Ensimmäiset kaksi viikkoa kärsittynä

Lyyra on nyt asustellut täällä kaksi viikkkoa ja elämä alkaa tasaantua, vaikka välillä mennäänkin vähän ylös ja alas. Ensimmäisten tuntien suhinoista on tultu pitkä matka lyhyessä ajassa.

Ensin valloitettiin henkilökunnan sydän. Se oli helppoa. Vaikka teknisesti ottaen Lyyra tulikin koeajalle, koska kahta aikuista kissaa nyt vaan ei ole itsestäänselvän helppoa laittaa yhteen, ja palautusoikeus oli sovittuna, oli henkilökunta tositarkoituksella liikkeellä ja valmis tekemään kaikkensa, että tässä on Lyyran loppuelämän koti. Helppoa ei olisi ollut tehdä toisenlaista päätöstä, mutta ainakin toistaiseksi näyttää vahvasti siltä, että tällä kombolla mennään.

Lyyran mielestä huiskaleikit on parhainta mitä on.


Pieniä hiiriä tuli mukana pari pakettia ja niillekin on vihdoin löytynyt käyttöä kun ensipäivien arkuus on väistynyt ja malttaa jo pelaillakin.

Korvat. Ne on myös. Ja herkällä. Kaikki kerrostalon äänet seurataan, mutta päivä päivältä rauhallisemmin.


Pientä – ja yksi vähän isompi – matsi on otettu Eppu-sedän kanssa. Kaikki ovat liittyneet huiskaleikkeihin. Valitettavasti Eppu kuumiaa leikeistä aika nopeaan ja alkaa ryntäilemään. Se ei ole kovin ketterä vaan lähtee liikkeelle kuin sarvikuono, eli kun vauhti kiihtyy, mennää kovaa ja ryminällä, ja melko suoraan. Se on pienestä tytöstä aika pelottavaa ja Epun ilmeisen hyväntahtoisesta painiyrityksestä tuli pieni väärinkäsitys, joka johti nopeaan rähäkkään ja pörhistelyyn.


Mutta jos on pientä nahinaa ollut, on ollut myös tätä. Henkilökunnalle tulee tippa silmään, kun työpöydällä on kahdessa pesässä vierekkäin musta ja hopea. Sinä otetaan viekukkain päikkärit ja onpa siinä vuoropesuakin suoritettu. Vielä ei olla niin hyviä ystäviä että varsinaisesti hakeuduttaisiin toisen kainaloon, mutta jos sellainen tilanne sattu, ehkäpä henkilökunnan pienellä avustuksella, voidaan nukkua vierekkäin rauhassa ja lipaistakin toiselta pahimmat hajut pois. Tämä kahdessa viikossa on huippua.


Ja onhan meillä oltu taattuun Iltavilli-tyyliin "nuppi nurin, onni oikein".


Tätä karvasuikeroa ei vaan voi olla rakastamatta. Lyyra on ihan valtavan suloinen ja kaunis, ja sillä on todella ihan luonne. Se on oikea sylikissa, joka myös tykkää nukkua sylissä tai vähintään vieressä. Ollan ehditty jo ottaa useammat päikkärit yhdessä ja öisinkin sen löytää henkilökunnan vierestä. Muutaman kerran on kyllä neuvoteltu tarvitseeko henkilökunta karvalakkia yöllä vai ei.


Ja sitten vielä lyhyesti uutisia Maunosta. Henkilökunta lähetti Maunon avattavaksi kuolinsyyn selvittämiseksi ja tulokset tulivat perjantaina. Kuten tilanteen kuvailusta eläinlääkäri epäilikin, syy oli sydämen pettäminen. Avaus paljasti, että Maunolla oli sydänsairaus, hypertrofinen kardiomyöpatia, HCM, joka on kissojen yleisimpiä sydänsairauksia. Se oli Maunolla, niinkuin monilla muillakin, oireeton, eikä kenelläkään ollut tietoa, että Mauno oli sairas. Se on sairaudelle valitettavan tyypillistä. Toisilla sairaus oireilee sydämen vajaatoimintana, isolla osalla se vain yhtäkkisesti johtaa äkkikuolemaan. Jos asiasta haluaa nähdä valoisat puolet, on parempi, että Mauno lähti ns. saappaat jalassa kuin hitaasti hiipuen. Ikävämpi puoli on se, että sairaus on geneettinen ja perinnöllinen. Maunon tapaus on tiettävästi ensimmäinen rodun parissa Suomessa, mutta koska sairaus on niin usein oireeton, voi vain toivoa, etteivät muut sukulaiset ole sitä saaneet. Maunolla ei onneksi ole jälkeläisiä.

Kommentit

  1. Voih ♥ Voih ♥ ja Voih ♥ Pienelle tytölle &hearts ja sarvikuonolle ♥ ja samaa mieltä siitä, että tuo oli parempi tapa Maunon lähteä ♥ HCM on kavala tauti. Olen ollut kuuntelemassa siitä luentoakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni tyttö on niin ♥ ja sarvikuono kans. Onneksi en tiennyt, että Mauno oli sairas, apua kun ei kuitenkaan olisi ollut asiaan, vain odotusta.

      Poista
  2. Oi, olen niin onnellinen että saitte sinne uuden täplikkään näin pian. <3 Suosittelen kissojen leikitystä omissa tiloissa vaikka vaan väärinkäsitysten välttämiseksi. Meillä tosin muutenkin välttämätöntä (neuvoja viisaammalta) ja on myös tehokkaampaa.

    Mauno <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos telkeää erilliseen tilaan, ei leikitytä yhtään vaan kytätään vaan ovea ja huudetaan. Nyt on muutamia pieniä matseja otettu jo leikkisämmällä otteella niin että tyttelikin on vähän pistänyt vastaan. Päivä päivältä Pastamuntteri on vähemmän pelottava.

      Poista
  3. Lyyra sulattaa niin sydämen lukijaltakin kun näitä tekstejä lukee ja katselee noita kuvia ❤️

    VastaaPoista
  4. Jänniä katseita kuvissa! Hienoa, että homma etenee näin sutjakkaasti. Kumpikin he on ihania!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Homma on vallan mukavassa vaiheessa, me ollaan hirveän onnellisia toisistamme.

      Poista
  5. Oi ihanaa , että kisulit alkavat tykätä toisistaan ! Juuri tuo HCM oletettavasti oli meidän Artturillakin , hänellä se vain ilmeni veritulppana . Liuotus ei siihen tepsinyt , ja pakko oli päästää irti .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä tunteet lämpiävät. Osanotto sinnekin kurjan taudin uhrille. :(

      Poista
  6. Aikamoinen tämä uusi tulokas <3 hauska seurata uusia käänteitä. Ja hyvä, kun Maunon tilanne selvisi. Auttaa aina ymmärtämään lähtemistä paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika täpäkkä tyttö on saatu, nyt alkaa jo etutassu nousemaan, jos Eppu alkaa pöhistelemään. <3

      Poista
  7. Mitä heillä olikaan painoeroa? Toinen näyttää niin pieneltä ja toinen niiiiiin isolta =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tirppana on melkolailla puolet Epun painosta, vähän yli. Se on ilmeisesti jotain neljän kilon luokkaa, en ole itse punninnut, mutta näin kasvattaja veikkasi. Eppuhan on about 7 kg. Mau-tytöt ovat selkeästi poikia pienempiä ja Lyyra on oikeastaan aika iso mau-tytöksi, mikä on meidän taloudessa vaan hyväksi. Se on melkein puolitoista vuotta, joten ei tuosta pitäisi juurikaan kasvaa, vaikka vielä monilta osin aika pentumainen onkin, varsinkin pää. Tietysti ajan myötä varmaan massaa tulee, erityisesti sitten leikkauksen jälkeen, mutta ei se mikään pentu-pentu enää ole, vaikka käytös välillä muuta kertookin.

      Poista
  8. Mahtavaa Itsenäisyyspäivää!🔥❤️🇫🇮

    VastaaPoista
  9. Voi, kyllä tuosta hyvä tulee, noin jo ollaan lähekkäin.
    Ihanat ilmeet kummallakin ❤️

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Törkeän hieno vessa

Ei sanoja.

Unisexiä vessatiloihin