tiistai 31. elokuuta 2010

Ylimäärämäymörejä

Henkilökunta on yrittänyt siivoilla nurkkia ja pakkailla ja kannettavan tavaran minimoimiseksi ylimääräisestä tavarasta pitäisi päästä eroon.

Molemmat herrat ovat nyrpistäneet nenänsä Mäymörin jellyruuille, joten jos jollekin maistuu, myisimme ne mielellämme hyvään kotiin.


Kolmea laatua pussiruokaa siis, kalkkuna, kani ja kana. Hyvää viljatonta ruokaa. Tilattu kesällä Zooplussasta, joten ei mene vanhaksi vähään aikaan. Kania ja kalkkunaa on 18 pussia ja kanaa 13. Myydään 25 eurolla eli vähän alle Zooplussan hinnan. Nouto Helsingin Töölöstä tai postitus ostajan laskuun.

Lisäksi myydään kulmaan asennettava raapimalauta, johon ei ole juurikaan koskettu. Lauta asennetaan ruuveilla ja siihen voi maton kuluessa vaihtaa uuden (pala käytävämattoa käy). Kehykset Osmolla vahattua harmaata.

 

Laudan leveys on 14 cm ja korkeus 61 cm. Hinta 15 euroa. Sama kuin edellinen eli nouto tai postitus ostajan laskuun.

maanantai 30. elokuuta 2010

Eppu lentikulaarissa

Henkilökunta ei yleensä harrasta kissa-aiheisten asioiden keräilyä, mutta kun kohdalle sattui aivan Epulta näyttävä kirjanmerkki ja kirjanmerkkinä on tähän asti käytetty erinäisiä lappusia ja lippusia, oli se aivan pakko ostaa (ja sitäpaitsi se maksoi alle 2 euroa).


Merkki on tuollainen lentikulaari, eli käänneltäessä kuva muuttuu. Ehkä tuo hahmo on hieman atleettisempaa mallia kuin Eppu, mutta muuten on kyllä kovin samannäköinen.

Tämän on selkeästi suunnitellut joku kissojen ystävä, sillä merkissä on tuollaiset kivat nauhat. Kun merkin laittaa kirjan väliin, jäävät nauhat pilkottamaan kivasti ulos. Niistä voi sitten kissa vaikka nyppäistä sen merkin sieltä kirjan välistä ulos niin saadaan henkilökunnankin lukuelämykseen pientä jännitystä.

Merkki on Sokokselta ja siellä oli samaa sarjaa myös ainakin kyniä ja vihkoja.

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Kullekin taitojensa mukaan



Onneksi tarjonta on nyt niin runsasta, että jokaiselle talouden jäsenelle löytyy taitojensa mukainen laatikkopino.

lauantai 28. elokuuta 2010

Tötsikkämiehen paluu


Mauno sai muutamaksi päiväksi tötsikkäpenaltya tassun nuolemisesta. Henkilökunta huomasi eilen Maunon nuolevan toista etutassuaan anturasta ja tsekkasi tilanteen, antura oli rikki ja punainen. Syynä lienevät viime satsissa tulleet uudet ruuat, joita henkilökunta osti ruokavalion monipuolistamiseksi, mutta ilmeisesti niissä on jotain allergisoivaa ainetta. Tuoteselosteet ovat sen verran ympäripyöreitä, ettei tarkkoja aineita tiedä, joten on vaan kokeiltava. Tässä sitä ollaan sitten muutaman päivän ajan.

Mauno antaa kyllä putsata tassua vaikkakin yrittääkin vetää tassua pois, mutta ei inahdakaan. Mutta auta armias, jos mennään lääkärin juttusille, kyllä inahtaa... Sen takia toivomme, että tämäkin vaiva menee nyt ohi ihan tötteröpenaltylla ja Septidinillä putsailemalla, ettei tarvitse mennä nukutettavaksi.

Tötterö päässä Mauno on ihan kuin eri kissa. Se rakastaa, rakastaa ja rakastaa, roikkuu puntissa, haluaa olla sylissä, nukkuu päällä, hurisee jo pelkästä katseesta ja kuolaa onnesta, jos sitä rapsuttaa. Se yrittää juosta ja painia, mutta tötsikkä törmäilee ärsyttävästi. Nukkuminenkin on vaikeaa, kun ei voi oikein rentoutua, ja pitää kököttää.

perjantai 27. elokuuta 2010

Pihan löytöjä

Mauno pääsi taas muutama päivä sitten ulos. Meillähän ei ulkoilla säännöllisesti eikä usein, koska ulkoilun jälkeen Mauno muuttuu kotona rasittavaksi. Niin kivaa kuin ulkoilu olisikin, henkilökunta ei kestä sitä huutamista ja pahantekoa eikä siitä kierroksilla kulkemisesta taida Maunokaan nauttia. Ulkoilu on siis mahdollisimman epäsäännöllistä ja harvaa.

Viime reissulla pihalta löytyi epäilyttävä saavi naapuritalon pihalta. Sitä piti tietysti päästä tutkimaan, sillä Mauno on reipas ja innokas seikkailija, päinvastoin kuin paikallaan täristen kököttävä Eppu.



Saaks sinne kurkata?


Kurkkaan joka tapauksessa.


Henkilökunta piteli narusta kiinni, ettei Mauku sentään hypännyt saaviin, vaikka mieli varmaan tekikin.

Huomatkaa uudet valjaat, joissa on tukevampi kaulaosa kuin entisissä. Maunohan sai aina ulkoilun yhteydessä yskänkohtauksia, joiden henkilökunta epäili aiheutuvan valjaissa vetämisestä ja nykäisyistä. Epäily taisi osua oikeaan, sillä tukevampiin valjaisiin vaihto on lopettanut yskimiset kokonaan.

torstai 26. elokuuta 2010

Laatikkojuhlaa

Meidän koti alkaa olla poikien mielestä aika juhlakunnossa, laatikoita on siellä täällä. Muuttoon on vielä kuukausi, mutta henkilökunta on haalinut laatikoita sieltä täältä ja aloitellut jo pakkaamista, jotta ehtisi keskittyä hieman remppaankin ennen muuttoa.


Pojat eivät ole saaneet ihan samalla kauhalla atleettisia kykyjä, joten toinen kiipeää ja toinen katsoo vierestä. Henkilökunta on ihan tyytyväinen, ettei Eppu edes yritä kiivetä, sen motoriikka ei ole niitä kehittyneimpiä. Mauno loikkii ja kiipeää ja hyvin harvoin tiputtaa mitään - paitsi tahallaan.


Rapsaus vaan ja Mauno oli päällimmäisessä laatikossa.

Kuvat ovat vähän huonoja, kännylaatua, kun henkilökunta kylvetti kameran omenavissyssä.

maanantai 23. elokuuta 2010

Ru-rokkia


Eppu oli viikonloppuna esiintymässä oikein urakalla eli sekä lauantai että sunnuntai kului näytelmissä Vantaan Myyrmäessä Rurokissa. Mikälie suuruudenhulluus iskenyt henkilökuntaan, kun molemmiksi päiviksi ilmoitti...

Lauantai lähti siis käytiin jo kuuden jälkeen aamulla, kun henkilökunta herätteli itsensä lisäksi Epun ja pakkasi kuorman kohti bussipysäkkiä. Ei ole tervepäisten hommaa näytteleminen. Siihen aikaan lauantaina kuuluu nukkua.

Eppu oli aamupäivän oma reipas itsensä, mutta juuri ennen arvostelua - meitä ennen oli 34 kissaa - naapurin vikkelä Viivi-neiti (Manu-papan kaverina asusteleva nuori birmaneitonen)  ärsytti Eppua niin että piti oikein suhauttaa ja sitä suhahtelua jatkuikin sitten tuomarin pöydälläkin. Ensimmäistä kertaa Eppu suhahteli näytelmissä pöydällä, mikä ei ollut henkilökunnasta yhtään kivaa. Tuomari ei siitä ollut moksiskaan, sillä Eppu vain kiroili eikä muuten osoittanut väkivaltaisia eleitä, ja suhahteluakin kuului vain tuomarin roikotellessa Eppua, muuten se istuskeli rauhassa pöydällä ja tuomari, venäläisperäinen Alexey Schukin, kiittelikin luonnetta. Näkymättömiin häipyneitä täpliä ihmeteltiin, mutta muuten Eppu oli jälleen iso, lihaksikas, komea nuori herra. Kutsu Tuomarin Parhaiden valintoihinkin tuli, mutta jälleen kerran tie päättyi siihen. Mau-porukasta Epun isoisoäiti (ja Maunon isoäiti) Khety pääsi paneeliin asti, muilla tie tyssäsi TP-valintoihin, Eppu olikin ainoa savu.

Sunnuntaina herätys oli jälleen aikainen eikä Eppu ilahtunut siitä yhtään sen enempää kuin lauantainakaan. Aamupäivän Eppu vietti henkilökunnan sylissä mauyhdistyksen myyntipöydässä, köllötellen selällään jalat levällään ja naurattaen muuta yleisöä. Tuomarina oli ranskalainen Yan Roca-Folch, joka on vallan hauska mies. Eppua ennen tuomaripöydällä oli velipoika Emir, jonka turkista tuomari tykkäsi erityisesti, joten Epun puuttuvia täpliä ihmeteltiin jälleen. Leuka Epulla oli kuulemma parempi kuin veljellään, mutta ne täplät... missälie. Komea, lihaksikas Eppu oli jälleen ja hieno luonne, lyhyt kesäturkki ja superisti groomattu (kröhöm! henkilökunnan groomaus kun on yhtä kuin silittely ennen arvostelua...). Eppu oli sunnuntaina kiltisti ja pääsi jälleen TP-valintaan. Siellä tie tyssäsi, liekö siksi että tuomari luuli henkilökunnan nimittäneen tuomaria paksuksi, vaikka korjasi, että tarkoitti kyllä sillä Eppua...

No, oikeasti keskustelu meni jotenkin näin:
Tuomari: Madam, smile! You look too serious!
Henkilökunta: But he's so heavy! *puree alahuulta ja yrittää jaksaa kannatella Eppua näyttelyasennossa*
T: Me? You call me heavy?!?
H: No, not you, HIM! *osoittelee Eppua*
T: Too much Finnish food!
H: Yes, too much Finnish food.
T: Me, not heavy, only French food.

Että eipä sen enempää menestystä, sertit kuitenkin molemmilta päiviltä.

Arvosteluseteleissä on tällä kertaa normaalia enemmän arvailtavaa sillä Roca-Folchin setelit ovat tunnetusti melko arvoituksellisia ja sisältävät suurimman osan luultavasti ranskankielisiä sanoja. Saa arvuutella! Klikkaamalla jälleen isommat kuvat.


Lauantai vasemmalla, Alexey Schukin / oikealla sunnuntai Yan Roca-Folch.

Tyyppi: Strong, powerful. Nice belly-skin flap. / Strong et eleg. boy, xxx forte
Pää: Wedge, could be more in proportion to the body. Gently sloped profile. / Expressie ex xx ex xx xx ex profil
Silmät: XXX (slanted?) eyes. / Ex placir et ex color
Korvat: Med. ears, nicely set. / Ex placir
Turkki: Soft, distinctive silver undercoat. Great sheen. Spots on flanks. / Ex xxx color(?) quality et ex texture ex xxx un peu xxxx
Häntä: - / ex tail
Kunto: - / ex quality et ex condition
Yleisvaikutelma: Talkful tender gentleman. / ex nice boy
Arvostelutulos: EX1 CAGPIB / EX1 CAGPIB

perjantai 20. elokuuta 2010

Ilmava pesä

Yleensä kassit, laatikot, korit ja muut epämääräiset "koloesineet" kiinnostavat kissoja. Mauno on laajentanut tätä käsitettä hieman löydettyään rajaavan elementin...


Käyhän se näinkin. Ei tosin ole kovin pitkäaikainen pesäpaikka.

torstai 19. elokuuta 2010

Nimipäiväsankari

Kuten muutamat ystävälliset blogin lukijat huomauttivat, Maunolla on tänään nimipäivä. Henkilökunnalta moinen juhlallisuus olisi mennyt aivan ohi.

Herra kuitenkin viettää juhlapäivää arvolleen sopivan hienostuneesti kaapin päällä.


Aamulla heräsimme kaikki samasta sängystä ovikellon soittoon ja oven takana oli Zooplussan lähetys. Ehkä sieltä löytyy jotain syötävää päivänsankarille.

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Pronssille kotia?

Suomessa olevista egyptinmauista suurin osa on hopeatäplikkäitä tai mustasavuja. Mausta on kuitenkin olemassa kolmaskin värimuunnos, nimittäin pronssi- eli ruskeatäplikäs. Monet ovat harmitelleet, kun niitä ei juurikaan ole tarjolla tai edes näe missään.

Nyt olisi tarjolla pronssipoika, joka hakee hyvää kotia. Jos kiinnostaa, ota yhteyttä Epun kasvattajaan osoitteessa info ät iltavilli piste net.

tiistai 17. elokuuta 2010

Tarttuvaa

Tämä nyt ei ole mitään valokuvataiteen helmiä, mutta kun meillä ei iltaisin juuri pidetä valoja päällä (muuta kuin telkkari ja tietsikka) ja niissä olosuhteissa valokuvan ottaminen nopeasti ei ole ihan hirveän helppoa... mutta pakko oli yrittää napata kuva poitsujen illanvietosta.


Mauno tarvitsee edelleenkin tukea, mutta muuten aika hyvä imitaatio.

maanantai 16. elokuuta 2010

Haiseva raato

Meille on ilmeisesti päätynyt samanlainen haisurotta kuin Herra Mäykysellekin, kissanminttua ja valeriaanaa sisältävä naruhäntäinen rottalainen. Henkilökunta saalisti tämän yksilön (ja pari sen kaveria varastoon) Surokin näyttelystä ja se on ollut kovin suosittu poikien leikeissä. Henkilökunta ei ole ihan yhtä innostunut, sillä rotta haisee todella pahalle.


Eppu on innokkaasti takajalkatömpsyttänyt rottaa, mutta Mauno on enemmänkin keskittynyt nyppimiseen, mistä johdosta valkoista nöyhtää pyörii joka nurkassa ja rotalla on pälvikalju persuuksissa.


Suoliin ei ole vielä päästy käsiksi, mutta sekin lienee enää ajan kysymys ja saa nähdä millaista silppua sitten löytyy nurkista...

perjantai 13. elokuuta 2010

Näytelmävinkki

Jos kissanäyttelyt kiinnostavat, viikonloppuna on Helsingissä tilaisuus nähdä erilainen näytelmä, kun CFA:n näyttelyä kisataan Hotelli Rantapuistossa Vuosaaressa (vai Rastilaako tuo on?).

Kuten aiemmissa näytelmäinfoissani olen kertonut, suurin osa Suomessa pidettävistä näytelmistä on FIFé-näyttelyitä, joka taas on harvinaisempaa maailmalla (niin Euroopassa kuin Ameriikassakin). Suomeen CFA ja TICA ovat rantautuneet vasta lähivuosina, mutta suosio taitaa olla kasvussa. Nytkin paikalla luultavasti nähdään paljon ulkomaisia kissoja sekä mahdollisesti joitain rotuja, joita FIFé:n näyttelyissä ei nähdä (hyväksytyt rodut kun eivät ole aivan samat, esimerkiksi CFA ei hyväksy bengalia).

Näytelmän kulku on hieman erilainen, sillä CFA-näyttelyssä käydään jokaisella tuomarilla päivän aikana, viikonlopun näytelmässä on 3+3 tuomaria (eri tuomarit la ja su). Jokainen tuomari myös järjestää oman loppukilpailunsa, joten tuomareiden yhteistä paneelia ei päivän päätteeksi nähdä. Myöskään kategorioita ei ole, joten kaikki rodut kilpailevat näissä loppukilpailuissa toisiaan vastaan, niin pitkä- kuin lyhytkarvaisetkin.

Viikonloppuna kisaavat mm. Epun sisko Enna ja veli Emir, sekä kolmikon isoisoäiti Kiija, joten mau-edustuskin on paikalla. Lauantaina illalla vietetään gaalaa, jossa palkitaan viime vuoden Euroopan parhaiten menestyneitä kissoja - Enna oli toiseksi paras maupentu koko Euroopassa, joten kunniaa sukuun on tulossa!

Eppu lähettää terveiset sisaruksilleen ja henkilökunta piipahtaa sunnuntaina paikalla moikkaamassa.

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Komento takaisin!

Nyt on tullut syksy ja loikominen saa loppua! Mauno on palannut koriinsa kaapin päälle.


Ei täällä kyllä oikeasti mitenkään ole viilennyt ja viikonlopuksi on luvattu taas kuumempaa, joten ei tästä tuskasta taida vieläkään päästä. Toivottavasti ennen muuton ja remontin alkamista tulisi kunnolla viileää, ei tässä kelissä jaksa huhkia!

tiistai 10. elokuuta 2010

Nams nams mums mums

Ikkunalta kuului ryskettä. Henkilökunta meni paikalle katsomaan mitä tapahtuu ja Mauno oli häntä pörröllään. Seuraavaksi kuului nams nams mums mums. Sinne meni höpinkäinen, mikälie.



Siinä vaiheessa kun henkilökunta sai kameran esille, olivat häntäkarvat laskeutuneet jo puoliväliin. Siitä hienosta puuhkasta ei koskaan ehdi saada kuvaa.

maanantai 9. elokuuta 2010

Ei me olla Epyktistä

Me ei jaksettais tätä hellettä enää yhtään. Ei jaksa tehdä mitään, hiki vaan valuu ja aina on ällöä ja tahmeaa. Kaikki vaan makaa.

Mauno makaa keittiön kaappien päällä.


Luulisi, että siellä korkealla olisi vieläkin kuumempi ja ällömpi, mutta ehkä tuolta venttiilistä tulee jotain ulkoilmaa...


Eppu puuskuttaa ikkunalla...


(no oikeasti se vain lipaisi)

Tai makaa divaanissa.


Le Corbusier -designdivaanissahan tietysti maataan sillain hienostuneesti ja sivistyneesti. Niinkuin Eppu.

Ei tässä kelissä jaksa olla sivistynyt eikä hienostunut. Kaikki on ihan lötköpötköjä.

lauantai 7. elokuuta 2010

Juhlava huiska

Surokin näyttelyssä on perinteisesti paljon myyjiä ja niin nytkin. Pakko oli henkilökunnan napata muutama tuliainen poitsuille, vaikka kotona on leluja vaikka kokonaiselle kissatarhalle jakaa.

Yksi tuliaisista oli hieno hieman erilainen huiska, jossa on pitkät... hmmm... mitkälie huiskaleet. Kiiltelevät hieman vihreälle, joten olisivatko jotain strutsinsulkahommeleita?

Huiskale on kestävämmän tuntuinen kuin normaalit höyhenviritykset, jonkun verran noita huiskaleita lähtee, mutta ei siinä määrin kuin perinteisestä höyhenversiosta, joka on kynitty alta aikayksikön, jos sellaisen poikien ulottuville jättää.

Eppu huiskulan kimpussa - tämän voi jättää vaikka itsekseen sohvan ja tyynyn väliin tuettuna, vaikka suosituin se on jos sitä vispaa kovalla vauhdilla ilmassa.


Mauno sen sijaan lähestyy maaston muotoja hyödyntäen...


Sinne onkin sitten mukava jäädä köllöttämään ja huiskaa nakertamaan.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Läpykät

Joskus on ollut juttua siitä, että egyptinmaulla on erityiset läpykät takajalkojen juuressa, jotka mahdollistavat nopean juoksun - väitetään että mau olisi maailman nopein kesykissarotu. Tietysti nuo venykeläpykät auttavat myös hyppimisessä. Niistä kun meillä ei ole oikein hyvää kuvaa, niin katsokaa tämä videonpätkä, siinä esitellään mau rotuna (ihan kaikkea sanottua älykkyydestä ei kannata uskoa...) ja näytetään läpykät ja etujalkoja pidemmät takajalat aika hyvin.

http://animal.discovery.com/videos/cats-101-egyptian-mau.html

Monet tuomarit näyttelyissä tutkivat läpykät ja esimerkiksi Eppua on kiitelty "excellent floppiness" -ominaisuudesta, mutta tuntuu että joskus jotkut tulkitsevat nuo ylimääräiset hyllyvät osuudet ylipainoksi. No, myönnettäköön, että Epulla on ajoittain pientä fyllinkiä ollut läpyköissä, mutta Maunolla kyse on vain nahkariekaleista (tosin eipä sitä kukaan ole koskaan ylipainoiseksi väittänytkään, enemmän se on laihan puoleinen).

maanantai 2. elokuuta 2010

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Suuri mies ja Suuri Mies

Eppulainen oli siis duunissa koko viikonlopun ja henkilökunta seurasi mukana. Helsingin Jäähalli ei ollut ollenkaan niin jäinen kuin nimi antaa ymmärtää, mutta katto oli korkealla ja happea riitti sentään paremmin kuin URKin näyttelyssä Tikkurilassa.


Paikalle oli molemmille päiville ilmoittautunut noin 600 kissaa joten vilskettä ja vipellystä ja erilaisia karvakeriä ja karvattomiakin siis piisasi kentän täydeltä.

Maukulaisia oli Epun lisäksi kumpanakin päivänä vain yksi, lauantaina hopeinen Tappy-tyttö ja sunnuntaina savu Binchu-tyttö. Edustus oli siis varsin pieni, ainakin määrällisesti.


Eppu otti tuttuun tapaansa homman hyvin rennosti, vaikka sunnuntaina rentous meni jo pääosin unen puolelle. Lauantaina jaksoi vielä killistellä ja huvittaa häkillä vierailevia ja pääosin kommentit olivatkin "rento", "kiltti", "reipas" ja "huvittava".


Arvostelussa Eppu hoiti homman kotiin molempina päivinä. Lauantain tuomari oli ruotsalainen Sirpa Lindelöf, joka tykkäsi Epusta kovasti ja kutsui sen TP-valintoihin. Eppu oli pöydällä nätisti, tapansa mukaan, ja vain killisteli ympäriinsä ja istuskeli rauhassa. Eppu olikin siten ihastuttava iso poika, joka vaikkakin on iso, on kuulemma pitänyt hyvin linjansa. Upea kiiltävä musta turkki ja aluskarva hopeinen. Täplistä ei puhuttu mitään. TP-valinnasta ei sitten päästykään eteenpäin, eikä mitenkään yllätyksenä. Serti saatiin.

Lauantaina tuomarina oli tsekkiläinen Eric Reijers, joka on paitsi tuomari, myös FIFén eli kansainvälisen rotukissajärjestön pääsihteeri eli Suuri Herra. Myös hyvin mukava sellainen, kissan käsittely oli siistiä mutta jämäkkää ja herra on myös supliikkimiehiä. Eppu innostui tässä käsittelyssä luultavasti uransa parhaaseen pöytäesiintymiseen. Se istui reippaana, tutkaili tuomaria kiinnostuneena ja intoutui jopa leikkimään tuomarin leluilla! Yleensä se ei niille korviaan lotkauta, mutta nyt olikin pelissä sekä aito fasaaninsulka että myös tuuhea riikinkukonsulka. Tuomari selvästi tiesi alan miesten vermeet ja mistä narusta vetää. Eppu täppäili sulkia, seisoi takajaloillaan, nappasi sulan suuhunsa ja oli mukamas leikkisä. Sen lisäksi että rauhallisesti istui tai seisoi pöydällä eikä henkilökunnan tarvinnut pidellä kiinni edes vaikka Eppu jäi ihan yksikseen kun tuomari lähti haahuilemaan naapuripöytiin. Eppu oli strong, good appetite ja hienolla turkilla varustettu. Erityisesti tietysti ihastutti rento ja reipas luonne. Serti ja kutsu TP-valintoihin, jossa tie tyssäsi jälleen odotetusti, mutta siinäkin Eppu oli melko nätisti vaikka se yleensä on Epun esiintymisen kompastuskivi, kun se ei jaksaisi olla esitysasennossa yhtään.

Tuomareiden paperit  molemmilta päiviltä sekä tulkinnat, arvauksissa saa jälleen auttaa... Vasemmalla lauantai/Lindelöf ja oikealla sunnuntai/Reijers.


Tyyppi: ex (ex=excellent) muscles and size / Super strong muscular, ex loose flaps
Pää: ex profile, ex width, very nice chin / Smaller to body , ex front view, ex profile, lovely forehead
Silmät: ex look, ex shape / exc stachelbeeren green, ex look
Korvat: ex setting, nice size / large & ex set
Turkki: ex texture, ex colours, short / Fine soft shiny, almost no ghost marking, exc groomed
Häntä: excellent / ex length end shape
Kunto: excellent / exc
Yleisvaikutelma: very nice and calm boy / Sweet easy guy
Arvostelutulos: CAGPIB (=serti) / EX1 CAGPIB

Joten tilille kilahtaneista serteistä Eppu sai kaksi komeaa ruusuketta ja on nyt puolimatkassa kohti Grand International Premierin titteliä, eli vielä neljä sertiä puuttuu valmistumiseen.


Molemmat kisaajat ovat kohtalaisen puhki rankasta ja kuumasta viikonlopusta. Matka oli onneksi lyhyt, vain pieni kävelymatka, ja senkin Eppu kesti tällä kertaa melkein kuolaamatta eikä eikä oksennustakaan onneksi tullut. Henkilökunta on iloinen ja onnellinen Epun erityisen hienosta pöytäesiintymisestä. Eppu <3