Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2010.

Ylimäärämäymörejä

Kuva
Henkilökunta on yrittänyt siivoilla nurkkia ja pakkailla ja kannettavan tavaran minimoimiseksi ylimääräisestä tavarasta pitäisi päästä eroon.

Molemmat herrat ovat nyrpistäneet nenänsä Mäymörin jellyruuille, joten jos jollekin maistuu, myisimme ne mielellämme hyvään kotiin.


Kolmea laatua pussiruokaa siis, kalkkuna, kani ja kana. Hyvää viljatonta ruokaa. Tilattu kesällä Zooplussasta, joten ei mene vanhaksi vähään aikaan. Kania ja kalkkunaa on 18 pussia ja kanaa 13. Myydään 25 eurolla eli vähän alle Zooplussan hinnan. Nouto Helsingin Töölöstä tai postitus ostajan laskuun.

Lisäksi myydään kulmaan asennettava raapimalauta, johon ei ole juurikaan koskettu. Lauta asennetaan ruuveilla ja siihen voi maton kuluessa vaihtaa uuden (pala käytävämattoa käy). Kehykset Osmolla vahattua harmaata.



Laudan leveys on 14 cm ja korkeus 61 cm. Hinta 15 euroa. Sama kuin edellinen eli nouto tai postitus ostajan laskuun.

Eppu lentikulaarissa

Kuva
Henkilökunta ei yleensä harrasta kissa-aiheisten asioiden keräilyä, mutta kun kohdalle sattui aivan Epulta näyttävä kirjanmerkki ja kirjanmerkkinä on tähän asti käytetty erinäisiä lappusia ja lippusia, oli se aivan pakko ostaa (ja sitäpaitsi se maksoi alle 2 euroa).


Merkki on tuollainen lentikulaari, eli käänneltäessä kuva muuttuu. Ehkä tuo hahmo on hieman atleettisempaa mallia kuin Eppu, mutta muuten on kyllä kovin samannäköinen.

Tämän on selkeästi suunnitellut joku kissojen ystävä, sillä merkissä on tuollaiset kivat nauhat. Kun merkin laittaa kirjan väliin, jäävät nauhat pilkottamaan kivasti ulos. Niistä voi sitten kissa vaikka nyppäistä sen merkin sieltä kirjan välistä ulos niin saadaan henkilökunnankin lukuelämykseen pientä jännitystä.

Merkki on Sokokselta ja siellä oli samaa sarjaa myös ainakin kyniä ja vihkoja.

Kullekin taitojensa mukaan

Kuva
Onneksi tarjonta on nyt niin runsasta, että jokaiselle talouden jäsenelle löytyy taitojensa mukainen laatikkopino.

Tötsikkämiehen paluu

Kuva
Mauno sai muutamaksi päiväksi tötsikkäpenaltya tassun nuolemisesta. Henkilökunta huomasi eilen Maunon nuolevan toista etutassuaan anturasta ja tsekkasi tilanteen, antura oli rikki ja punainen. Syynä lienevät viime satsissa tulleet uudet ruuat, joita henkilökunta osti ruokavalion monipuolistamiseksi, mutta ilmeisesti niissä on jotain allergisoivaa ainetta. Tuoteselosteet ovat sen verran ympäripyöreitä, ettei tarkkoja aineita tiedä, joten on vaan kokeiltava. Tässä sitä ollaan sitten muutaman päivän ajan.

Mauno antaa kyllä putsata tassua vaikkakin yrittääkin vetää tassua pois, mutta ei inahdakaan. Mutta auta armias, jos mennään lääkärin juttusille, kyllä inahtaa... Sen takia toivomme, että tämäkin vaiva menee nyt ohi ihan tötteröpenaltylla ja Septidinillä putsailemalla, ettei tarvitse mennä nukutettavaksi.

Tötterö päässä Mauno on ihan kuin eri kissa. Se rakastaa, rakastaa ja rakastaa, roikkuu puntissa, haluaa olla sylissä, nukkuu päällä, hurisee jo pelkästä katseesta ja kuolaa onnesta, …

Pihan löytöjä

Kuva
Mauno pääsi taas muutama päivä sitten ulos. Meillähän ei ulkoilla säännöllisesti eikä usein, koska ulkoilun jälkeen Mauno muuttuu kotona rasittavaksi. Niin kivaa kuin ulkoilu olisikin, henkilökunta ei kestä sitä huutamista ja pahantekoa eikä siitä kierroksilla kulkemisesta taida Maunokaan nauttia. Ulkoilu on siis mahdollisimman epäsäännöllistä ja harvaa.

Viime reissulla pihalta löytyi epäilyttävä saavi naapuritalon pihalta. Sitä piti tietysti päästä tutkimaan, sillä Mauno on reipas ja innokas seikkailija, päinvastoin kuin paikallaan täristen kököttävä Eppu.



Saaks sinne kurkata?


Kurkkaan joka tapauksessa.


Henkilökunta piteli narusta kiinni, ettei Mauku sentään hypännyt saaviin, vaikka mieli varmaan tekikin.

Huomatkaa uudet valjaat, joissa on tukevampi kaulaosa kuin entisissä. Maunohan sai aina ulkoilun yhteydessä yskänkohtauksia, joiden henkilökunta epäili aiheutuvan valjaissa vetämisestä ja nykäisyistä. Epäily taisi osua oikeaan, sillä tukevampiin valjaisiin vaihto on lopettanut yskimis…

Laatikkojuhlaa

Kuva
Meidän koti alkaa olla poikien mielestä aika juhlakunnossa, laatikoita on siellä täällä. Muuttoon on vielä kuukausi, mutta henkilökunta on haalinut laatikoita sieltä täältä ja aloitellut jo pakkaamista, jotta ehtisi keskittyä hieman remppaankin ennen muuttoa.


Pojat eivät ole saaneet ihan samalla kauhalla atleettisia kykyjä, joten toinen kiipeää ja toinen katsoo vierestä. Henkilökunta on ihan tyytyväinen, ettei Eppu edes yritä kiivetä, sen motoriikka ei ole niitä kehittyneimpiä. Mauno loikkii ja kiipeää ja hyvin harvoin tiputtaa mitään - paitsi tahallaan.


Rapsaus vaan ja Mauno oli päällimmäisessä laatikossa.

Kuvat ovat vähän huonoja, kännylaatua, kun henkilökunta kylvetti kameran omenavissyssä.

Ru-rokkia

Kuva
Eppu oli viikonloppuna esiintymässä oikein urakalla eli sekä lauantai että sunnuntai kului näytelmissä Vantaan Myyrmäessä Rurokissa. Mikälie suuruudenhulluus iskenyt henkilökuntaan, kun molemmiksi päiviksi ilmoitti...

Lauantai lähti siis käytiin jo kuuden jälkeen aamulla, kun henkilökunta herätteli itsensä lisäksi Epun ja pakkasi kuorman kohti bussipysäkkiä. Ei ole tervepäisten hommaa näytteleminen. Siihen aikaan lauantaina kuuluu nukkua.

Eppu oli aamupäivän oma reipas itsensä, mutta juuri ennen arvostelua - meitä ennen oli 34 kissaa - naapurin vikkelä Viivi-neiti (Manu-papan kaverina asusteleva nuori birmaneitonen)  ärsytti Eppua niin että piti oikein suhauttaa ja sitä suhahtelua jatkuikin sitten tuomarin pöydälläkin. Ensimmäistä kertaa Eppu suhahteli näytelmissä pöydällä, mikä ei ollut henkilökunnasta yhtään kivaa. Tuomari ei siitä ollut moksiskaan, sillä Eppu vain kiroili eikä muuten osoittanut väkivaltaisia eleitä, ja suhahteluakin kuului vain tuomarin roikotellessa Eppua, muuten…

Ilmava pesä

Kuva
Yleensä kassit, laatikot, korit ja muut epämääräiset "koloesineet" kiinnostavat kissoja. Mauno on laajentanut tätä käsitettä hieman löydettyään rajaavan elementin...


Käyhän se näinkin. Ei tosin ole kovin pitkäaikainen pesäpaikka.

Nimipäiväsankari

Kuva
Kuten muutamat ystävälliset blogin lukijat huomauttivat, Maunolla on tänään nimipäivä. Henkilökunnalta moinen juhlallisuus olisi mennyt aivan ohi.

Herra kuitenkin viettää juhlapäivää arvolleen sopivan hienostuneesti kaapin päällä.


Aamulla heräsimme kaikki samasta sängystä ovikellon soittoon ja oven takana oli Zooplussan lähetys. Ehkä sieltä löytyy jotain syötävää päivänsankarille.

Pronssille kotia?

Suomessa olevista egyptinmauista suurin osa on hopeatäplikkäitä tai mustasavuja. Mausta on kuitenkin olemassa kolmaskin värimuunnos, nimittäin pronssi- eli ruskeatäplikäs. Monet ovat harmitelleet, kun niitä ei juurikaan ole tarjolla tai edes näe missään.

Nyt olisi tarjolla pronssipoika, joka hakee hyvää kotia. Jos kiinnostaa, ota yhteyttä Epun kasvattajaan osoitteessa info ät iltavilli piste net.

Tarttuvaa

Kuva
Tämä nyt ei ole mitään valokuvataiteen helmiä, mutta kun meillä ei iltaisin juuri pidetä valoja päällä (muuta kuin telkkari ja tietsikka) ja niissä olosuhteissa valokuvan ottaminen nopeasti ei ole ihan hirveän helppoa... mutta pakko oli yrittää napata kuva poitsujen illanvietosta.


Mauno tarvitsee edelleenkin tukea, mutta muuten aika hyvä imitaatio.

Haiseva raato

Kuva
Meille on ilmeisesti päätynyt samanlainen haisurotta kuin Herra Mäykysellekin, kissanminttua ja valeriaanaa sisältävä naruhäntäinen rottalainen. Henkilökunta saalisti tämän yksilön (ja pari sen kaveria varastoon) Surokin näyttelystä ja se on ollut kovin suosittu poikien leikeissä. Henkilökunta ei ole ihan yhtä innostunut, sillä rotta haisee todella pahalle.


Eppu on innokkaasti takajalkatömpsyttänyt rottaa, mutta Mauno on enemmänkin keskittynyt nyppimiseen, mistä johdosta valkoista nöyhtää pyörii joka nurkassa ja rotalla on pälvikalju persuuksissa.


Suoliin ei ole vielä päästy käsiksi, mutta sekin lienee enää ajan kysymys ja saa nähdä millaista silppua sitten löytyy nurkista...

Rentouttava kahvitauko

Kuva

Näytelmävinkki

Kuva
Jos kissanäyttelyt kiinnostavat, viikonloppuna on Helsingissä tilaisuus nähdä erilainen näytelmä, kun CFA:n näyttelyä kisataan Hotelli Rantapuistossa Vuosaaressa (vai Rastilaako tuo on?).

Kuten aiemmissa näytelmäinfoissani olen kertonut, suurin osa Suomessa pidettävistä näytelmistä on FIFé-näyttelyitä, joka taas on harvinaisempaa maailmalla (niin Euroopassa kuin Ameriikassakin). Suomeen CFA ja TICA ovat rantautuneet vasta lähivuosina, mutta suosio taitaa olla kasvussa. Nytkin paikalla luultavasti nähdään paljon ulkomaisia kissoja sekä mahdollisesti joitain rotuja, joita FIFé:n näyttelyissä ei nähdä (hyväksytyt rodut kun eivät ole aivan samat, esimerkiksi CFA ei hyväksy bengalia).

Näytelmän kulku on hieman erilainen, sillä CFA-näyttelyssä käydään jokaisella tuomarilla päivän aikana, viikonlopun näytelmässä on 3+3 tuomaria (eri tuomarit la ja su). Jokainen tuomari myös järjestää oman loppukilpailunsa, joten tuomareiden yhteistä paneelia ei päivän päätteeksi nähdä. Myöskään kategorioita …

Komento takaisin!

Kuva
Nyt on tullut syksy ja loikominen saa loppua! Mauno on palannut koriinsa kaapin päälle.


Ei täällä kyllä oikeasti mitenkään ole viilennyt ja viikonlopuksi on luvattu taas kuumempaa, joten ei tästä tuskasta taida vieläkään päästä. Toivottavasti ennen muuton ja remontin alkamista tulisi kunnolla viileää, ei tässä kelissä jaksa huhkia!

Nams nams mums mums

Kuva
Ikkunalta kuului ryskettä. Henkilökunta meni paikalle katsomaan mitä tapahtuu ja Mauno oli häntä pörröllään. Seuraavaksi kuului nams nams mums mums. Sinne meni höpinkäinen, mikälie.



Siinä vaiheessa kun henkilökunta sai kameran esille, olivat häntäkarvat laskeutuneet jo puoliväliin. Siitä hienosta puuhkasta ei koskaan ehdi saada kuvaa.

Ei me olla Epyktistä

Kuva
Me ei jaksettais tätä hellettä enää yhtään. Ei jaksa tehdä mitään, hiki vaan valuu ja aina on ällöä ja tahmeaa. Kaikki vaan makaa.

Mauno makaa keittiön kaappien päällä.


Luulisi, että siellä korkealla olisi vieläkin kuumempi ja ällömpi, mutta ehkä tuolta venttiilistä tulee jotain ulkoilmaa...


Eppu puuskuttaa ikkunalla...


(no oikeasti se vain lipaisi)

Tai makaa divaanissa.


Le Corbusier -designdivaanissahan tietysti maataan sillain hienostuneesti ja sivistyneesti. Niinkuin Eppu.

Ei tässä kelissä jaksa olla sivistynyt eikä hienostunut. Kaikki on ihan lötköpötköjä.

Juhlava huiska

Kuva
Surokin näyttelyssä on perinteisesti paljon myyjiä ja niin nytkin. Pakko oli henkilökunnan napata muutama tuliainen poitsuille, vaikka kotona on leluja vaikka kokonaiselle kissatarhalle jakaa.

Yksi tuliaisista oli hieno hieman erilainen huiska, jossa on pitkät... hmmm... mitkälie huiskaleet. Kiiltelevät hieman vihreälle, joten olisivatko jotain strutsinsulkahommeleita?

Huiskale on kestävämmän tuntuinen kuin normaalit höyhenviritykset, jonkun verran noita huiskaleita lähtee, mutta ei siinä määrin kuin perinteisestä höyhenversiosta, joka on kynitty alta aikayksikön, jos sellaisen poikien ulottuville jättää.

Eppu huiskulan kimpussa - tämän voi jättää vaikka itsekseen sohvan ja tyynyn väliin tuettuna, vaikka suosituin se on jos sitä vispaa kovalla vauhdilla ilmassa.


Mauno sen sijaan lähestyy maaston muotoja hyödyntäen...


Sinne onkin sitten mukava jäädä köllöttämään ja huiskaa nakertamaan.

Läpykät

Joskus on ollut juttua siitä, että egyptinmaulla on erityiset läpykät takajalkojen juuressa, jotka mahdollistavat nopean juoksun - väitetään että mau olisi maailman nopein kesykissarotu. Tietysti nuo venykeläpykät auttavat myös hyppimisessä. Niistä kun meillä ei ole oikein hyvää kuvaa, niin katsokaa tämä videonpätkä, siinä esitellään mau rotuna (ihan kaikkea sanottua älykkyydestä ei kannata uskoa...) ja näytetään läpykät ja etujalkoja pidemmät takajalat aika hyvin.

http://animal.discovery.com/videos/cats-101-egyptian-mau.html

Monet tuomarit näyttelyissä tutkivat läpykät ja esimerkiksi Eppua on kiitelty "excellent floppiness" -ominaisuudesta, mutta tuntuu että joskus jotkut tulkitsevat nuo ylimääräiset hyllyvät osuudet ylipainoksi. No, myönnettäköön, että Epulla on ajoittain pientä fyllinkiä ollut läpyköissä, mutta Maunolla kyse on vain nahkariekaleista (tosin eipä sitä kukaan ole koskaan ylipainoiseksi väittänytkään, enemmän se on laihan puoleinen).

Saako sitä silittää?

Kuva
Joo. Saa.

Suuri mies ja Suuri Mies

Kuva
Eppulainen oli siis duunissa koko viikonlopun ja henkilökunta seurasi mukana. Helsingin Jäähalli ei ollut ollenkaan niin jäinen kuin nimi antaa ymmärtää, mutta katto oli korkealla ja happea riitti sentään paremmin kuin URKin näyttelyssä Tikkurilassa.


Paikalle oli molemmille päiville ilmoittautunut noin 600 kissaa joten vilskettä ja vipellystä ja erilaisia karvakeriä ja karvattomiakin siis piisasi kentän täydeltä.

Maukulaisia oli Epun lisäksi kumpanakin päivänä vain yksi, lauantaina hopeinen Tappy-tyttö ja sunnuntaina savu Binchu-tyttö. Edustus oli siis varsin pieni, ainakin määrällisesti.


Eppu otti tuttuun tapaansa homman hyvin rennosti, vaikka sunnuntaina rentous meni jo pääosin unen puolelle. Lauantaina jaksoi vielä killistellä ja huvittaa häkillä vierailevia ja pääosin kommentit olivatkin "rento", "kiltti", "reipas" ja "huvittava".


Arvostelussa Eppu hoiti homman kotiin molempina päivinä. Lauantain tuomari oli ruotsalainen Sirpa Lindelöf, jok…