lauantai 28. helmikuuta 2015

Uniboksi

Pepponen sai oman pienen boksin, kun henkilökunta sai postipaketin ja laatikon sisällä oli toinen laatikko. Sisälaatikko oli Pepposen mielestä heti sen oma, ja siellä on sittemmin otettu muutamat unetkin.


Kauheasti ei ilmaa jää kun Pöpinkäinen ahtautuu boksiin, mutta tiivis tunnelma on varmaan ihan hyvä. Kyllä se vaan niin taitaa olla että pahvilaatikkoa parempaa lahjaa ei kissanpoika tiedä.

torstai 26. helmikuuta 2015

Herra Hampsteri

Niin on nätisti posket pullollaan. Mitälie jemmaa.




Aina tämän nähdessään henkilökunta miettii niitä kissan tekohampaita...

maanantai 23. helmikuuta 2015

Isompi ei ole aina parempi

Monet ehkä muistavat tässä joku aika sitten Naukulan Mamman tuomat pookkanat, jotka toivat pojille veden kielelle... nooo, toiselle pikkupookkanalle kävi ehkä hieman huonosti, kohtalolla saattaa olla jotain tekemistä imurin kanssa, mutta ei puhuta siitä nyt.

Henkilökunta päätti korvata puuttuva pikkupookkanan ja ommella pojille porkkanatömpsöttimen, koska vanha tömpsötin alkaa olla jo hieman ällökunnossa. Sama materiaali, sama koko, vähän aerodynaamisempi muotoilu. Samat mausteet.


Iso Porkkana on ottanut hieman hitaan lähdön käyttöön eikä siihen koskettu muutamaan päivään. Sitten sitä tömpsöteltiin öisin, piilossa kameralta. Vihdoin tänään koordinaatit osuivat hetkeksi kohdalleen, oli pikkuisen valoa, kamera, henkilökunta ja tömpsötystä.


Tömpsöttää ei aina saa aivan itsekseen...


Eppukin tuli ja otti pienet maistiaiset. Musta karvasuikero sutimassa jättiporkkanan kanssa ei kuitenkaan ollut se onnistunein kuvauskohde...


Etujaloilla ote ja tiukkaa potkua takajaloilla.


Koko aikaa ei jaksa potkia, mutta peliväline kannattaa silti varata itselleen.


Ei tämä nyt niin hitti ole kuin edellinen perusmuotoinen pötkäle, mutta jos nyt joku välillä tätä tömpsyttää niin se on jo plussaa.

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Santa Mauno




Niin on painava sädekehä, että ihan luppasee silmätkin.


Valitettavasti tämäkin leikki leikittiin puolenyön tietämillä kun valaistus oli aika tuhnua. Tule pian kesä ja valoisa aika!

lauantai 14. helmikuuta 2015

Pennut maailmassa

Huh helpotusta, torstai-iltapäivänä jo todella raskautunut ja uupunut Thiti sai pentunsa puserrettua maailmaan yön tullen ja nyt siellä puhisee neljä pikkuista nöpönenää ylpeän ja uutteran mamman kainalossa. Ei tarvittu varakätilöä vaan Thiti pääsi synnyttämään oman ihmisensä kanssa.


torstai 12. helmikuuta 2015

Laiska kätilö

Ei saanut Thiti eilisillan tai yön aikana aikaiseksi, joten varahenkilökunta matkasi kätilöpäivystykseen tänäkin aamuna. Meno oli eilistä laiskempaa, Thiti oli vallan uupunut valtaisan vatsansa kanssa ja käytti melkein koko päivän nukkumiseen. Päivä oli pimeämpi kuin eilinen ihana keväinen auringonpaiste, joten varahenkilökunta ei häirinnyt kissoja kamerasohotuksillaan muutamaa otosta enempää.


Varahenkilökunta käytti päivän katselemalla Wallandereja Netflixistä ja virkkaamalla samalla muutaman hiirulaisen eli leppoisat olivat kätilön työvuorot. Osiris kävi pihistämässä yhden, joten se jäikin sitten talouteen leikkikaluksi saman tien. Thiti ei jaksanut innostua hiirestäkään, mutta muut kyllä antoivat sille kyytiä.


Osiriskaan ei ollut niin ujo poika kuin vielä eilen, nyt ei piiloteltu sängyn alla vaan vedettiin kunnon ralleja ja jollotuksia ja käytiin puskemassa varahenkilökuntaa tasaisin väliajoin.

Huomisen Thiti on jo oman henkilökuntansa hellässä huomassa, joten pentukuulumiset varmaankin ilmestyvät sitten Ausaren omaan blogiin, vaikka täälläkin toki seurataan pentukuulumisia kuumana.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Kätilöpäivystyksessä

Henkilökunta oli tänään päivän tuuraamassa Tiitiäisen henkilökuntaa kätilöpäivystäjänä Ausaren kissalassa. Tiitiäisen pentusia on odoteltu tässä jo useampi päivä, sillä pennut syntyvät yleensä tiineyspäivä 65:n tienoilla ja nyt mennään jo päivässä 67. Viimeksi Tiitiäinen pukkasi maailmaan pennut jo päivänä 63, joten siellä henkilökunta on ollut asemissa jo viime viikon loppupuolilta lähtien. Sovittiin siis että Maunon ja Epun henkilökunta ottaa parin päivän päivystyskeikan, tarpeen mukaan, jotta Thitin omalta henkilökunnalta ei aivan kulu kaikki lomapäivät odotteluun. Tänään siis varahenkilökunta pakkasi aamulla repun ja matkusti mau-tyttöjen luokse leppoisaa päivää viettämään.

Thitin massu on iso ja pyöreä ja selvästi pienelle kissalle raskas jo kantaa. Aika kuluukin siis pitkälti lepäilyn merkeissä lattiatasossa, eikä kiipeilypuita enää katsella sillä silmällä.



Maukulaisissahan tyttöset ovat selvästi poikia pienempiä, usein noin 3 kg:n tienoilla ja verrattuna Epun melkein seitsemään kiloon on hyvin erilaista katsella ja käsitellä tuollaista pikkuriikkistä olentoa. Tai no, pikkuriikkistä, aikamoinen pallovatta Tiitiäisellä on. Ainakin päältä päin melkolailla tasapuolisesti jakautunut, joten olisikohan neljä pentua tulossa?



Tiitiäisen kanssa asustaa hieman vanhempi ranskatar Gerizah, jolla oli myös hyvin leppoisat otteet. Aurinko paistoi ja me vaan köllöteltiin koko porukka.



Pelkkiä epyktiläisiä ei ole tarjolla, mukana menossa on myös musta eurooppalainen Osiris, joka ujona poikana kömpi sängyn alta vasta kahden tunnin päästä firaabelihenkilökunnan saavuttua.



Varahenkilökunta yritti koko päivän sivusilmällä seurailla, josko ilmaantuisi jotain synnytyksen käynnistyksen merkkejä. Ei sitten niin mitään. Yhdessä vaiheessa Thiti kävi testaamassa keittiön altaan, josko siitä olisi hipsterihenkisesti allassynnytykseen. Ei, parempi nukkumapaikkana. Ei supistuksia, ei pesäntekoa, ei moukunaa... ei elettäkään kohti synnytystä.



Vielä mahtui kerälle vanhaan pesäänkin ja uni tuli hetkessä.


Iltapäivästä Thitin oma henkilökunta saapui töistä ja varahenkilökunta poistui omaan kotiin ruokkimaan pojat. Nyt odotellaan ilta ja yö josko pennut saapuisivat ja jos ei, huomenna sama keikka. Sen jälkeen pentujen onkin jo aika viimeistään saapua.

perjantai 6. helmikuuta 2015

Pöllö puussa

Myös harvinainen mustapöllö on havaittu pesäpuussa. Havainto tehtiin myöhään illalla, joten luontokuvaajan kalusto ei ollut aivan tehtävän tasalla ja kuvankäsittelijä joutui hieman säätämään namikoita kolopesijän saamiseksi esiin. Päivänvalolla tätä pesijää ei luonnollisestikaan ole vielä tavattu kameran ollessa käsillä, mutta luontokuvaaja on kärsivällinen.


torstai 5. helmikuuta 2015

Pömpeli

Henkilökunta repäisi ja tilasi pojille ihka ensimmäisen kaupallisesti valmistetun kiipeilyhässäkän! Silmiin osui edullisesti maltillisen musta versio, jossa ei ole leopardikuviota, hörhellyksiä eikä se ole ruskea. Lisäksi hinta oli edullinen (70 € tarjouksessa).


Pömpeli saapui toissailtana valtavassa pahvilaatikossa. Pojat tietysti kiinnostuivat pahvilaatikosta ensisijaisesti. Henkilökunta asetti Pömpelin ensi hätään vessan viereen, mutta tarkoitus on siirtää se parempaan paikkaan joko makuu- tai työhuoneeseen.

Ensin rumbattiin läpi kolot ja rämpytettiin roikkuvia leluja. Kynsiä terotettiin erityisen innokkaasti ja siihen pinta tuntuu sopivan oikein hyvin. Henkilökunta nosti Epun huipulle ja Eppu rakastui välittömästi. Sen jälkeen se tönötti huipulla aikalailla liimattuna seuraavan vuorokauden. Ensimmäinen yökin kului kiepillä Pömpelin päällä. Nyt meno on vähän normalisoituna, mutta on sieltä tänäänkin jo Eppu käynyt häätämässä Maunon kokeilemassa nukkumista.

Mauno ei tunnu niin kiinnostuneelta vehkeestä, mutta voi olla että osansa on sillä että Eppu nukkuu huipulla, jonkinlainen dominanssitilanne. Molemmat eivät oikein mahdu huipulle yhdessä ja Eppu isompana häätää Maunon nopeasti.


Valokuvaamisen suhteen musta tötterö ja Eppu ei ole "aivan" ideaaliratkaisu, varsinkin kun tänään Eppu ei ihan kirkkaimman päivänvalon hetkellä suostunutkaan Pömpeliin, ja Maunoakin joutui vähän kuviin nostelemaan.


Katsotaan miten Pömpeli pitää suosionsa jatkossa, vai tuleeko siitä turhake jossain vaiheessa.