Napakymppi

Tänään on ollut juhlapäivä, meidän oma Puippunen täytti 10 vuotta. Ja kylläpä Pöpinder onkin ollut varsinainen napakymppi meille.

Eppu tuli vähän kuin varkain, ei pitänyt tulla toista kissaa vaan Maunon jäädä ainokaiseksi, mutta sitten oli Peppuli tarjolla ja Mauno vähän turhan aktiivinen ja liikaa henkilökunnan aktivoitavaksi. Eppu tuli, voitti sydämet ja niistä tuli Maunon kanssa parhaat ystävät ja painikaverit. Kun sitten tuli Maunon aika lähteä, oli Epulla iso ikävä ja sitä ikävää lohduttamaan löytyi onneksi nopealla aikataululla Lyyra. Ja taas Eppu näytti suuren sydämensä (ihan lääkärin ultraäänellä toteaman sellaisen!) ja otti Lyyran vastaan rauhallisen ja diplomaattisen setämiehen elkein ja taas oli uusi kaveripari syntynyt.

Eppu on maailman pehmein, se rakastaa kaikkia ihmisiä, erityisen ystävällinen ja kärsivällinen se on lapsille (vaikkei niistä ole hirveästi kokemusta saanutkaan, mutta jotenkin se tunnistaa pikkuihmiset) ja sitä saa ihan jokainen rapsuttaa ja kuopsuttaa. Se on rasittava aamuherättäjä ja ruuan mankuja, ja maailman suurin pörisijä, jonka kanssa ei vaan voi nukkua lähekkäin kun se kehräys on niin kovaa.

Juhlapäivää on vietetty herättämällä lomaileva henkilökunta muutamaankin otteeseen, nauttimalla sei-katkarapuateria, painimalla Lyyran kanssa sekä nukkumalla, pääosin samassa kasassa Lyyran kanssa. Henkilökunta häiritsi virallisen kuvaussession verran.

Virallisen asiallisen potretin lisäksi taisimme saada myös ensi joulun korttikuvan...

Pahoittelemme hiljaisuutta, Instan puolella (#maukujablogi) olemme olleet huomattavasti aktiivisempia ja julkaisseet niitä räkäisiä kännykkäkuvia, kun henkilökunta ei ole jaksanut tarttua "isoon kameraan". Kerrottakoon kuitenkin, että Lyyra parani leikkaushaavasta erinomaisesti, haava sai olla ihan rauhassa vaikka pukua ei pystynytkään pitämään.