Karvamassu kasvaa

Se ei ole karvanassu eikä kaljamaha, vaan Epun seurannassa oleva massukarvoitus. Henkilökunta seuraa sitä jatkuvasti ja on iloisena voinut todeta, että kyllä se kasvaa. Tai no, karvan kasvu on iloinen asia, mutta on se tuolla kortisonikuurilaisella myös se massu ehkä vähän kasvanut, mikä ei sinänsä ole iloinen asia, mutta ei maailmanloppukaan, Eppu on ollut ihan timmissä kunnossa niin ei olla vaaravyöhykkeellä pienellä kasvullakaan.


Koko tuo "vaalea" alue siis oli taannoin karvaton, kuvassa oikealla oleva yläosan läikkä tosin vetskun toimesta, kun ajeli karvat vatsan yläosan ultraukseen. Keskellä näkyy vielä karvojen alta pigmenttiläikkääkin, joka syntyi intensiviisestä nuolemisesta. Nyt ollaan siis jo ihan pitkien karvojen tilanteessa, vaikkei karvoitus vielä tuuheaa olekaan.

Kortisonia on syöty neljä vkoa, josta puolet lasketulla annoksella, ja seuraavaksi puolitetaan taas annos ja katsotaan miten jatkuu, palautuuko nuoleminen. Aluksi reaktiona oli hillitön nälkä, kaikki kelpasi mitä kuppiin laittoi ja ruokaa piti saada vähintään viisi kertaa päivässä (normaali 3). Sen jälkeen on iskenyt äärimmäinen nirsous. Mikään ei tunnu kelpaavan. Paitsi mikrotettu kana ja katkaravut. Eppu voisi elää niillä, erityisesti katkaravuilla, seitiäkin on mennyt vähän. Se ei kuitenkaan ole kovin ravintorikasta, joten nyt sitten kidutetaan ja yritetään pakottaa syömään myös muuta ruokaa, jossa olisi vitamiinitkin mukana.

Päivittäin on otettu myös öljykapseli. Luojan kiitos molemmat pojista on pienestä pitäen totutettu huoltotoimenpiteisiin eli tabletit ja kapselit menevät reippaasti kurkusta alas.

Massun karvoituksen tarkkailuhan ei ole kovin vaikeaa puuhaa Epun kyseessä ollen, tässä sankari on perinteisessä päikkäriasennossa.


Ja kun henkilökunta tulee kameralla sohottelemaan, tosin tässä tapauksessa kännykällä, aukeavat ne silmätkin vähän. Mikään muu ei muutu kylläkään.


Kovin helppoa tämä ei ole, sillä kortisonin tepsiminen kutinaan kertoo siitä, että kutina on aitoa eikä vain päälle jäänyt tapa. Jokin siis aiheuttaa kutinaa ja todennäköisesti se on ruoka-allergia. Oikean ruuan löytyminen on vain äärimmäisen vaikeaa, erityisesti kulmakiveksi on noussut se, että Epulla (niinkuin myös Maunolla) allergiareaktion testeissä antoi riisi. Yrittäkääpä löytää kissanruoka, joka ei sisällä riisiä! Ei ole ihan helppo tehtävä. Lisäksi Epulla oli myös vehnä, eli todennäköisesti kaikki kastikeruuat saisi karsia pois. Muut olivat nauta, lammas ja maito. Mitä jää? Jotain on kuitenkin syötettävä ja raakaa ei vatsa kestä.

Suurin osa kissanruuista on sisällysluetteloltaan arvoitus. Meillä on maistunut Miamorin ruuat, niissä on kuitenkin erittäin huonot tuoteselosteet. Hiljattain ostamani Pirkka-paketti oli tyypillinen. Pojille maistui jänis-riista-ruoka, mutta tuoteseloste kertoo että jänistä/riistaa on min 4 %. Mitä se loppu 96 % on? Siihen mahtui mm. kalatuotteita (Maunolla allergialistalla lohi), lihatuotteita (ettei vain olisi nautaa tai lammasta?), kasvituotteita (vehnää? riisiä? soijaa?).

Esimerkiksi Sheban ns. dome-ruuat ovat maistuneet, ne ovat pitkälti filettä, mutta minkä ihmeen takia ruokaan on lisätty sokeria? Mitä kissa tekee sokerilla? Lisäksi ne ovat sieltä kalleimmasta päästä, ja kun seitsenkiloista ruokkii (ja toista viisikiloista), on hinnallakin väliä.

Aika epätoivoista on poikien ruokkiminen tällä hetkellä.

Kommentit

  1. Voihan kurjuus noita allergiajuttuja. Itsellä ei ole kokemusta allergisen kissan ruokinnasta, joten en osaa neuvoa valmisruokia. Joskus vähemmän kiireisessä elämänvaiheessa tuli kuitenkin annettua kissoille raakaruokaa ja omatekoisia kypsennettyjä ruokia. Olisiko sinulla aikaa ja mahdollisuutta tehdä kissoille itse ruokaaa? Tällä sivulla on yläkulmassa pari reseptiä, joista saisi varmaan sovellettua teidän pojille sopivaa murkinaa. http://www.ipsitilla.fi/Ruokinta/ruokinnan%20sietamaton%20keveys.htm

    VastaaPoista
  2. Söisikö pakastehiiriä, sulatettuna, eläinkaupassa myytävänä.

    VastaaPoista
  3. Minäkin kyllä olen noita kissanruokia ihmetellyt. Varsinkin se sokeri on meillä pannassa Helmin diabeteksen takia. Epulla on kyllä hyvin kasvanut masukarvat takaisin, Helmillä edelleenkään ei, vaikka viimeisen kerran masukarvat ajeltiin ell:n toimesta viime syksynä.

    VastaaPoista
  4. Kiitos vaan kommenteista. Noissa ruokaohjeissa oli tavallaan aika samaa mitä on annettukin, kanaa ja seitä kypsennettynä ja katkaravuilla täydennettynä. Naudan jauheliha on pannassa, koska nauta oli Epun allergioissa.

    Hiiriä ei ole kokeiltu, en tiedä menisikö, periaatteessahan se on raakaa lihaa, jota Epun vatsa ei kestä.

    Ja sokeri kissanruuissa on kyllä niin käsittämätöntä, miksi ihmeessä sitä laitetaan eläimille?

    VastaaPoista
  5. Muistaakseni siksi laitetaan sokeria, että ruoan koostumus näyttäisi ihmisen(!) mielestä kivemmalta. :/ On muuten kerrassaan mainio poseeraus Epulla alimmassa otoksessa... :D

    VastaaPoista
  6. Vampyyrikissa! On toivotonta selvittää kissanruokien koostumus. Sokeri ja vihannekset on ihan käsittämättömiä sisältöjä ja laitettu vain ihmistä miellyttämään. Nirsoilija kotona on rasittavaa. Nim. kokemusta on.

    VastaaPoista
  7. Esimerkiksi zooplussalta saa useampaakin ihan hyvää tavaraa. Yksi meidän lemppari on Catz Finefood, jossa _kaikki_ ainesosat on listattu, käytettyjä elimiä myöten. Samoin ruoan maut vastaavat purkin sisältöä, eikä pääraaka-aine ole se ainainen nauta (tai jauhetut sivutuotteet).

    Tässä linkki: http://www.zooplus.fi/shop/kissat/markaruoka/catz_finefood

    Toivottavasti löydätte jotain syötävää! Tilanne kuulostaa riipivältä.

    VastaaPoista
  8. Zooplussalta meidän ruoka tuleekin, mutta vaikka se jättivalikoima on aika perattu, aika vähän sieltä löytyy sellaista missä ei olisi mitään ainesosaa, joka on allergialistalla.

    Tuossa Catz Finefoodissa oli kolme, jota voisi kokeilla. Muuten sieltä löytyi ainesosat, jotka eivät käy. Allergialistan lisäksi Maunolla merilevä on aiheuttanut kutinaa.

    Kokeilin jo myös Hermanns Organic -ruokaa, josta löytyi yksi sopiva, mutta pussissa se olikin patéta, joka ei meillä ole koskaan uponnut, paitsi Miamorin fasaanipaté. Tässä kun on lisäksi se aspekti, että mikä vaan ei, tietenkään, kelpaa.

    VastaaPoista
  9. Kissojen ruokaan laitetaan sokeria jotta (yleensä kastike) kiiltäisi kauniimmin. Eikö ole älytöntä?!

    VastaaPoista
  10. Onhan se älytöntä. Miksi laitetaan täysin turha ainesosa, joka on kustannus myös valmistajalle? Ja suorastaan haitaksi kissalle.

    VastaaPoista
  11. Heippa! Ei auta nyt muu, kuin siirtyä tekemään ruokia itse. Valikoimaahan riittää. Kalaa, vaaleaa on suomessa aika paljon. Esim kuha.Puolikkaasta fileestä saat jo molemmille useamman aterian.
    Broilerin jauheliha. Paista kypsäksi kuivalla pannulla, tai öljyssä niin saa karvakin kiiltoa. Possun jauhis sama juttu. Näistä annoskia pakkaseen pussukoissa, vitamiinin joko liuoksena tai kapselina purkista. Vaatiihan se viitseliäisyyttä, mutta mahdotonta se ei ole. Barf kaupoissa myydään myös broilerin kivipiiroja, sydämiä yms. Katso esim murren murkina. Hinta on edullinen, määrä iso. Teet sillä satsilla monta ruokaa. Jaksamista. Tv 15v ruoka-aine allergisen koiran (lista on 4 a4) kanssa. Kysy lisää jos tuntuu, että kiinnostuit. T: Riitta

    VastaaPoista
  12. Heippa vaan! On tosiaan laiteltu nyt enemmän ruokaa ihan itse, eikä vaan pussiruokaa. Vitamiinia ja öljyä on lisätty, Maunon kanssa on vaan se ongelma, että lohi on sellainen, joka Maunolla näkyy tosi helposti kutinana, ja sitä on tosi monissa öljyissä ja esim. Multicat-vitamiinitabut ovat lohimausteisia. Eli vielä on paljon oppimista ja harjoittelemista tässä ruokavalion rukkauksessa - ja sitten kun vielä taiteillaan nirsoilun kanssa.

    Asiaan varmaan palataan myöhemminkin ja kaikki neuvot otetaan mielellään vastaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Törkeän hieno vessa

Kissanruokaa kotiinkuljetuksella - helppo homma?

Lyyra kolme vuotta!