torstai 31. maaliskuuta 2011

Kyytiä odotellessa

Eteisessä oli laatikossa varavuodevaatteet menossa vintille. Mauno näppärästi poisti kannen, päällimmäisen tyynyn ja voilá - pesä!


Tai ehkä se vain odottelikin kyytiä. Tilaisuus päästä vintille tutustumaan jänniin paikkoihin olisi kyllä aika ainutlaatuinen Seikkailija-Maunolle.

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Värikoodausta

Uuden keittiön myötä piti tietysti pojillekin hankkia jotain uutta eli pojat saivat värikoodatut ruokailualustat.


Eppu sai musta-harmaan ja Mauno harmaa-valkoisen, joskin kuten kuvasta näkyy, koodaus ei aina pidä vaan ruoka näyttää usein herkullisemmalta siellä toisella alustalla kuin omalla...

Hmmm, oliskohan siellä kuitenkin jotain parempaa...

Alustat ovat Design Eero Aarnio -verkkokaupasta.

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Hei älä mee...


Tiukka ote kaverista, ettei kaveri lipeä...

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Sohvaperunapainia

Henkilökunta joutuu tasaisin väliajoin "purkamaan" sohvan varustelun, imuroimaan ja teippitarraamaan päällisen ja tyynyt sekä oikomaan päällisen paikoilleen - sillä kun on tapana valua. Tämä operaatio on aina mieleinen pojille, ja siihen pitää osallistua samaan tapaan kuin petivaatteidenkin vaihtoon.

Peitteen oikomisessa tietysti täppäillään henkilökunnan tyynyjen väliin tunkeutuvia käsiä ja tyynykasassa väijytään ja möyritään. Ja sitten samalla kun henkilökunta teippaa ja imuroi tyynyjä, voi äkillisesti avartuneessa sohvatilassa kölliä. Tai...

Rauhallista chillailua.


Hmmm. Miten olis jos...


Tadaa! Banzai! Kawasaki! Ikebana!


Kurkkuote yleensä tehoaa.


Ketterä pebardi heittää uhattuna vaikka kuperkeikan.


Red Dot -muotoilupalkinnolla palkittu suoritus.


Ja jälleen: voittajan on helppo hymyillä.


Tai jotain.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Venyyyytys

Jos nukkuu pienellä kerällä pesässä, pitää aina välillä nousta oikaisemaan itseään...


... ja sitten voi taas jatkaa unia.

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Painirajoitin päällä

Henkilökunta sai vihdoin aikaiseksi purkaa pari viimeistä muuttolaatikkoa ja pojat keksivät heti tilaisuutensa tulleen. Laatikko = painia!



Ihana sähköinen ritinä vaan kuului kun pojat väänsivät ja käänsivät. Eppu runnoo massalla ja Mauno on ketterämpi, mutta kyllä näin ahtaissa oloissa taisi käydä niin että Eppu vei voiton.


Voittajan on helppo hymyillä. Tai jotain.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Laiskanpulskea synttäriarvonta


Täällä vietetään laiskanpulskeaa sunnuntaita ja siihen on oikeus sillä - tadaa! - Eppu täyttää tänään kaksi vuotta! Päivänsankari sai seiaamiaisen ja pisteli sen poskeen ihan tuosta vaan, koko kipollisen, ja nukkuu nyt onnellisena kuorsaten pesässä kaapin päällä.

Päähenkilön ollessa estyneenä henkilökunta suoritti arvonnan sankarin puolesta ja voittajaksi paljastui numero 6!


Kommetti numero kuusi, Laura ja pojat, siis voitti hiiripaketin - laittakaapas pojat sähköpostia osoitteeseen sitruunapuu ät sitruunapuu piste net ja osoite tulemaan niin laitetaan paketti matkaan. Mintulla vai ilman?

Ja niille jotka kyselivät mahdollisuutta ostaa hiiriä, laittakaa postia samaan osoitteeseen, kuudella eurolla saa kolmen hiiren paketin postikuluineen.

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Kaino linssilude

Eppu osui taas ihanan Heikki Siltalan kuviin URKissa, tuomarillepääsyä odotellessa. On ihan mahtavaa tällainen palvelu, että kissojen kuvat on netissä kaikkien katsottavana ja käytössä.



(Ja just ne ihanat pölytkin näkyy...)

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Kesää odotellessa

Nyt kun aurinko on alkanut paistamaan jo lämmittävästi, pojat ovat päässeet parvekkeelle muutakin kuin piipahtamaan ja viihtyneetkin siellä. Varustelu vaan ei ole kovin kummoinen...


Tarkoitus on rakennella jonkinlainen kiipeilyhyllyhässäkkä, mutta henkilökunta on saanut vasta alustavia suunnitelmia aikaiseksi. Sen pitää olla jotain siistiä, mutta kuitenkin pojille toimivaa. Toteutuskin on hieman hakusessa vielä. Mutta eiköhän se tästä nyt kun henkilökunnan vapaus on jälleen koittanut ja kodille ja pojille on enemmän aikaa.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Me ollaan moderneja

... ja aloitellaan Facebookissa olemista. Vielä on vähän opettelemista, mutta jos henkilökunta on oppivainen niin sieltä näkee sitten jatkossa aina uusimmat postaukset ja ehkä joskus jotain extraakin.

EDIT: No niin, nyt meillä on jo 25 laikkaajaa, joten saatiin painikekin eli tuosta oikeasta reunasta voi liittyä seuraamaan.

Maunoa huolestuttaa tällainen kehitys.

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Arvonta: Hiirulaisia


Kuten todettu, henkilökunnalla oli viihdykkeenä virkkuukoukku näytelmissä istuskellessa, ja tuloksena syntyi pieni kasa hiirulaisia.

Niin, ja näissä on tietysti minttua sisällä. Ilmankin saa jos ehdottomasti haluaa.

Näistä hiirulaisista arvotaan nyt yksi kolmen hiiren satsi postitse kotiin toimitettuna (Suomessa) voittajalle.

Arvonta on voimassa ensi sunnuntaihin klo 12 asti, siihen mennessä jätetyt kommentit osallistuvat.

Ja HUOM! Anonyymit eivät osallistu, eli jätä joku nimi tai nimimerkki.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Sertifioitu Loverboy

Kun henkilökunta on raatanut viime ajat töissä, oli tasapuolisuuden vuoksi syytä ulottaa "työ"velvoite myös poikiin, tai ainakin Eppuun ja roudata se näytelmiin. Lauantaiaamuna ennen seitsemää olimme siis valmiina lähtemään Kirkkonummelle URKin näyttelyyn - jälleen se hetki kun aamu-uninen henkilökunta kyseenalaistaa koko harrastuksen mielekkyyden ja koppaa pakeneva Eppu komppaa taustalta. No, mentävä on kun on tullut hulluuksissaan ilmoittautuneeksi.

Kun paikat olivat vapaat valita, parkkeerasimme kolme blogikissaa vierekkäin. Eppu, Ruusunnuppuja ja kissankujeita Liina ja Nupun juttujen Fanni.

Reunimmaisena jökötti Eppu, joka kunnostautui kaivelemalla hiekat laatikostaan pihalle aina kun henkilökunta ei ehtinyt estämään.


Vieressä oli noin 5 kiloa kevyempi pikkuinen Liina.


Ja toisessa reunassa hyrrän lailla touhunnut pikkuinen termiitti Fanni, jolla riitti energiaa vaikka koko poppoolle, kunnes uni tuli ja vei. Sellaista se pennun elämä on.


Fanni oli ensimmäisessä oikeassa näyttelyssään ja tällä kertaa pää ei enää mahtunut häkin ruudukosta läpi. Onneksi. Tuomari tykkäsi Fannista kovasti ja halaili sitä pitkään sylissään. EX 1 heltisi komeasti.

Epulla, kuten Fannillakin, oli tuomarina tanskalainen Hanne-Sofie Sneum, joka tykkäsi Epusta kovasti, sillä Eppu oli iso ja komea mitä miellyttävimmällä luonteella varustettu herrasmies. Serti irtosi "with pleasure". Hieman hämmennystä tuomari aiheutti kehumalla Epun hienoja "raspberry" silmiä, jolloin henkilökunta joutui korjaamaan, että ehkä kuitenkin "gooseberry". Tämä aiheutti puolestaan paljon naurua ja tuomarin pyynnön saada korjata myös edellisenä arvostellun Fannin seteliä, joka oli myös saanut vadelmasilmistään kommentin. Tarina kerrottiin vielä uudelleen tuomarin parhaat -valinnassa, jossa vierailimme, mutta aby vei tällä kertaa voiton.

Sunnuntainakin suuntasimme reippaina rikospaikalle - eikä Eppu ollut sen innostuneempi matkaamaan, eikä henkilökunta vähemmän väsynyt. Eppu totesi lauantaista oppineena, että mitään ei tapahdu, joten se vietti päivän nukkumalla.


Koska viimeksi tuli sunnuntain tuomarilta Jarmo Räihältä noottia turkin kunnosta, henkilökunta suoritti muutamia varotoimenpiteitä. Ensinnäkin hiekka-astia annettiin vasta tuomarin parhaat -valinnan jälkeen - johon jälleen päädyttiin - sillä Epulla on tapana makoilla mielummin hiekka-astiassa kuin pesässä, mikä ei ole ollenkaan eduksi mustalle kissalle.


Lisäksi henkilökunta haki Epun häkistä vasta juuri ennen arvostelua, kun edellisellä kerralla se oli saanut möyhätä henkilökunnan sylissä pari tuntia rotupöydässä, henkilökunnan ollessa pukeutuneena fiksusti syksyn ensimmäisillä pakkasilla fleeceen - ja kaikki kissan tai muun karvaeläimen omistajat tietävät mitä tämä tarkoittaa. No, irtokarvoja oli ja sanomistahan niistä tuli.

Nyt ei ollut irtokarvoja ja turkki oli oikein hienossa kunnossa, Eppu muutenkin upeavartaloinen ja hyvin hoidettu. Ikävästi ilmeisesti Eppu muisti vielä edellisessä näyttelyssä Lahdessa poksahtaneen edellisen vuorossa olleen kissan, jota se pelästyi, joten Eppu oli huomattavasti normaalia jännittyneempi pöydällä ja painautui henkilökuntaa vasten, kun normaalisti se on istuskellut ja katsellut ympärilleen rentona. Toivottavasti sen rohkeus ja rentous vielä palaa. Serti kuitenkin tuli.

Kun seuraa ei ollut, henkilökunta vietti päivänsä, no, kuvasta näette miten...


Seteleitä saa yrittää tulkita, vasemmalla lauantai ja Hanne-Sofie Sneum ja oikealla sunnuntai Jarmo Räihän kirjaamana. Klikkaamalla isommaksi.



Tyyppi: Wonderful big neuter gentleman, strong built, super kitchen / Exc vartalo ja mittasuteet, lihaksikas
Pää: Very nice shape, Nice profile, correct bite / Aavistuksen kapeahko ja xxx xxx pää
Silmät: Right now a bit surpriced look, Gooseberry color / Kauniit, exc väri
Korvat: Perfect / Keskikokoiset kauniisti sijoittuneet
Turkki: Ex shining fur, Beautiful black silver / xxx lyhyt ja kiiltävä - varjotäplä, exc hopea
Häntä: Ex shape & length / Sopii vartaloon
Kunto: Fantastic kept - Thank you! / EXC kiltti ja hoidettu
Yleisvaikutelma: The sweetest loverboy today / aika tyypillinen hopeamau-kastraatti
Arvostelutulos: EX1 CAPS / CAPS

Seuraava koitos on Rurok lauantaina huhtikuun lopussa.

torstai 10. maaliskuuta 2011

Hei meillä painitaan


Uuden kodin vaaleanharmaaksi vahattu lattia on oivallinen painiareena. Jos henkilökunta ei ole paikalla seuraamassa erittäinvapaapainiottelua, sen kyllä näkee missä pojat ovat painineet. Pääsyyllinen merkin jättämiseen näyttää olevan Eppu, Maunon "jätökset" näkyvät heikommin ja ilmeisesti niitä on vähemmänkin.

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Gorgeousit

Gorgeousit pojat saivat tunnustuksen Ruusulta.


Meillä kiitellään ja henkilökunta vastaa samalla kysymyksiin.

1. Milloin aloitit blogisi?
Blogi on aloitettu Maunoa odotellessa eli kolmisen vuotta sitten.

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Poikien touhuja ja vähän henkilökunnankin siinä sivussa.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Aika tyypillinen kissablogihan tämä taitaa olla. Alunperin tämä oli ainoa mau-blogi, mutta mukaan joukkoon ovat sittemmin liittyneet myös Iltavillit ja hiljaittain myös Nuppu Fanni-tyttärensä kanssa. Että ei me taideta mitenkään erityisen erityisiä olla, vai ollaanko?

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Kun ei kissajuttuja viitsinyt tuohon rinnalla kulkevaan sisustusblogiinkaan kirjoitella sisustusihmisten kiusaksi ja Maunon touhut ehdottomasti ansaitsivat tulla kirjatuksi.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Niinkuin tuolla sisustuspuolellakin niin erityisesti haluaisin osata ottaa parempia kuvia (kateuden säteitä Herra Mäykysen henkilökunnan suuntaan...) ja sitten tietysti sitä aikaa päivittämiseen olisi kiva olla, nyt on ollut vähän rankka jakso töissä eikä ole ehtinyt harrasteiden pariin, mutta eiköhän se kohta taas helpota.

Koska monet muut tutut blogit ovat jo tunnustuksen saaneet, heitämme sen uuden tulokkaan Nupun suuntaan (koska kaikki maukulaiset ovat gorgiöösejä). Ottakaa koppia!

Kauas pilvet karkaavat