Sulo Vileeni

Annan kommentti "se Oikea" -postaukseen herätti siihen, että olen tainnut kertoilla vain Maunon tohelluksista täällä. Se on tietysti se mikä eniten herättää hauskoja tarinoita - vaikkakaan suurin osa niistä ei päädy kameraan, koska muuten pitäisi elää kamera kädessä. Käsillä sen pyrin pitämään, mutta eihän sitä koskaan ehdi ottamaan esille, kun tilanne on päällä, vaikka se kuinka lähellä olisikin. Tämäkin kuva on kännykameralla, koska illalla tulee harvoin aamua varten otettua kameraa sängyn viereen - joskus sentään känny saattaa yöpöydältä löytyä.

Mauno on suloisimmillaan aamuisin. Paitsi silloin, kun se päättää alkaa riehumaan puoli viisi, mutta sitä onneksi tapahtuu harvoin. Normaali aamu tapahtuu niin että kun kello soi, Mauno juoksee (se on herännyt ennen minua, mutta touhuilee jotain ihan hiljaa) töp töp töp ja loikkaa sänkyyn kyhnyteltäväksi. Se pyörii ja kellahtelee selälleen, vatsasta pitää rapsutella. Se on äärimmäisen hellyydenkipeä, ihan kuin yön aikana olisi tullut vaaaaltava ikävä.

Viikonloppuisinkin se antaa aika hyvin nukkua, saattaa käydä maukumassa, mutta kun kääntää kylkeä, se yleensä antaa jatkaa nukkumista. Siinä vaiheessa kun osoittaa oikeita heräämisen merkkejä, se ryntää viereen ja taas alkaa kyhnyttäminen. Se voi pyöriä hellittävänä vaikka tunnin ja lopulta nukahtaa viereen. Myös peiton alla möyriminen on iii-hanaa. Joskus se voi maata peittoon käärittynä pötkylänä vaikka kuinka kauan, niin että pää vain pilkistää pötkylän sisältä.

Muutenkin yöhön liittyvät touhut ovat hellyttäviä. Illalla sillä on selkeä rutiini. Kun sammutan valot, se leikkii ensin olohuoneessa hetken, sitten käy syömässä hiukan, sitten vessassa ja sitten kömpii jalkoihini nukkumaan. Aina sama rutiini, ja tämä kierros kestää leikki-innosta riippuen noin 15 min viiva puoli tuntia. Jos herään yöllä käymään vessassa, se yleensä kömpii perässä mukaan, rojahtaa ovensuuhun matolle maailman unisimman näköisenä silmät ihan viirussa (pakko silti tulla mukaan...), ja yleensä prosessin nopeuttamiseksi (uninen Mauno EI liiku kovin nopeasti...) kannan sen takaisin sänkyyn ja jatkamme unia.

On meillä siis joskus rauhaakin.