Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2015.

Lämpökääryle

Kuva
Aurinko paistaa, silloin kun paistaa, aamupäivästä työhuoneen sohvalle, missä erityisesti Eppu viihtyy pehmoisen peiton päällä päikkäreillä. Eilen seuraan liittyi Mauno, jolle ei riittänyt auringon lämpö vaan piti kaivautua peiton sisään.


Mauno nautiskeli lämpökääryleestä, kunnes yläpuolella näkyi musta häivähdys.


Tuttu häiriköijä, Pebomir Kuukunainenhan se siellä taas, ärsyyntyneenä Maunon peiton alle menosta.


En tehnyt mitään! Ihan olen viaton pieni poika!


No ehkä vähän haukkasin, mutta ihan vaan vähän... En purrut! Haukkasin. Pyllystä.


Ja sitten pienen ärinän ja painin jälkeen voikin asettautua pehmoiseen koloon nukkumaan kaverin kylkeen.


Paitsi Mauno ei kyllä kauaa viihtynyt, sille tulee helposti kuuma, eikä se jaksa kauaa nukkua peiton alla. Mutta tulihan taas kokeiltua.

Kissaretki Kaareen kameran kanssa

Kuva
Viikonloppuna oli Helsingin Kannelmäessä Ery-Sydin näyttely. Näyttely oli poikkeuksellinen, sillä se järjestettiin kauppakeskuksessa. Tilojen vuoksi näyttely oli pieni, noin 100 kissaa ja kolme tuomaria. Pääpaino oli pennuissa, sillä näyttely oli kansallinen, eli korkeimpien luokkien sertejä ei ollut jaossa. Pennut ja nuorethan eivät vielä kerää sertejä, joten niille tällainen näyttely on oivallinen tutustuminen näyttelyn hulinaan.

Kauppakeskuksen kolmas kerros on varsin rauhallinen, siellä ei ole kuin muutama liike (mm. Musti ja Mirri sekä Faunatar, osuvasti) ja mikä parasta tuomaroinnille, isot ikkunat ulos eli paljon hyvää luonnonvaloa. Tuomareiden pöydät olikin sijoitettu aivan näiden isojen ikkunoiden viereen.



Henkilökunta meni tietysti paikalle moikkaamaan tuttuja, eli kahta mau-nuorta, Chandania ja Kidettä. Molemmat ovat 7 kk ikäisiä (Kide melkein 8) eli ei enää ihan pentuja mutta ei vielä aikuisiakaan, vaan kasvuiässä olevia nuoria.

Ensimmäisenä arvosteluun lähti Ausare-kissal…

Nenäkutitus

Kuva
Rauhallinen iltapäivä, aurinkokin vähän paistelee, massu täys, hyvät päikkärit tuloillaan.


Henkilökunta sohottaa kameran kanssa. Nenää alkaa kutittaa. Viikset kääntyvät eteenpäin.






No niin, nyt on haukotuskuvia taas pitkästä aikaa, päikkärit voivat jatkua. Heippa. Mee jo.


Matkustava Makarööri

Kuva
Kuten Ilonan ja Zetorin blogissa jo kerrottiin, matkasi merkillinen Makarööri tänne meidän talouteen. Ensin sitä tietysti tutkittiin kovasti, mutta henkilökunnalla ei ollut kamera käsissä siinä kohtaa. Tänään sitten sen verran paisteli aurinko, että otettiin rööri esiin ja vähän kuvailtiin.


Kuten todettu, meidän mörssärit eivät mahdu kyytiin kuten pieni luikku Zetor mahtui.

Kuvaushoukuttimena käytettiin raksuja, ja auktoriteetillaan Mauno valtasi raksumarkkinat niin että Eppu tyytyi katselemaan sivusta varjokuvana.


Mauno kokeili kahta eri taktiikkaa, sekä tassua että pää suoraan pönttöön.


Tuloksiakin näytti tulevan ja rööri tyhjeni nopeasti herkuista.


Tässä vielä arvotaan kumpi on parempi, tassu vai pää vaiko sittenkin molemmat yhtä aikaa?


Sitten kun Mauno oli tyhjentänyt röörin raksuista, pääsi Eppu haistelemaan jälkihöyryt. Reilu peli. Ja tosi reilua oli myös yrittää kuvata mustaa kissaa valkoisella taustalla kun ulkoa paistava aurinko oikein hehkutti valkoisia kaapinovia. Tyhmä aur…

Putkeen meni!

Kuva
Henkilökunta on taas ollut kotosalla laiskana, ja itse asiassa aika paljon pois kotosalta, tulee pimeääkin – tai ainakin hämärää – ja blaa blaa blaa. Ei siis ole syntynyt blogimateriaalia viime aikoina.

Mutta siihen auttaa aina retki toisten kissojen luokse kamera matkassa. Tällä kertaa matkattiin moikkaamaan Ilonaa ja Zetoria ja heidän sairaslomalla viruvaa henkilökuntaansa. Viimeksi henkilökunta onkin käynyt siellä kun Musta ja Harmaa olivat vielä voimissaan, joten oli jo aikakin käydä katsomassa uutta mustaa ja harmaata.

Ja voi mikä pikkuinen pojanruitti kipitti vastaan ovelle! Zetor on niiiiin pikkuinen ja laiha... siis verrattuna noihin kotimörssäreihin. Ja niin reipas! Heti tultiin vierasta tervehtimään. Ilona tietysti oli ihan odotetusti sängyn alla piilossa.

Kaapin päältä kaivettiin makaronin muotoinen maljakko ja siitäpä sitten leikki lähtikin.


Sitä piti täppäillä ja tutkia.


Minne tästä pääsee? Pääseekö Kiinaan vai alakerran kiinalaiseen?


Huhuu, ketään kotona?


Ei ollu ketään kot…