Höpökalan lyhyt elämä

Tästä se alkaa, uusi vuosi.

Henkilökunta vaihtoi maalaamisen ja rappaamisen välillä pehmeämpiin materiaaleihin ja töräytti Maunolle leikkikaluksi Höpökalan. Kongin Kickeroon ajatuksella, mutta itse ommellen. Tyynyprojektia varten oli villakangasta, josta kala syntyi, vanua sisälle ja mausteeksi kissanminttua.

Mauno oli välittömästi innostunut tästä uudesta lelusta.


Välittömästi alkoivat jalat antamaan takajalkatömpsyä ja pää vispaamaan...


Henkilökunta siirtyi videoimaan "leikkiä".



Ja siihen päättyi Höpökalan lyhyt elämä. Henkilökunta pelasti sen, kun vanu alkoi tarttumaan Maunon kieleen ja kala päätyi kaappiin. Kylkeen jäi märkä läikkä ja reikä.



Meillä ensimmäinen ostettu Kickeroo on ollut suosittu, mutta alkaa selvästi menettää kiinnostusta, vaikka on välillä tauollakin, ilmeisesti mintun haju alkaa haihtua. Henkilökunta osti Turokin viime näyttelystä uuden ja ihme tapahtui - se ei kiinnosta pätkääkään, kumpaakaan. Mikälie vika siinäkin, mutta siihen ei ole edes tassunpäällä koskettu.

Kommentit

  1. Höpökalaparka! Hieno kala, mutta liian kovakourainen (-tassuinen) omistaja. Harmi, ettei video auennut tällä koneella, pitää katsoa töissä uusiksi.

    VastaaPoista
  2. *Niisk* Parhaat elämät otetaan pois luotamme liian nuorina :"( Luolaleijonan klaanissa vietettiin hiljainen hetki Höpökalan muistolle, joskaan eräs ruskeanaamio ei ihan kokonaista minuuttia pystynytkään olemaan hiljaa..

    VastaaPoista
  3. Lelut on tehty käytettäviksi, joten kalaa käytettiin ihan oikein :-)

    Hyvän ja uudemman vuoden toivotus teille kaikille meilt kaikilta!

    VastaaPoista
  4. "Peratun" kalan alla komeilee upea matto! Pakko tulla heti utelemaan mistä löytyi?

    Henna

    VastaaPoista
  5. Matto on niinkin huikeasta sisustusparatiisista kuin K-raudasta :D

    VastaaPoista
  6. Höpökalan elämä oli ehkä lyhyt, mutta ainakin se oli hyvin rakastettu ;) Meillä muuten myös uusin Kickeroo on tylsä. Meillä on niitä ollut jo useita, uusin on ehkä neljäs, mutta silti ainoa, joka on jäänyt lähes koskemattomaksi. Puoliksi hajalle revitty edeltäjänsä kelpaa potkuleikkeihin edelleen, mutta tämä uusi jostain syystä ei. Onkohan sisuksen minttureseptiä menty muuttamaan tai onko käytössä ollut kelvoton kissanminttuerä?

    VastaaPoista
  7. Hmmm, tämä pistää vahvasti epäilemään, että kyseessä on joku suurempikin ongelma. Ehkä kelvoton minttuerä tai peräti mintunsyöttökone ollut tukossa ja jäänyt mintut pois kokonaan? Tämän viimeisimmän vielä kuorin muovipussista Turokissa myyjän hyllystä, joten ei ainakaan pitäisi olla säilytetty niin että olisi höyryt haihtuneet.

    VastaaPoista
  8. OT jatkuu... Se oli sitten varmaankin samanlainen matto mitä hiplasin vähän aikaa sitten. Sähköistyykö? Miltä on muuten vaikuttanu?

    Henna

    VastaaPoista
  9. Täytyy sanoa, että aika vähän on vielä kokemusta, työhuoneeseen sen ostin ja työhuone on ollut lähinnä varastokäytössä. En siis osaa kertoa muuta kuin että pohja on aika kova ja ainakin näillä osmovahatuilla lattioilla matto luistaa aika iloisesti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Törkeän hieno vessa

Ei sanoja.

Unisexiä vessatiloihin