Lyyran Lankamaailma

Klassikko: kissa ja lankakerä. Mutta ei niin turvallinen yhdistelmä kuitenkaan, jos puhutaan perinteisestä villalangasta. Kiinnostava kyllä, kissasta, mutta ei suositeltava. Mutta mitä, jos kissa kuitenkin haluaa osallistua käsitöihin, niinkuin useimmiten tekee.


Tadaa, kerä trikookudetta. Tätä ei purra (ihan heti ainakaan) poikki eikä mene suolistoon.


Henkilökunta otti työn alle käsityön trikookuteesta ja sitä kohtaan osoitettiin normaali määrä huomiota, eli oltiin koko ajan härkkimässä ja kuderulla lähti kulkemaan milloin minnekin. Ei auttanut muuta kuin hakea pikkulikalle oma kerä, onneksi oli kaapissa vapaana muutama muu väri kuin mitä oli työn alla.


Sillä onkin nyt leikitty ahkerasti, vaikka henkilökunnan käsityö tuli jo valmiiksi. Kerää kuljetellaan, haukkaillaan ja tietysti takajalkatömpsytellään.


Väsy lapsen leikkiessä.

Kommentit

  1. Heh , söpöä ! Älä kumminkaan jätä kerää saataville , kun olet muualla . Meidän Osku nimittäin tykkää erityisesti matonkuteista . Jopa niin paljon , että vetelee kuteita valmiista mattoista ja järsii poikki . . .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika jännää, meillä nimittäin tuo kerä on nyt pari viikkoa pyörinyt tuossa lattialla ja ei se itse naru kiinnostaa vaan nimenomaan se kerä ja sen tömpsytys. Eli meillä ei ole järsitty yhtään.

      Poista
  2. Kuinka ollakaan kaapista löytyi tuollainen Lyyran väreihin sopivasti sointuva vihreä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tosi yllättävä löytö. Ja yllättäen henkilökunnalla oli työn alla turkoosia ja harmaata...

      Poista
  3. Tuohan on hyvä. Meillä on ne alpakkalangat edelleen kova sana, mutta aina valvottuna tietenkin. Muuten lukon takana laatikossa.

    VastaaPoista
  4. Kuvat on niin kauniit, että mä vaan ihailen ja ihailen!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Törkeän hieno vessa

Ei sanoja.

Unisexiä vessatiloihin