopeilla on karkeampi turkki kuin savuilla). Edes pienen lievityksen vuoksi henkilökunta ystävällisesti vuorasi laatikon pohjan kaapista löytyneellä kylpyhuonematolla.

Sisustuksellisesti muovilaatikko ei ole kovin kestävä ratkaisu. Oikeasti tietysti pitäisi hankkia joku esteettinen ratkaisu, jonkinlainen kori tai laatikko, mutta kaikkihan me kissanomistajat tiedetään miten siinä käy, jos vartavasten kissan nukkumakoriksi jotain hankkii...

torstai 14. tammikuuta 2010

Suuri sydän

Epulla on suuri ja hyvä sydän, se on nyt ihan lääkärintodistuksella todettu.

Viime viikolla kun kävimme rohinoiden vuoksi lääkärissä, otettiin keuhkoröntgen ja keuhkot todettiin normaaleiksi. Sen sijaan sydän näytti suurelta, joten varmuuden vuoksi suositeltiin sydänultraa. Tänään kävimme sitten ultraamassa Epun sydämen ja se todettiin suureksi ja hyväksi, ei siis mitään vikaa vaan oikein toimiva värkki pojalla rinnassaan.

Eikä Maunokaan suhissut kuin muutamaan kertaan kun tultiin kotiin.


Mutta meidän sydämet on kyllä nyt pakahtumaisillaan, kun luettiin Mansikan ikävästä kohtalosta. Ihan kamalaa. Lähetämme oikein lämpimät osanotot ja voimientoivotukset!

tiistai 12. tammikuuta 2010

Eppu A4

Epun pinta-ala on mitattu. Se on aikalailla tasan A4.


Korkeudesta voisi oikeastaan laskea tilavuuden. Menee tasan tuohon taitteeseen missä teipit katkeavat.

maanantai 11. tammikuuta 2010

Identiteettikriisi

Mauno on muuttanut.


Aiemmin Mauno tykkäsi nukkua alimmalla kaapiston "portaalla" olevalla korilla, M-kirjaimen vieressä.

Hiljattain Mauno on alkanut nukkua kaapiston päällä olevassa, e-kirjaimen vieressä olevassa korissa.

Tai ehkä se vaan on päättänyt olla enemmän egyptin mau kuin MAU ns 24.

Se e-valo on muuten oikeasti vihreä, eikä valkoinen, mutta kuvassa ei näy oikea väri.

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Leikkibanni

Eppu on rohinapörinän vuoksi riehumiskiellossa. Henkilökunta yrittää siis leikittää nätisti, mikä on vaikeaa, sillä Eppu ei ole pikkunäppärien peippailujen mies. Poikien keskinäistä riehuntaa ei henkilökunta pysty estämään, varsinkaan kun pojat ovat osan päivästä arkisin keskenään. Mennään siis maltilla kun voidaan.

Epun tämän hetken ehdoton lempilelu on kuvassa oleva huovutettu villanaru. Sitä pitää metsästää, raastaa, kantaa saaliinaan... Joko niin että henkilökunta heiluttaa narua tai sitten Eppu leikkii sillä ihan itsekseen. Hurjaa takajaloilla "pukittaen" loikintaa, kuperkeikkoja, hyppyjä, heittoja... Ajoittain Eppu myös noutaa kyseistä lelua, sitä vaan on henkilökunnan hankala heittää, kun se ei paina montaa grammaa.


Grammoista puheenollen... köh köh. Eppu kävi lääkärireissulla tietysti myös vaa'alla. Herra vanttera painoi 5,34 kiloa, henkilökunnan muistin mukaan, mutta lääkäri oli merkinnyt papereihin 5,43 kg. Se on aikamoinen luku, kun herra on vasta 9 kk. Joulukuun alussa luku oli 4,8, joten lisäystä on tullut aika reippaasti. Syynä lienevät Maunon raksut, joiden kimpussa Eppu on vähän turhan usein tavattu. Jatkossa herran ruokavalio on hieman tarkemmassa syynissä.

Mauno painoi viime punnituksessa myös 4,8 kg eli Eppu on siis vetänyt ohituskaistaa ohi. Herrat ovat malliltaan aivan erilaiset. Mauno on korkea pitkäjalkainen luikku, kun taas Eppu vanttera jässikkä. Molemmat ovat lihaksikkaita, mutta tyypiltään erilaiset, Mauno on enemmän pitkänmatkanjuoksijan tyylinen ja Eppu taas kuulantyöntäjä Itä-Saksasta. Velttoa roikkoa ei Epullakaan ole vatsassa, vaan aivan kiinteää lihaa on koko viisi kiloa, mutta ehkä kuitenkin pyrimme pysyttelemään näissä lukemissa eikä ainakaan kovasti lisää olisi tarvetta tulla.

lauantai 9. tammikuuta 2010

Pörinä-Eppu ja Herra Hurja


Meillä on ollut vähän action-viikko, tai ainakin loppuviikko. Eppu alkoi pörisemään tiistaina, hengitys rohisi kun se kehräsi, riehui tai muuten innostui. Keskiviikon sitä kuunneltiin ja kun herra muuten oli pirteä, söi ja muuten normaali, ei pyhäpäivänä viitsitty päivystykseen mennä. Torstaina sitten päästiin lääkärin puheille ja diagnoosi oli ylähengitystietulehdus. Tulehdusarvot olivat normaalit ja virustuloksia odotellaan vielä.

Epusta otettiin myös keuhkokuvat varmuudeksi, jonka vuoksi se jouduttiin rauhoittamaan. Kotiin tultiin vielä tötsyissä ja siitäkö talon herra Mauno hurjistui. Mauno on yleensäkin suhauttanut Epulle kun Eppu on ollut reissussa, mutta siitä on päästy ohi nopeasti, suhautus ovella ja sen jälkeen Mauno on pessyt Epun läpikotaisin ja tilanne on ollut sillä selvä.

Mutta nyt kun Eppu tuli kotiin vielä tolkku hieman toisella planeetalla, oli Mauno aivan sekaisin. Se oli suorastaan raivoisa ja hyökkäili Epun kimppuun tosissaan. Siitä tietysti seurasi penaltyboxia eli Mauno ovien taakse makkariin. Eppu sai köllötellä henkilökunnan sylissä heräillen. Välillä kokeiltiin, josko tilanne lientyisi, vaan ei, Mauno oli aivan raivona.

Yö meni pojilla eri huoneissa. Puolivälissä yötä henkilökunta heräsi siihen että Eppu rymysi ovella, halusi ilmeisesti vessaan, vaikka matkavessakin oli makkariin viritetty. Siitä seurasi huoneiden vaihto, kun Mauno hyökkäsi taas kimppuun. Mauno makkariin ja Eppu toisaalle.

Aamulla tilanne oli ennallaan, joten henkilökunta otti aamun pitkän kaavan mukaan ja tarkkaili tilannetta. Pojat alkoivat ruuan jälkeen tehdä päiväunia, joten henkilökunta jätti ne riskillä kotiin keskenään, ilman suljettuja ovia. Eppu viihtyi huonosti yksin, se ei selvästikään ymmärtänyt mikä hänessä on vikana ja halusi leikkiä. Mauno suhisi ja ulisi ja murisi ja kävi päälle. Eppu alistui ja välillä läppäsi vähän takaisinkin.

Töiden jälkeen tilanne oli vähän rauhallisempi, vaikka suhinaa tuli edelleen, jos Eppu meni lähelle Maunoa. Iltaunien jälkeen sitten alkoi olla rauhallisempaa ja yö menikin ihan rauhassa. Aamulla vielä painien yhteydessä otettiin pienet purpatukset, mutta suhinat olivat jääneet ja tänään on oltu ihan ystävällisissä merkeissä.

Epun kanssa odotellaan nyt virustuloksia, siihen asti ollaan rauhallisesti ja mielellään riehumatta. Hengitys pörisee vain kehrätessä ja innostuessa, ei normaalihengityksessä. Siispä panostetaan köllöttelyyn. Koska tulehdusarvot olivat normaaleja, ei syödä antibioottia tai muita lääkkeitä ainakaan toistaiseksi.

Tämä sairastuminen aiheutti sitten sen, että Eppu jäi pois tämän viikonlopun Surokin näyttelystä. Se olisi ollut viimeinen juniorikisa, joten nyt kävi niin, että Eppu vetäytyi juniorikehistä voittamattomana. Kaikki tulokset EX1. Mainittakoon tosin, että vain kerran oli todellista vastusta, ja sekin oma velipoika, muuten Eppu kisasi ihan omassa rauhassaan sarjassaan. Se on harvinaisen rodun etuja tai haittoja, että todellista kilpailua on aika vähän. Mutta ei me valiteta, me ollaan käyty näyttelyissä vain Epun sosiaalistamisen vuoksi, ja se onkin toiminut hienosti. Eppu käyttäytyy lääkärissäkin oikein nätisti ja on täysin käsiteltävissä, päinvastoin kuin enonsa Mauno, joka pitää rauhoittaa pienenkin operaation vuoksi. Ja se ei ole ollenkaan kivaa.

Mauno on äärimmäisen hajuherkkä eikä siedä vieraita kissoja ollenkaan. Sen vuoksi sitä ei voi viedä näyttelyyn, se on hankala lääkärissä ja oudolta haiseva Eppukin on kuin vieras kissa sen reviirillä. Pohjimmiltaan se lienee pelkoa ja epävarmuutta, jonka se valitettavasti kanavoi aggressiivisuuteen. Eppukin on omalla tavallaan arka, mutta se ei ole osoittanut mitään aggressiivisuuden merkkejä, ja se on todella kiltti ja nopeasti sopeutuva. Sen vuoksi sen kanssa on saatu hyviä kokemuksia tarkoituksellisella sosiaalistamisella. Maunon kanssa sitä ei tullut harjoitettua tarpeeksi, joten tulos on nyt tässä. Onneksi näyttelyihin ei ole pakko mennä, lääkäriin tosin joskus.

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Pankkiiri Kuukunainen

Ei liene epäilystäkään mikä on meidän pankkimme.

tiistai 5. tammikuuta 2010

Kaksi lähestymistapaa lampaaseen

Koristeiden lisäksi meillä on myös oikeaa lammasta, Ikeasta ostettu talja. Pojat eivät pääse yksimielisyyteen sen käyttötarkoituksesta.

Maunon, aristokraattisen linnanherran, mielestä se on mukavan lämpimä takamuksen alla kun katselee ikkunasta ulos vaikkapa puluja.


Epun, rahvaan talonpojan, mielestä se on saalis, joka pitää tappaa.


Siispä meidän lammas asustelee pääosin kaapissa ja pääsee vain väliaikaisesti sieltä ulos. Koska henkilökunta ei jaksa koko ajan olla kieltämässä Eppua eikä jaksa kuunnella sitä repimistä ja raastamista.

maanantai 4. tammikuuta 2010

Tuulitukka

Edelliseen postaukseen viitaten, ei liene epäilystä kumpi on ollut asialla, kun lammas on saanut uuden ilmavamman frisyyrin...

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Tappaja liikkeellä

Meillä asui palmussa koppakuoriainen. Sitten se mystisesti putosi puusta ja henkilökunta pelasti sen sohvapöydän virkaa toimittavan pömpelin laatikkoon. Sitten se mystisesti katosi sieltäkin.


Kunnes palasia alkoi löytyä pitkin kotia...


Pää, toinen siipi ja kaksi jalkaparia on edelleen kateissa. Päästä oli jo jossain vaiheessa näköhavainto, mutta sitten sekin hävisi.

Syyllinen on Eppu, joka paitsi osaa avata pömpelin luukut, on myös äärimmäisen kiinnostunut kaikesta villaisesta mitä voi raadella, repiä ja tappaa. Mauno on peippamiehiä, sen leikki on leikkiä ja peippailua esimerkiksi hiirillä, mutta Eppu tappaa.

perjantai 1. tammikuuta 2010

Ne lisääntyy!

Henkilökunta yritti järjestää pienen kuvaussession ikkunalaudalla päivänvalossa. No, sehän ei pojille sopinut, ilman heitä ei järjestetä mitään. (Paitsi imurointia.) Paikalle piti välittömästi kiirehtää osallistumaan.


Eppu arpoo hipelöisikö päästäistä vai Maunon häntää...


Josta suivaantuneena Mauno päättää hieman "pesaista" Eppua...


Ja se siitä sitten. Muihin puuhiin. Ja henkilökunta sai vihdoin kuvattua sen mitä pitikin kertoa, että pirskutan päästäiset ovat kovin sikiävää sakkia, ja nyt niitä pyörii täällä vaikka kuinka monta.