lauantai 18. heinäkuuta 2015

Leikki on lapsen työ

Jatkoa vierailulta mautyttöjen luona...

Päivän hieman viilennyttyä leikimme parvekkeella uusilla huiskilla, edellisissä kuvissa esiintynyt monivärinen kun meni naps poikki leikin tuoksinassa. Pääosassa oli edelleen Chandani-penska, vaikka kyllä isommatkin ajoittain yltyivät riehuntaan.

Ensin testissä perusmallinen keppihuiska.


Omnomnom, olen pieni hamsteri ja pistän huiskan poskeeni...


Sinne se meni, ihan koko puska. (No ei oikeasti.)


Hmm, tällä voi leikkiä myös, että tämä olisi sinko. Posauttaisin ruokakaapin oven tuusannuuskaksi niin olisi vapaa pääsy aterioille.


On se joo mun lapsi. Olen todella ylpeä. Huoh.


Ja sitten joku sai kohta turpiin.


Sitten vaihdettiin huiskaa, onkimalliseen pitkällä karvareuhkalla. Oli vähintään yhtä suosittu.


Kuvittele näihin kuviin julma murina mukaan. Aina kun huiskan sai napattua suuhun, alkoi murina. Aika liikkistä tuollaisen pienen tirppanan suusta.



Gerizah-tätikin innostui onkihuiskasta ja siinä sai pikkutirppa väistyä kun täti halusi leikkiä. Kun ranskatar sanoo jotain, se on syytä uskoa, sen verran painokkaasti tulee komento ranskaksi.


Jos joku ihmettelee Chandanin silmien väriä, on maulla ensin pentuna keltaiset silmät (ihan syntymässä siniset, jotka alkavat nopeasti kellertää) ja värin tulee muuttua standardin mukaan puolentoista vuoden ikään mennessä karviaisenvihreäksi. Kuvissa näkyykin, miten pupillin vieressä jo vihertää vaikka yleisilme on vielä ihan keltainen. Muutos on siis käynnissä.

2 kommenttia:

  1. Loistavat kuvat, ihanat tytöt! Ja mitä ilmeitä :D

    VastaaPoista
  2. Kyllä on hyvät kuvat ihanista leikkijöistä!

    VastaaPoista