maanantai 16. elokuuta 2010

Haiseva raato

Meille on ilmeisesti päätynyt samanlainen haisurotta kuin Herra Mäykysellekin, kissanminttua ja valeriaanaa sisältävä naruhäntäinen rottalainen. Henkilökunta saalisti tämän yksilön (ja pari sen kaveria varastoon) Surokin näyttelystä ja se on ollut kovin suosittu poikien leikeissä. Henkilökunta ei ole ihan yhtä innostunut, sillä rotta haisee todella pahalle.


Eppu on innokkaasti takajalkatömpsyttänyt rottaa, mutta Mauno on enemmänkin keskittynyt nyppimiseen, mistä johdosta valkoista nöyhtää pyörii joka nurkassa ja rotalla on pälvikalju persuuksissa.


Suoliin ei ole vielä päästy käsiksi, mutta sekin lienee enää ajan kysymys ja saa nähdä millaista silppua sitten löytyy nurkista...

5 kommenttia:

  1. Tehokasta toimintaa, hyvä pojat!

    VastaaPoista
  2. Yh, sama raato kuin meillä. Meillä sen tappamista on säännöstelty, koska se haju on niin kauhea. Pojat on saaneet leikkiä raadolla pari kertaa, kovasti on pistänyt takajalkatömpsyttämään. :)

    VastaaPoista
  3. Mitäs me ihmiset valittamaan hajusta, jos karvalapsilla vaan on kivaa. (Juuei, meillä ei ole kyseistä haisua, mutta aikomus on hankkia. Sen verran suositulta kuullostaa)

    VastaaPoista
  4. Selvästi on sama haisurotta kuin meilläkin. Meillä se tosin on saanut pitää karvapeitteensä, vaikkakin suolet ja häntä ovat mennyttä.

    VastaaPoista
  5. Meillä on tuollainen haisutyyny. Löyhkä on kyllä aikamoinen :D Onneksi se on hieman laantunut. Aluksi nuo olivat ihan hulluna tyynyyn, nyt olisi kyllä jo aika piilottaa välillä.

    VastaaPoista