lauantai 31. joulukuuta 2011

Kaksitoista!



Pojat henkilökuntineen toivottavat oikein leppoisaa ja rakkauden ja toveruuden täyttämää uutta vuotta kaikille ystäville!

perjantai 30. joulukuuta 2011

Tukevasti vallankahvassa


Ei huolta, Suomen Suurimman Maun titteli on vakaissa käsissä, Eppu on tänään antanut lukemat 6,84 kg ikiluotettavalla matkalaukkuvaa'allamme. Kyllä se seitsemän kilon raja vielä tulee vastaan, mahdollisesti jopa ennen kolmatta syntymäpäivää!

Mauno sen sijaan on ikuinen rimpula, samat 5,16 kg kuin aiemminkin oli vaa'assa. Pikkuinen poika ei siitä isommaksi kasva vaikka ikää karttuu.

torstai 29. joulukuuta 2011

Joulu-uupumus


Joulu on ohi. Ulkona on kakka keli. Päivät kuluvat parhaiten nukkumalla. Kaverin kanssa.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Laajennus

Eppu oli ottanut omakseen parvekkeelta talviturvaan siirretyn pienen vanhan pesän ja nukkui siinä joko pikkukippuralla tai sitten perä pesässä ja loput lattialla. Pesä oli päätynyt olohuoneessa olevan nojatuolin alle nurkkaan, siellä oli ilmeisesti turvallinen kolo peikolle.

Pesä oli isolle Eppulille kuitenkin niin pienen näköinen, että henkilökunta sääli ja ompeli joulun aikana Epulle isomman pesän lattiatyynystä ylijääneestä ponikankaasta. Vanha pesä pääsi pesulle ja karvanpoistoon.


Hetken jo näytti siltä että pesä kokee perinteisen kohtalon ja siihen ei kosketakaan, mutta nyt kun pari päivää on mennyt Eppu nukkuu siellä tyytyväisenä.

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Joulupallo

Lahjoja meillä ei liiemmältä jaettu, pojat saivat joulupallot. Pallot ovat kissanminttua ja jotain(?), en tiedä mitä, kovia ne ovat ja kolahdus kuuluu kun lattialle tippuu.


Mauno innostui pallosta enemmänkin, nuoli sen märäksi, antoi takajalkatömpsyä ja kieritteli sitä. Vaikea oli saada kuvaa kun nuppi tutisi niin, Maunolla siis.


Ensimmäisen päivän jälkeen pallot ovat menettäneet kiinnostavuutensa, ehkä niistä mintut haihtuivat tai sitten ne pitäisi panna jäähylle odottelemaan uutta kierrosta.

lauantai 24. joulukuuta 2011

Joulumieltä!



Oikein mukavaa, rauhallista ja rentoa joulua kaikille ystävillemme!

perjantai 23. joulukuuta 2011

Kirppuja!



Arvatkaa mitä? Mulla on vissiin kirppuja tai jotain. Ainakin joku tuolla peräosastolla nypyttää. Joku pikkukirppu. Huohhh. Ei saa rauhassa pötköttää. Tai siis mennä pötköttämään pesään, kun siellä on joku kirppu, joka alkaa nyppiin kun meen sinne.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Sunnuntai

Me vaan ollaan ja väristään. Vahvistetaan lihaksia ja luustoa.

lauantai 17. joulukuuta 2011

Tieteellistä

National Geographic -lehti tietää kertoa, että kissojen kehräys vahvistaa niiden luita ja lihaksia! Matalien äänentaajuuksien ja värinän on todettu parantavan luita ja auttavan monenlaisiin vaivoihin, joten epäillään että kissa voi käyttää kehräystä jopa itsensä parantamiseen loukkaannuttuaan – sillä kissa ei kehrää vain hyvästä mielestä vaan myös kivusta, pelästymisestä ja esimerkiksi synnytyksen jälkeen. Onkin todettu että kissojen luut paranevat nopeammin ja vähemmin komplikaatioin kuin koirien.


Ilmankos Eppu onkin niin vanttera, se on kova pörisemään (Epun kehräys ei ole pehmeää hurinaa kuten Maunon vaan äänekästä pörinää).

Kaikki pienet kissaeläimet osaavat kehrätä, mutta isoista vain gepardin tiedetään osaavan, leijonat, tiikerit ja leopardit eivät osaa. Sen sijaan ne osaavat karjua, mitä pienet kissat eivät osaa.

Tätä puolestaan Mauno ei tiedä, se kyllä karjuu, etenkin ulos halutessaan. Eräänä päivänä kun olimme Maunon kanssa ulkona, pihalla oli myös naapurin mies pienen poikansa kanssa (about 2-3 v arvelee lapseton henkilökunta). Isä sanoi lapselleen "Katsos mikä tuolla on" ja vastaus tuli kuin tykin suusta: "LEOPARDI!".

tiistai 13. joulukuuta 2011

Suutarin lapset jne

Eppu on löytänyt nukkupaikakseen kesän parvekkeella olleen vanhan pesän, joka on siirretty sisään turvaan pakkasilta ja päätynyt jotenkin nojatuolin alle. Pikkuisen pieni on pesä Eppulille...


Toivo Turusta sen sijaan sai niiiiin ison pesän, että Maunokin on ihan ihmeissään... (tosin kuvakulma hieman hämää, ei se nyt ihan niin jättikokoinen ole)


Henkilökunta onkin luvannut korjata vääryyden ja ommella pojillekin isomman pesän. Jonain päivänä.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Velipoika juhlii

Epun veli Emi, Iltavilli Emir Ehsan, valmistui tänään Tikkurilassa URKin näyttelyssä Supreme Championiksi eli ylimpään titteliin. Eppu, Mauno ja henkilökunta onnittelevat Emiä sekä omistajia Petraa ja Päiviä!


Emi otti päivän melko lungisti, pötkötellen ja välillä vähän häkissään möyhöten, mm. verhojen takana piti käydä useampaan otteeseen kuikuilemassa josko siellä olisi naapureita tyrkyllä.

Henkilökunta unohti ottaa kameran reissuun ja kännyllä tuollaisesta mustasta pojasta on aika hankala saada kuvaa, mutta onneksi Emi tuli välillä ihan luukulle...


Noh, jonkinlainen shotti sentään saatiin.


Emillä olisi ollut tilaisuus valmistua jo eilen, mutta Turokin näyttelyssä pari viikkoa sitten se jäi tanskalaiselta tuomarilta ilman sertiä - draculahampaiden vuoksi! Hölmö tuomari ei osannut arvostaa veljesten yhteistä hienoa ominaisuutta vanpyyrihampaita! Hmph!

Emi on veljensä tavoin erittäin rakastettava ja rakastava nuori herra, ja vaikka Eppu on hyvin myötämielinen myös vieraampia kohtaan, Emi osaa olla aivan ylitsevuotavan rakastava myös vieraille. Meikäläinenkin sai lauantaina hotellihuoneessa siltä isot sylipuskennat ja halit ja lopulta Emi nukahtikin syliin. Se puskee kaikkia, vieraita, tuomareita, lääkäreitä...

Viikko sitten Emi kävi tapaamassa Nuppu-rouvaa treffien merkeissä, mutta ei lämmennyt rouvalle, sillä se koki rouvan hieman liian pelottavaksi. Rouva tuijotti ja lopulta kävi jopa haistelemassa palluraisia ja sekös pisti nuoren herran sähähtämään. Niinpä Emi pääsi sunnuntaina kotimatkalle meikäläisen kuljetuspalvelulla ja takaisin oman mamman kainaloon ja Nuppu-rouva matkusti seuraavaa sulhoa tapaamaan. Toivottavasti Emin implantti hiipuu ja sekin vielä innostuu neitokaisista, Nupun tytär jo innokkaana odottelee tapaamista. Emin hieno luonne olisi kyllä hyvä saada jatkoon, niin ihana se on, ja Fanni varsinainen kaunotar, joten varmasti ihanaisia pentusia olisi tulossa Iltavillin kissalaan. Kaikki muut E-sarjan kissat onkin jo leikattu, joten Emi on ainoa sisarusparvesta jolla vielä mahdollisuus suvun jatkamiseen on.

perjantai 9. joulukuuta 2011

Kröhöm!

Saiskos vähän huomiota? Tai esim. ruokaa?

torstai 8. joulukuuta 2011

Kiitti vinkistä!

Kiitti kaveri, tää olikin hyvä!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Kadonneen jäljillä

Joskus pojat onnistuvat katoamaan, näinkin pienessä asunnossa. Yleensä henkilökunnalla on, jos ei nyt näkö- tai kuulohavaintoa pojista, jonkinlainen aavistus takaraivossa siitä missä pojat ovat. Useimmiten heidän läsnäolonsa aistii. Ja toki pojilla ovat ne omat paikkansa, josta he yleensä löytyvätkin.

Sitten taas joskus he onnistuvat häviämään melkolailla totaalisesti. Kuten toissapäivänä. Ei mitään havaintoa kummastakaan ja yllättäen eivät olleet siellä missä yleensä, eli makuuhuoneen sängyllä, työhuoneen sohvalla tai edes työhuoneessa kaapin päällä. Siispä etsintään. Mauno usein löytyy etsinnässä kylpyhuoneen lattialta itsekseen nukkumasta, lattiassa on sopiva lämmin paikka vesijohdon kohdalla.

Tällä kertaa sieltä löytyi yllättäen myös Eppu, henkilökunnan saunakorista. Ei kyllä meinannut löytyä, musta kissa mustasta korista hämärästä kylppäristä. Nukkui onnellisena mutta nousi tietysti pystyyn kun henkilökunta kävi hakemassa kameran.


Henkilökunta onkin vähän ihmetellyt että eikö koppa kelpaakaan, kun ei ole kiinnostanut kumpaakaan.

Mauno taas samana iltana tuntui hävinneen, kunnes löytyi omasta kissanpääkopastaan (muistanette, se joka Ranskasta asti tilattiin käyttämättömäksi seisomaan...), jonka suuaukkoa oli kivasti kavennettu kasaamalla sen päälle päiväpeitto ja viikkaamattomia puhtaita pyykkejä. Sinne oli kiva nukahtaa.

maanantai 5. joulukuuta 2011

Pehmeää kyytiä

Pojilla on halikausi menossa, nyt nukutaan kaulatusten ja rrrakastetaan kaveria.

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Neiti Mauno


Meillä askarrellaan joulukortteja ja Tarkastaja Turakainen valvoo vierellä toimitusta.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Tolppaunet

Voihan sitä näinkin nukkua. Ainakin Eppu.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Sohvapetausta

Sohvanpetaus eli sohvanpäällisen oikominen on melkein yhtä hauskaa poikien mielestä kuin oikeakin petaus. Erityisesti Eppu on aina kärppänä paikalla kun merkkejä petauksesta alkaa ilmenemään.

Ylimääräisenä päällipeitteenä sohvalla oleva fleecepeitto on myös ihana. Sen alle voi kääriytyä lämpimään.


Ainakin hetkeksi, kunnes painihaluinen kaveri ilmaantuu paikalle.



Painiyrityksen keskeyttää ikkunan takana vilahtava kiinnostava lintu.


Peittokäärylästä ei luovuta!


Käärylän sisään voi napata myös henkilökunnan lankakerän vyötteen leluksi.

perjantai 25. marraskuuta 2011

Höpökalan paluu

Pidempään blogia seuranneet ehkä muistavat Höpökalan ja sen versiot. Höpökala on nyt tehnyt paluun, tosin hieman uudessa muodossa ja on nyt Höpökalapuikko, (koti)teollisesti prosessoitu eines!


Henkilökunta töräytti Höpökalapuikon pojille aamupäiväpuhteina. Ompelussa oli pieniä hankaluuksia molempien poikien tunkiessa hoodeille haistaessaan höpöheinän. Höpötyksen lisäksi puikossa on myös rapina mukana ja tietysti kilkkeet perässään.


Mauno tarttui Höpökalapuikkoon innoissaan ja antoi sille kyytiä. Sen verran nuppi tutisi että kunnon kuvaa ei meinannut saada, niinpä henkilökunta otti pätkän videota pitkästä aikaa.




Sen jälkeen patukan kanssa ovat painineet molemmat ja pikkuisen meinaa mennä pöllyissään överiksi homma, katsotaan pitääkö patukka takavarikoida.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Mauno ja vara-aasi

Eppu ei aina ole saataville, mutta onneksi Maunolla on varatyyny!

perjantai 18. marraskuuta 2011

Hienostokenguru

Eppu näyttää mallia miten hienot kengurut, ei mitkään tavikset, notkuu hoodeilla.


Ja sitten olisi vielä sellainen tärkeä mainospätkä että
kanadalainen hopeinen pieni maupoika 
etsii omaa kotia Suomesta. Poitsu tulisi sijoitukseen, jos sellainen koti löytyisi että palluraiset saisivat vähän aikaa olla, hän kun on oikein hienoa sukua, äiti ihan aitoa epyktiläistä perää ja vauveleita kovasti toivottaisiin. Jos tällainen koti olisi tarjolla, ota yhteys Iltavillin kissalaan.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Tervetuloa yökylään!

Lakanoidenvaihtopäivä on juhlapäivä ja pojat osallistuvat operaatioon ihan joka kerta. Mutta ihan yhtä innostavaa on, jos työhuoneeseen tehdään vieraspeti!


Tässä odotellaan vakiovierastamme Epun kasvattajaa Päiviä, joka piipahtaa säännöllisen epäsäännöllisesti opintojensa lomassa yöpymässä meillä. Eppu ei aina tyydy pelkkään petaamiseen vaan osallistuu myös lämmittämiseen kainalokaverina vaikka koko yön läpi. Mauno sentään ymmärtää pitää pientä hajurakoa vieraisiin, vaikkei Epulla moisia estoja olekaan.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Piilossa

Mitenkään ei kukaan voi löytää näin hyvin piiloutunutta karvasuikeroa...

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Kahden kerroksen väkeä


Pojat toivottavat oikein leppoisaa isänpäivää isilleen Simballe ja Indylle sekä Manu-papalle!


Meillä oli eilen täällä pienimuotoiset juhlat ja väkeä tupa täynnä. Eppu päätti veisata vieraille piut paut ja tervehdittyään ensimmäisiä vieraita vetäytyi kaapin päälle M-kirjaimen viereen pesään nukkumaan ja nukkui kunnes viimeiset vieraat lähtivät ja kävi pikaisesti tervehtimässä vielä, että kiva kun läksitte... herra rautahermo.

Mauno oli hieman hermostuneempi tilaisuudesta ja luikkelehti pitkin poikin, inhosi lääppimistä, mutta ei suostunut menemään rauhallisempiin tiloihin omaan rauhaansa vaan kuitenkin pörräsi menossa mukana. Kun vierasjoukko harveni loppuillasta Mauno valtasi itselleen nojatuolin ja alkoi nukkumaan. Vieraat istukoot lattialla kun herra nukkuu omalla paikallaan...

perjantai 11. marraskuuta 2011

Piikkipesä

Ei ole meidän peikoilla helppoa elämä, pesäänkin on tungettu pitkät piikit...


No, henkilökunnan kaulahuivi on loppupäätöksiä vailla valmis ja ehkä se on ilman puikkoja mukavampi pesä. Tai sitten Eppu nauttii fakiirihommista piikkimatolla.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Väsyneet

Harmaat marraskuun päivät kuluvat parhaiten nukkumalla. Välillä voi herätä syömään, pyrähtää muutaman takaa-ajokierroksen, heittää erän painia ja sitten taas kaivautua nukkumaan.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Uusi blogimau

Mielellämme esittelemme uuden lajitoverin – Jumalolennot-blogiin on saapunut uusi tulokas, hieno ranskatarneiti mustasavumau Gerizah.


Osiriksen ja Isiksen (nimistään huolimatta eurooppalaiset lyhytkarvat) henkilökunta on meidänkin poikia käynyt tapaamassa – ja silti uskaltautui maun hankkimaan! Rohkea veto, kun pöljäkkeet pistivät parastaan.

Gerizahia tullaan toivon mukaan näkemään jatkossa myös näytelmissä, eli Epun jättämä savumaun paikka ei jää ihan käyttämättä (kun Emir-velikin alkaa olla lähellä valmistumista) ja jälkikasvuakin toivotaan.

Me toivotamme uuden blogimaun tervetulleeksi Suomeen ja virtuaalimaailman!

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Kaappihyökkäys

Ei tarvitse kuin vähän kaapin ovea raottaa niin siellä jo yksi karvasuikero on tutustumassa antimiin.


Tosin se on yleensä se yksi ja sama. Varsinkin jos kaappi on vähän korkeammalla. Näin korkealle Eppu ei edes yritä.


Katsokaa miten hienosti Mauno seisoo tuossa ihan reunalla. Ei paljon tarvitse tassuille pinta-alaa.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Linnanmuureilla

Linna on ollut viime aikoina erityisen suosittu päiväunipaikka, siellä ovat viihtyneet molemmat pojat niin yhdessä kuin erikseenkin.

Henkilökunta ei vaan ymmärrä sitä, että miksi siinä reunalla pitää roikkua, kun tilaa olisi pötkötellä ihan siellä keskelläkin. Luulisi olevan epämukavaa, mutta itsepä valintansa tekevät.


Mauno sentään on hienostunut ja käyttää tyynyä.


Mutta Eppu ei moista hienostelua kaipaa.


Ja sitten kaulakkain. Mustanaamio ja pikkuapurinsa.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Ruokaräjähdys

Kun Mauno syö, se syö nätisti kupista eikä ympäristöön jää juurikaan jälkiä. Niinkuin kunnon neitipojan kuuluukin tehdä.


Kun Eppu syö, ympäristö näyttää siltä kuin ruokakupissa olisi pommi räjähtänyt. Eilen olin juuri pyyhkinyt lattian ja tarjottimen ja laitoin pojille ruuat, Eppu käveli kupille ja PUMMM! Sillä aikaa kun hain kameran olohuoneesta Eppu oli ehtinyt jo vetelemään puolet lattialla olleista kanasuikaleista kitusiinsa eli kuvassa tilanne on jo hieman korjaantumassa.

Koska pojat vielä syövät hitaasti, hyvin harvoin koko kupillisen kerralla vaan käyvät omalla aikaansa syömässä kun haluavat, ruokapaikka on lähes aina mahdollisimman epäsiistin näköinen. Kun esim. iltaruoka tarjoillaan nukkumaan mennessä ja pojat käyvät yön aikana syömässä sitten kun syövät niin tietysti ne lattialle levitellyt muruset sitten ehtivät kuivua sinne pitkin lattiaa.

Tämän vuoksi meillä on kumimatto keittiössä. Mutta ei sekään siivoonnu itsestään.

maanantai 31. lokakuuta 2011

Julkkis


Henkilökunta sai viimein aikaiseksi napata kaupungilta uusimman Kissafani-lehden, sillä siinä on juttu egyptinmausta ja jutussa poseeraa myös Mauno, sekä lukuisa joukko Epun sukulaisia, mm. veli Nelson ja sisko Enna, sekä Azi-mummu ja Kiija-isomummu.