keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Neiti Mauno


Meillä askarrellaan joulukortteja ja Tarkastaja Turakainen valvoo vierellä toimitusta.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Tolppaunet

Voihan sitä näinkin nukkua. Ainakin Eppu.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Sohvapetausta

Sohvanpetaus eli sohvanpäällisen oikominen on melkein yhtä hauskaa poikien mielestä kuin oikeakin petaus. Erityisesti Eppu on aina kärppänä paikalla kun merkkejä petauksesta alkaa ilmenemään.

Ylimääräisenä päällipeitteenä sohvalla oleva fleecepeitto on myös ihana. Sen alle voi kääriytyä lämpimään.


Ainakin hetkeksi, kunnes painihaluinen kaveri ilmaantuu paikalle.



Painiyrityksen keskeyttää ikkunan takana vilahtava kiinnostava lintu.


Peittokäärylästä ei luovuta!


Käärylän sisään voi napata myös henkilökunnan lankakerän vyötteen leluksi.

perjantai 25. marraskuuta 2011

Höpökalan paluu

Pidempään blogia seuranneet ehkä muistavat Höpökalan ja sen versiot. Höpökala on nyt tehnyt paluun, tosin hieman uudessa muodossa ja on nyt Höpökalapuikko, (koti)teollisesti prosessoitu eines!


Henkilökunta töräytti Höpökalapuikon pojille aamupäiväpuhteina. Ompelussa oli pieniä hankaluuksia molempien poikien tunkiessa hoodeille haistaessaan höpöheinän. Höpötyksen lisäksi puikossa on myös rapina mukana ja tietysti kilkkeet perässään.


Mauno tarttui Höpökalapuikkoon innoissaan ja antoi sille kyytiä. Sen verran nuppi tutisi että kunnon kuvaa ei meinannut saada, niinpä henkilökunta otti pätkän videota pitkästä aikaa.




Sen jälkeen patukan kanssa ovat painineet molemmat ja pikkuisen meinaa mennä pöllyissään överiksi homma, katsotaan pitääkö patukka takavarikoida.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Mauno ja vara-aasi

Eppu ei aina ole saataville, mutta onneksi Maunolla on varatyyny!

perjantai 18. marraskuuta 2011

Hienostokenguru

Eppu näyttää mallia miten hienot kengurut, ei mitkään tavikset, notkuu hoodeilla.


Ja sitten olisi vielä sellainen tärkeä mainospätkä että
kanadalainen hopeinen pieni maupoika 
etsii omaa kotia Suomesta. Poitsu tulisi sijoitukseen, jos sellainen koti löytyisi että palluraiset saisivat vähän aikaa olla, hän kun on oikein hienoa sukua, äiti ihan aitoa epyktiläistä perää ja vauveleita kovasti toivottaisiin. Jos tällainen koti olisi tarjolla, ota yhteys Iltavillin kissalaan.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Tervetuloa yökylään!

Lakanoidenvaihtopäivä on juhlapäivä ja pojat osallistuvat operaatioon ihan joka kerta. Mutta ihan yhtä innostavaa on, jos työhuoneeseen tehdään vieraspeti!


Tässä odotellaan vakiovierastamme Epun kasvattajaa Päiviä, joka piipahtaa säännöllisen epäsäännöllisesti opintojensa lomassa yöpymässä meillä. Eppu ei aina tyydy pelkkään petaamiseen vaan osallistuu myös lämmittämiseen kainalokaverina vaikka koko yön läpi. Mauno sentään ymmärtää pitää pientä hajurakoa vieraisiin, vaikkei Epulla moisia estoja olekaan.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Piilossa

Mitenkään ei kukaan voi löytää näin hyvin piiloutunutta karvasuikeroa...

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Kahden kerroksen väkeä


Pojat toivottavat oikein leppoisaa isänpäivää isilleen Simballe ja Indylle sekä Manu-papalle!


Meillä oli eilen täällä pienimuotoiset juhlat ja väkeä tupa täynnä. Eppu päätti veisata vieraille piut paut ja tervehdittyään ensimmäisiä vieraita vetäytyi kaapin päälle M-kirjaimen viereen pesään nukkumaan ja nukkui kunnes viimeiset vieraat lähtivät ja kävi pikaisesti tervehtimässä vielä, että kiva kun läksitte... herra rautahermo.

Mauno oli hieman hermostuneempi tilaisuudesta ja luikkelehti pitkin poikin, inhosi lääppimistä, mutta ei suostunut menemään rauhallisempiin tiloihin omaan rauhaansa vaan kuitenkin pörräsi menossa mukana. Kun vierasjoukko harveni loppuillasta Mauno valtasi itselleen nojatuolin ja alkoi nukkumaan. Vieraat istukoot lattialla kun herra nukkuu omalla paikallaan...

perjantai 11. marraskuuta 2011

Piikkipesä

Ei ole meidän peikoilla helppoa elämä, pesäänkin on tungettu pitkät piikit...


No, henkilökunnan kaulahuivi on loppupäätöksiä vailla valmis ja ehkä se on ilman puikkoja mukavampi pesä. Tai sitten Eppu nauttii fakiirihommista piikkimatolla.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Väsyneet

Harmaat marraskuun päivät kuluvat parhaiten nukkumalla. Välillä voi herätä syömään, pyrähtää muutaman takaa-ajokierroksen, heittää erän painia ja sitten taas kaivautua nukkumaan.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Uusi blogimau

Mielellämme esittelemme uuden lajitoverin – Jumalolennot-blogiin on saapunut uusi tulokas, hieno ranskatarneiti mustasavumau Gerizah.


Osiriksen ja Isiksen (nimistään huolimatta eurooppalaiset lyhytkarvat) henkilökunta on meidänkin poikia käynyt tapaamassa – ja silti uskaltautui maun hankkimaan! Rohkea veto, kun pöljäkkeet pistivät parastaan.

Gerizahia tullaan toivon mukaan näkemään jatkossa myös näytelmissä, eli Epun jättämä savumaun paikka ei jää ihan käyttämättä (kun Emir-velikin alkaa olla lähellä valmistumista) ja jälkikasvuakin toivotaan.

Me toivotamme uuden blogimaun tervetulleeksi Suomeen ja virtuaalimaailman!

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Kaappihyökkäys

Ei tarvitse kuin vähän kaapin ovea raottaa niin siellä jo yksi karvasuikero on tutustumassa antimiin.


Tosin se on yleensä se yksi ja sama. Varsinkin jos kaappi on vähän korkeammalla. Näin korkealle Eppu ei edes yritä.


Katsokaa miten hienosti Mauno seisoo tuossa ihan reunalla. Ei paljon tarvitse tassuille pinta-alaa.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Linnanmuureilla

Linna on ollut viime aikoina erityisen suosittu päiväunipaikka, siellä ovat viihtyneet molemmat pojat niin yhdessä kuin erikseenkin.

Henkilökunta ei vaan ymmärrä sitä, että miksi siinä reunalla pitää roikkua, kun tilaa olisi pötkötellä ihan siellä keskelläkin. Luulisi olevan epämukavaa, mutta itsepä valintansa tekevät.


Mauno sentään on hienostunut ja käyttää tyynyä.


Mutta Eppu ei moista hienostelua kaipaa.


Ja sitten kaulakkain. Mustanaamio ja pikkuapurinsa.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Ruokaräjähdys

Kun Mauno syö, se syö nätisti kupista eikä ympäristöön jää juurikaan jälkiä. Niinkuin kunnon neitipojan kuuluukin tehdä.


Kun Eppu syö, ympäristö näyttää siltä kuin ruokakupissa olisi pommi räjähtänyt. Eilen olin juuri pyyhkinyt lattian ja tarjottimen ja laitoin pojille ruuat, Eppu käveli kupille ja PUMMM! Sillä aikaa kun hain kameran olohuoneesta Eppu oli ehtinyt jo vetelemään puolet lattialla olleista kanasuikaleista kitusiinsa eli kuvassa tilanne on jo hieman korjaantumassa.

Koska pojat vielä syövät hitaasti, hyvin harvoin koko kupillisen kerralla vaan käyvät omalla aikaansa syömässä kun haluavat, ruokapaikka on lähes aina mahdollisimman epäsiistin näköinen. Kun esim. iltaruoka tarjoillaan nukkumaan mennessä ja pojat käyvät yön aikana syömässä sitten kun syövät niin tietysti ne lattialle levitellyt muruset sitten ehtivät kuivua sinne pitkin lattiaa.

Tämän vuoksi meillä on kumimatto keittiössä. Mutta ei sekään siivoonnu itsestään.