sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Tarkastaja Turakaisen kylmälaitesertifikaatti

Tänään on vietetty kodinkoneet-teemapäivää. Keittiöstä on kuurattu jääkaappi, pakastin ja mikro ja kylpyhuoneessa on pyykkikone jyskyttänyt. Pojillakin on riittänyt touhua, vaikka varsinaisia työsuorituksia ei olekaan nähty.

Paitsi tietysti Tarkastaja Turakaiselta, jonka piti tarkastaa putsattu jääkaappi ennenkuin sinne pääsi laittamaan tavaroita takaisin.


Sertifikaatti myönnetty.

Myös pakastinosan sulamista piti tarkkailla. Tippuvat jääpalat olivat hieman pelottavia, kun ropisten putosivat ja loiskahtivat veteen niin yllättäen.


Mutta siitäkin selvittiin.

lauantai 27. helmikuuta 2010

perjantai 26. helmikuuta 2010

Välit kuntoon!


Meillä on tärkeä tiedotus.


Mauno ja Eppu eivät ole enää egyptin maukuja. He ovat egyptinmaukuja.

Suuri vääryys ja oikeinkirjoituksellinen virhe on korjattu ja rodun nimi on nyt suomen kieliopin mukaisesti yhteenkirjoitettu, ihan virallisestikin, Kissaliiton vahvistamana, yhdistyksemme aloitteesta.

Huhhuh, on tätä silmäsärkyä kestänytkin.

torstai 25. helmikuuta 2010

Vihreitä laaksoja ja kukkuloita

Kun Eppu on valinnut kassipaikan, Mauno on kaivautunut toisaalle...

tiistai 23. helmikuuta 2010

Kassi-Elma

Nurkassa pönöttää yksinäinen kassi. Mitenkähän se on sinne kulkeutunut? Ja ihan kuin sisältä kuuluisi jotain pörinää.


Kassiin kun kurkkaa, löytyy pörinälle lähde. Herra se siellä vetelee päikkäreitä. Kun oikein pitkällä valotuksella räppää, saa mustasta möykystä kaivettua jotain esiin.


Ne pölyt.

maanantai 22. helmikuuta 2010

Pärepalovaara

Ehkä muistatte muovisen kopan, johon Eppu rakastui?

Henkilökunnan sisustussilmä ei kestänyt sitä pidemmän päälle, vaikka Eppu rakastikin, ja tilalle oli hankittava oikea kori. Stokkalta löytyi Habitatin edullinen iso kori ja eikun kokeiluun.


No eihän se kelpaa niin hyvin kuin rakas muovilaatikko, joka teki turkin ihanan ritisevän sähköiseksi. Mutta joskus siihen pärekoriinkin voi mennä, mutta hyyyvin harvoin. Se on sentään kissankoriksi hankittu. YÄK.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Sohvanvaltaajat


Kylmyys on laskenut myös sisäilman lämpötilaa ja aiheuttanut huomattavaa käpertymistä. Viikonloppu kuluu sohvalla yhdessä kasassa ja kaikki ovat tyytyväisiä ja lämpöisiä.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Väsynyt levitys

Eppukaan, tuo kaikkien levittelijöiden isä, ei aina jaksa levitellä. Joskus vaan väsyttää. Mutta onneksi hätä keinot keksii, lattiatyynyyn voi aina nojata jalkaa niin että tuuletus pysyy kunnossa.

Kaverille kans

Muistatte ehkä lampaan, joka sai uuden frisyyrin?

Lampaita on kaksi, ja toinen oli ilmiselvästi kateellinen, että toinen pääsi käsittelyyn ja se jäi rannalle. Eppu oli surullinen sen puolesta ja päätti hoitaa asian viime yönä.


Aamulla sängystä noustessa henkilökunnalla oli vastassa toinenkin nakulambi.

Epulla on suuri sydän.

perjantai 19. helmikuuta 2010

Hyvä paha tuliainen

Henkilökunta toi töistä tullessaan tuliaisia. Ei ollut risu tällä kertaa... eikä vissiin ollut pihalta kotoisin.


Ensinäkemältä pojat olivat innoissaan, LAATIKKO! Mutta mitä sieltä paljastuikaan? Uusi imppa. Vanha sanoi poks edellisenä iltana ja pitihän sille korvaava saada. Ei siitä henkilökuntakaan niin välitä, ilmankin voisi olla, jos ei tukehtuisi pölyyn. Välttämätön paha, poikien mielestä ei niin välttämätönkään, paha vaan.

Uusi malli on onneksi entistä hiljaisempi, joten jospa se ei olisi niin pelottava. Laatikoita tuli kerralla kaksi, kun paketissa oli erillinen kansi, joten molemmille löytyi omansa ihmeteltäväksi. Ehkä edellisen laatikon voi siis kuljettaa jo roskikseen?

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Risusavotta


Henkilökunta aina välillä tuo tuliaisia ulkomaailmasta sisälläeläville. Tällä kertaa pihan puita oli puu-tarhurit karsimassa ja henkilökunta nappasi siitä tuliaisen pojille. Maunon mielestä risu oli ääääärimmäisen kiinnostava hajumielessä, siitä piti nuuskutella jokainen neliömillimetri. Eppu otti tapansa mukaan hieman ronskimman lähestymistavan ja rouskutteli oksia palasiksi.

Tulisipa kevät ja pääsisi pian valjastelemaan.

maanantai 15. helmikuuta 2010

Jyväshyvää

Epulla ja henkilökunnalla oli kahdenkeskinen matkailuviikonloppu. Matka vei perjantaina Jyväskylään asti, ja paluu koitti vasta sunnuntaina illalla. Mauno jäi kotiin ihanan vakiohoitajansa kanssa nauttimaan myös yksilöllisestä ajasta.

Jyväskylässä kohteena oli Kes-Kisin näyttely, ensimmäistä kertaa aikuisten luokassa ja ensimmäistä kertaa kahtena peräkkäisenä päivänä.

Retki alkoi jo aamusta perjantaina kun henkilökunta nappasi Epun mukaansa töihin. Töissä vallattiin pieni huone ikkunanäkymillä ja Eppu otti levon kannalta henkilökunnan tehdessä töitä.


Matka Jyväskylään sujui mukavasti junassa. Epulla oli oma ikkunanpuoleinen penkki, jolla se kölli koko matkan, pääosin nukkuen. Edessä oli villakoira, vieressä lappalainen ja sen edessä vinttikoira, mutta eipä se Eppua häirinnyt. Henkilökunnan vieressä on turvallista nukkua. Ihan äärimmäiseen jalkojen levitykseen Eppu ei sentään ryhtynyt, mutta kylkiasento löytyi nopeasti.


Yövyimme kaksi yötä Cumuluksessa ja toiseksi yöksi saimme käytävän toiselle puolelle seuraksi Epun kasvattajan ja siskon Ennan. Eppu kaipaili hieman Maunoa ja herätti henkilökunnan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä useaan otteeseen tyypillisillä leivontaotteilla, puskuilla, nenänpäälipauksilla, kainaloon kaivautumisella ja traktorinpärinäkehräyksellä. Myös sisko Enna on kova leipomaan, Paakari Eppu Kuukunainen on siis kuuluisaa kondiittorisukua. Tässä kohtaa ei muuten ainakaan päde leipomisen yhteys varhaiseen luovutusikään, sillä molemmat ovat olleet reilu 14-viikkoisia uuteen kotiin muuttaessaan.

"Yllättäen" lemmikkihuoneet sijaitsivat hotellin vanhalla puolella ja olivat luultavasti peräisin jostain 70-luvun puolelta, ainakin kylpyhuonekalusteiden perusteella. Jotain irtokalusteita näemmä on tuorestettu iloisella 80-luvulla. Etsi kuvasta innokkaana matkaan lähdössä oleva kissa...


Henkilökunta ymmärtää varsin hyvin hotellien ylimääräistä lemmikkimaksua, sille on perusteensa siivouskuluissa. Vaikka kuinka yritti vessalaatikon alle levitellä sanomalehtiä, herra onnistui kuopimaan hiekat pitkin kylppäriä ja ainakin kaikki kissanomistajat tietävät miten se leviää ihanaksi savivelliksi veden kanssa kosketuksiin joutuessaan.


Näyttelyn molemmat päivät sujuivat oikein hyvin. Eppu oli kiltisti tuomarin pöydällä ja se on päätavoite. Lauantaina olimme myös TP-valinnassa, mutta voiton vei rex. Epun kasvattaja esitti Epun, kun henkilökunnan käsivarsilla sen on tapana roikkua velttona ja kokeilimme josko vieras esittäjä saisi sen hieman valppaammaksi ja ryhdikkäämmäksi, mutta eipä juuri. Päivi ei taida olla tarpeeksi vieras... ;)

Molemmilta päiviltä tuloksena oli CAP-serti. Epun siskolle Ennalle vastaava CAC-serti.


Henkilökunta ompeli Epulle etuverhonkin hätäpäissään ennen reissua. Näyttelyissä häkin etuseinän pitää olla avoin (euronäyttelyissä kahden sivun), tai läpinäkyvä, ja tällainen verkkoverho pitää hyvin mahdolliset tahmanäpit pois häkistä ja tarjoaa Epulle rauhaa, mutta tarjoaa pakollisen näkymän sisään.

Kuvassa paistoi aurinko suoraan ikkunasta häkkiä vastaan, joten materiaali näyttää hieman kummalta, mutta vihreät osiot ovat kylläkin aivan tavallista vihreää lakanakangasta ja verkko jotain Ikean verhojuttua, jota saatiin palanen Hysselästä. Henkilökunta vasaroi kiinnitysnaruille hienot metallirinkulat - joku ammattilainen olisi tietysti ommellut vaikkapa papukaijalukot kiinnitykseen.


Kissanäyttelytuomarointihan on hyvin pitkälle makuasia, vaikka standardit ovatkin olemassa (ja esimerkiksi sunnuntain tuomari Minna Krogh kaivoi kansion esiin mau-arvostelujen alkaessa ja lunttasi että miltä sen maun pitäisikään näyttää). Kahden peräkkäisen päivän arvostelujen vertailussa näkee hyvin, miten sama kissa näyttää erilaiselta kahden eri tuomarin silmin.

Tässä seteleistä sen mitä selvää saa, ensin lauantain tuomarin Mira Fonsénin ja sitten sunnuntain tuomarin Minna Kroghn sanomiset.

Tyyppi: Erinomainen vartalo, hyvät mittasuhteet / Big young man still developing. "Good kitchen at home" (Eli Mira kertoi että tykkää siitä miten vanttera ja lihaksikas Eppu on, Minna taas piti lihavana.)
Pää: Hyvä muoto. Hyvä profiili ja korkeat poskipäät. / Exc profile and length. Exc balance. (Molemmat siis tykkäsivät päästä.)
Silmät: Erin. ilme! Väri kehittymässä. / Exc. xxx (olisiko jotain almondiin viittaavaa, maun silmät kuuluu olla mantelin muotoiset) + placement + size. Color still developing. (Yhtä mieltä siitä että silmien väri on vielä keskeneräinen, maulla se muuttuu vastasyntyneen sinisestä keltaisen kautta karviaisenvihreään.)
Korvat: Hieno sijainti ja muoto / Exc. shape + placement. Medium size.
Turkki: Erin. laatu. Hyvä savu. Kontrasti ja täplät voisivat olla selvemmät. / Exc texture but changing his coat at the moment. Exc. condition. (MK oli jostain syystä sitä mieltä, että Eppu on vaihtamassa turkkiaan...)
Häntä: Erin. pituus / Bit shortish. (Hmmm, joku taisi nappasta hännästä palan pois yön aikana?)
Kunto: Erinomainen / Exc
Yleisvaikutelma: Kiltti ja rauhallinen herra. / Sweet boy. Still developing.
Arvostelutulos: CAP / Exc1 Cap

torstai 11. helmikuuta 2010

Nätisti

Osaa ne joskus olla ihan nätistikin.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Ylivoimaa

Ei uskoisi, että Eppu on pojista se isompi.

tiistai 9. helmikuuta 2010

Avoin luonne

Jos Mauno käpertyy kippuralle kaapin päälle koppaan, on Epulla hieman erilainen lähestymistapa nokosiin. Kun henkilökunnan sylissä (=päällä) tulee kuuma, on aika siirtyä jatkamaan lattiatyynylle ja hieman tuulettaa samalla.


Miten se nyt menikään, että kissat ovat arvokkaita, elegantteja, arvoituksellisia, mystisiä, etäisiä, omanarvontuntoisia... mystisiä tosiaan.

lauantai 6. helmikuuta 2010

Laiskuutta ilmassa


Laiskuus on iskenut Maukulaan. Epun rauhoituskeikka järkytti tasapainoa, ensin Mauno rähisi muutaman päivän, sitten kun Mauno olisi ollut leikkituulella, Eppu arasteli ja väisti Maunoa. Kortisonikin väsyttää, joten Eppu on ollut kovin laiskana ja nukkunut paljon.

Eikä henkilökunta ole ollut paljon sen reippaampi.

Pientä painiskelua tosin on ajoittain ollut, ja pitihän siitä kuvata leppoisa videokin. Tässä ei voi sanoa menoa ja meininkiä olevan, menee välillä nuoleskeluksi. Mauno on selkeäati innokkaampi vääntämään ja Eppu on lähinnä vastaanottavana osapuolena. Tosin ei näytä pistävän pahakseen.

perjantai 5. helmikuuta 2010

Toiset lähtee, toiset jää

Kiva on henkilökunnan lähteä aamulla tuuleen ja tuiskuun kohti työmaata kun yhdet jäävät peippaamaan untuvapeiton alle.



En ole katkera, mutta kuitenkin...

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Loikkiva lambi

Henkilökunta on yrittänyt totuttaa Maunoa lihaisampaan ruokavalioon pois teollisista, jospa sieltä vaikka löytyisi se allergian syy. Possunlihan lisäksi tarjolla oli eilen ja tänään lammasta.

Eppu syö raa'an lihan kissoille tyypillisen tapaan nostamalla lihanpalat kupista ja järsimällä palat lattialla, sopivalla etäisyydellä ruokakupista. Epun ruokatavat ovat muutenkin sellaiset, että ruokailun jälkeen kipon ympäristö näyttää ydinräjähdyksen jälkitilalta.


Mauno puolestaan on sivistynyt aristokraatti, ja syö raa'at lihatkin suoraan kiposta. Mutta aamulla selvästi kävi vahinko ja lambi hyppäsi kiposta ulos, ja siinä Maunolla olikin ihmettelemistä. Palaa piti tassutella pitkään ennenkuin sen uskalsi napata suuhun.

Kaikki kipon ulkopuolella oleva on selvästi huolestuttavaa.

tiistai 2. helmikuuta 2010

Ykä Linnanherra

Henkilökunta ei ole paljon kurkkaillut Linnaan, mutta kylässä oleva ystävä huomasi että Linnassa on asukki.

Ykä.


Jompikumpi pojista on jossain vaiheessa käynyt ykäämässä Linnaan ilman että henkilökunta on huomannut. Luultavasti asialla on ollut Mauno, sillä Eppu pyrkii oksennuksen tullessa vessaan, harvemmin ihan perille asti ehtii, mutta pyrkimys on kuitenkin voimakas. Siis omaan vessaansa, ei henkilökunnan.

Pojilla on paha tapa nakertaa henkilökunnan palmua ja sitten oksentaa palmuykät. Erityisesti palmua käydään näykkimässä kun on nälkä eli kun ruoka on pahaa ja syötäväksi kelpaamatonta. Palmu on lievästi myrkyllinen pullojukka ja sen heinämäiset ohuet lehdet oikein houkuttavat nakertamaan. Koska henkilökunta ei tykkää tavasta joka aiheuttaa ykäilyä ja saattaa jopa olla yksi aiheuttaja allergisissa reaktioissa, palmun poiskuljetus on jo järkätty (se on noin 2 m korkea, joten ei lähde ihan tuosta vaan). Palmuja on itse asiassa kaksi, ja niistä on nyt päätetty luopua. Koti muuttuu pikkuhiljaa kasvittomammaksi.