Juhannusretki
Jotta juhannus ei menisi ihan vaan köllöttämiseksi, piti hieman myös ulkoilla. Tällä kertaa enemmän kuin innokkaan lähtijän sijasta matkaan joutuikin hieman vastahankaisempi Eppu, joka tuttuun tapaansa huusi matkan rappukäytävässä kuin päätä olisi leikattu irti... toivottavasti ihmiset eivät olleet vielä palailleet juhannuksenvietosta ja talo oli suurinpiirtein tyhjä, kailotus varmaan kuului naapuritaloihin ja pidemmällekin.
Ensin pihalla vain kökötettiin täristen penkillä.
Sitten ärsyttävät räkättirastaat alkoivat pomppia niin lähelle, että oli pakko laskeutua maahan tunnustelemaan maaperää.
Lintuja - räkättejä, lokkeja, puluja, varpusia - lenteli ympäriinsä, istui puissa ja pensaissa, pomppi nurmikossa.
Loppujen lopuksi piti tehdä muutama hyökkäyskin, yrittää puuhun kiipeämistä, hiipiä ruohikossa ja huh, onneksi löytyi kotoisalla mittakaavalla oleva alustakin, missä ottaa tuttu kenguruasento.
Sitten äkkiä kotiin, possunsydäntä kitusiin ja nukkumaan.
Ensin pihalla vain kökötettiin täristen penkillä.
Sitten ärsyttävät räkättirastaat alkoivat pomppia niin lähelle, että oli pakko laskeutua maahan tunnustelemaan maaperää.
Lintuja - räkättejä, lokkeja, puluja, varpusia - lenteli ympäriinsä, istui puissa ja pensaissa, pomppi nurmikossa.
Loppujen lopuksi piti tehdä muutama hyökkäyskin, yrittää puuhun kiipeämistä, hiipiä ruohikossa ja huh, onneksi löytyi kotoisalla mittakaavalla oleva alustakin, missä ottaa tuttu kenguruasento.
Sitten äkkiä kotiin, possunsydäntä kitusiin ja nukkumaan.
Kenguruasento! :D Ehkä Epun ulkoilukammo onkin johtunut siitä, ettei aiemmilla kerroilla ole löytynyt sopivaa kenguruasentopaikkaa. Kyllä se siitä, nyt kun on keksitty, mistä ulkoiluhaluttomuus johtuu. P.S. Uudelle parvekkeelle kannattaa suunnitella sopiva kengurointipaikka. ;)
VastaaPoista