Vesieläin


Maunohan siis ei pidä vettä mitenkään erityisen epämiellyttävänä elementtinä. Jos hanasta valuu vettä ja sitä pääsee rämppäämään niin mikäs sen mukavampaa. Vesinorosta voi juoda, sitä voi räiskiä tassuilla eikä haittaa yhtään vaikka se vesinoro valuisi suoraan niskaan.

Vesileikeillä on myös kivoja seurauksia. Sen lisäksi että keittiö on märkänä (henkilökunta tietysti kuivaa, mitäs muuta tekemistä sillä olisi), märät tassut luistavat kivasti puulattialla kun juoksee ja kun märillä tassuilla menee vessaan, saa mukavan sokerikuorrutuksen tassuihin. Sitten kun sieltä vessasta tulee, voi hyppiä ja loikkia ympäri olkkaria ja ihmetellä niitä tassuja. Niitä voi myös nuolla ja irvistellä sitten nuolemisen tuloksia.

Semmoista se on, pienellä kissanpojalla. Elämä on ihmeellistä.

Kommentit

  1. Mikä hienostuneisuus ja tasapaino. Vooooi Maukka. Kurr kurr!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Törkeän hieno vessa

Ei sanoja.

Unisexiä vessatiloihin