perjantai 27. syyskuuta 2013

Hämärähemmoja

Mauno on muutamaan otteeseen onnistunut katoamaan hetkeksi hukkaan. Yleensä henkilökunnalla on, jos ei nyt silminnäkijähavaintoa, aika hyvä aavistus siitä missä pojat ovat. Niillä on omat vakimestansa.

Epun löytää usein työhuoneen sohvalta, sen ihanan pehmoisen viltin päältä, joka on niin pehmoinen, että sitä pitää leipoa. Tai lattialta, jos aurinko paistaa ja lattialla on läikkä. Tai vaihtoehtoisesti makuuhuoneesta nojatuolissa olevasta pesästä.

Mauno puolestaan tykkää ottaa päikkäreitä henkilökunnan sängyssä, tai vaihtoehtoisesti päivystää keittiön ikkunalla, jos se on raollaan. Yleisesti ottaen molemmat viihtyvät olohuoneen sohvalla tai Linnan katolla, jossa ollaan ihan näkyvillä.

Henkilökunta onneksi löysi Maunon uuden hengailumestan.


Makuuhuoneessa on pellavaiset laskosverhot, jotka vedetään yöksi alas. Ikkunalaudan alla on lämpöpatteri. Kas, siinäpä oiva kissanmentävä paikka, verhon suoja, näköala ulos ja lämmitys alla. Sieltä on Mauno nyt useana aamuna bongattu.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Lättykestit

Tänään on taas ollut sellainen päivä, että on juostu sata lasissa ja painittu. Mauno tässä viestii, että kohta tulee jotain lättyyn...


Olisi kyllä hienoa, jos olisi joku tuhannen neliön aitaus, missä voisi käydä juoksuttamassa poikia, Mauno varsinkin nauttisi ihan juoksemisen ilosta. Valitettavasti pojat ovat vangittuja sisäkissoja ja joutuvat toteuttamaan itseään kotimme rajoittamissa tiloissa. Se ei varsinaisesti tahtia näytä haittaavan, meno on välillä sellaista että heikompaa hirvittää. Tilaa käytetään myös pystysuunnassa kun reitti kulkee tolppaa ylös, siitä hyppy Linnan katolle josta hyppy erkkerin leveälle ikkunalaudalleja taas alas ja eteenpäin. Välillä kierähdetään painimaan ja taas homma jatkuu.

Ei ole siis varsinaisesti ihme, että erityisesti Epun muhkeita jalkalihaksia on lääkärissä ihmetelty. Sisäkissakin voi olla lihaskunnoltaan aika timmi.

Riehupäivä kyllä korvataan sitten makoisilla päikkäreillä. Vaikkapa lampaantaljalla Linnan katolla.


sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Synkronoidut uniasennot

Mitä tehdä, kun on myöhäinen ilta, vain yksi jalkalamppu päällä olohuoneessa, kamerassa pitkä (ja valikoiman huonoin valovoima) putki päällä ja näkee poikien nukkuvan suloisesti vierekkäin nojatuolissa täsmälleen samanlaisissa asennoissa.

No ainoa mitä voi tehdä on tietysti ottaa kuva kännykällä ja peitellä surkeaa laatua mukataiteellisella instagram-filtterillä.


keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Lätty lätisemään

Painia ja menoa on taas piisannut, viilenevät kelit tuovat lisää energiaa. Eppu on erityisen ihastunut olohuoneen mattoon, joka on entisiä ohuempi ja menee siksi kivasti rullalle. Se saa välillä ihan itsekseen hurjia hepulikohtauksia ja hyökkäilee maton kulmien kanssa ja rynnistää sitä ruttuun. Yhtenä päivänä se sai itsensä yhdestä ruttutunnelista sisään ja kiisi maton alla selällään kynsillä itseään eteenpäin vieden.

3-2-1-kohta tulee lättyyn jollekin...


Sinne läks.


Jahas, jahas, olisko täällä jotain tunnelintynkää...


Ja uusi kierros...


Ai mää vai? Mitään en ole tehny. Ihan meni matto ittekseen rullalle.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Hyvää käkätystä

Nämä kuvat ovat itse asiassa vuoden vanhoja, mutta löytyivät tuolta kuvavirtaa selatessani. Pojat bongasivat parvekkeelta punatulkkulauman ja siitähän seurasi armoton käkätys. Molemmilla on oma hylly, arvojärjestyksen mukaisesti tietysti Maunolla se ylempi. Ehkä jotain tekemistä on myös kiipeilyketteryydellä.