M•A•U•K•U•J•A

Henkilökunta pääsi juuri kertomasta, kuinka pojat ovat luopuneet yhdessä nukkumisesta kesän lämpimien kelien tultua - jos nyt sitä yleensäkään ovat harrastaneet, eivät kovin paljon. Kunnes sitten tänään asioilta palatessa kukaan ei tullut ovelle vastaan. Olohuoneessa oli varsin rento näky. Mauno kyllä heti ryhdistäytyi kun henkilökunta tuli paikalle, Eppu ei tainnut edes huomata. Mauno siitä sitten hipsi pois kun alettiin kuvaamaan, mutta Eppu jäi edelleen tuulettamaan, ainakin puoleksi tunniksi liikkumatta kyseiseen asentoon. Jesh, se lähti!

Eipä olekaan joka jätkällä omia kahveleita geflyygelien kahmimiseen. Meidän pojillapa onkin! Henkilökunta punnersi tänään Zooplussan paketin postista peräkärryn kanssa ja tilattujen fasaanien mukana tuli kaupan päälle oikein tusina moisia "sporkkeja", Mäymörin omistuskaiverruksella. Pitänee ujuttaa ainakin näyttelytarvikepussukkaan kun siellä tulee aina jaagattua jotain millä kaapia evästölkistä sapuskat kuppiin. Näistä saattaa riittää jopa parille kaverillekin...

Jotta juhannus ei menisi ihan vaan köllöttämiseksi, piti hieman myös ulkoilla. Tällä kertaa enemmän kuin innokkaan lähtijän sijasta matkaan joutuikin hieman vastahankaisempi Eppu, joka tuttuun tapaansa huusi matkan rappukäytävässä kuin päätä olisi leikattu irti... toivottavasti ihmiset eivät olleet vielä palailleet juhannuksenvietosta ja talo oli suurinpiirtein tyhjä, kailotus varmaan kuului naapuritaloihin ja pidemmällekin. Ensin pihalla vain kökötettiin täristen penkillä. Sitten ärsyttävät räkättirastaat alkoivat pomppia niin lähelle, että oli pakko laskeutua maahan tunnustelemaan maaperää. Lintuja - räkättejä, lokkeja, puluja, varpusia - lenteli ympäriinsä, istui puissa ja pensaissa, pomppi nurmikossa. Loppujen lopuksi piti tehdä muutama hyökkäyskin, yrittää puuhun kiipeämistä, hiipiä ruohikossa ja huh, onneksi löytyi kotoisalla mittakaavalla oleva alustakin, missä ottaa tuttu kenguruasento. Sitten äkkiä kotiin, possunsydäntä kitusiin ja nukkumaan.

Eikä juuri muuta.

Henkilökunnalle tuli postitse laatikko, jossa oli sisällä laatikko, jossa oli sisällä porekone. Ihmeellisiä poreita. No joo, laatikkoasukithan siellä heti olivat asialla. Ja vaihto. Muuten hyvä, mutta laatikko on sen verran matala, että korvat eivät mahdu normaaliasennossa, vaan pitää vähän lepattaa sivuille.

Oivoi. Eppu on joutunut jalkarautoihin eikä voi liikkua. Onneksi on pehmustetut sellaiset.

Epulla on jostain syystä ollut hirveä kohellus päällä parina päivänä - paitsi tietysti sen ajan mitä se nukkuu, eli suurimman osan vuorokaudesta. Se on kuulkaa aikamoista ryskettä ja rytinää kun tuollainen kuusikiloinen köntys vetää häntä soikeana ympäri asuntoa. Varsinkin kun kyseessä ei ole se ihan ketterin pantteri niin pikkuisen on sellainen olo henkilökunnalla, että mitähän kohta särkyy... Mutta pääasia, että pojilla on kivaa.

Tam-ta-dam [pahaenteistä musiikkia] Bzz-zzzz [zoomauksen ääntä] Onks kaikki kunnossa, kaveri? Eppu sai aamulla kuningasidean ja -hepulin ja paineli pitkin Juhla-Mokka -laatikon kanssa. Laatikossa oli pallo. Pitkin olkkaria, ympäri ämpäri, laatikkoa työnnellen, laatikossa sisässä riehuen... Mauno oli vähän huolissaan, että mikä sen kaverin oikein tuli. Ja sama iltapäivällä uusiksi.

Saimme postitse myös sunnuntain arvostelusetelin, jota emme ehtineet jäädä odottamaan kun kiireellä ryntäsimme ulos näyttelystä bussiin, kiitos Heidille, joka sen nappasi talteen ja postitti! Lauantain tuomari oli tanskalainen Minna Krogh ja sunnuntain ruotsalainen Marie Westerlund, hänellä oli tanskalainen tuomarioppilas, joka toimi myös sihteerikkönä ja kirjoitti setelin. Tulkittavaa löytyy erityisesti lauantain setelissä, sunnuntainen onkin vähäsanaisin jonka muistan nähneeni... Arvauksia saa esittää ja klikkaamalla saa kuvan isommaksi. La seteli vasemmalla, su oikealla. Type: Exc body length bones. Good kitchen at home. / Large boy, big puppy. Head: Exc profile outline + lengths. Exc. balance. Starky chin./ Soft wedge, ok muzzle. Ok profile. Eyes: Exc shape + placement + size + expression + color / Ex mau expression (totally blank) Ears: Exc shape + set + medium size / Ex size and placement Coat: Exc texture and condition and length. Nice color. / Super silky, glossy, lovely smoke

Maunolla oli ilmeisen ikävä henkilökuntaa reissun aikana. Sen jälkeen se on liimautunut kiinni kuin iilimato. Yöt on nukuttu vieressä tiukasti, ja niin tiukasti, että selkäpuoli ei käy, vaan pitää päästä sinne paraatipuolelle. Jos henkilökunta kääntää kylkeä, kiertää Mauno toiselle puolelle. Epun kanssa Maunolla on vähän kireämmät välit. Sunnuntaina yöllä palatessamme tuli tietysti suhinaa, mutta myös nuolemista. Maanantaina aamullakin vielä oli vähän sähähtelyä ja edelleen painiminen menee aika usein marmatukseksi, ihan ei Mauno vielä tunnu luottavan, että se on se tuttu kaveri ja sen kanssa kyllä voi vääntää ihan kunnolla. Poikien yhteiset leikit ovatkin nyt vähän vähemmällä ja se lisää taas puolestaan paineita henkilökunnan suuntaan, erityisesti Maunon suunnalta. Pitäisi viihdyttää. Mutta sitten ei kuitenkaan leikistä oikein kiinnostuta. Ulos tekisi mieli. Aamulla lensi kiljuhanhi ulos makkarista neljän maissa. Keittiössä oli sitten vastassa lattialle kipattu ruokakuppi, tonnarit pi

Kansainvälinen retkiseurue on palannut! Terveisiä Latviasta! Lähdimme perjantaina päivällä Länsisatamasta, jossa nakkasimme tavarat bussin kyytiin. Bussissa olivat jo Epun kasvattaja Päivi Epun siskon Ennan ja isoisoäidin Kiijan kanssa sekä Epun veljen omistaja Petra Epun veljen Emirin sekä kotikissa Ukon kanssa. Sekä muutama muu kissanäyttelymatkaaja. Kassit ja kissat kyytiin ja henkilökunnat laivaan jännittämään miten matka siellä alhaalla autokannella sujuukaan. Yläkannella matka sujui hyvin buffet-pöytien ääressä, olihan edessä pitkä bussimatka syvälle Latviaan. Tallinnan satamassa pääsimme jälleen bussiin ja siellähän oli oltu ihan kiltisti, vaikkakin maukuna oli aika kova kun henkilökunta saapui paikalle. Lievää närkästystä, että sinne jätetään koppaan pimeään ja jyrisevään. Onneksi keli oli hyvä eikä paljon keinuttanut. Kun pääsimme Tallinnasta liikkeelle henkilökunta päästi Epun kopasta penkille, jossa Eppu otti tuttuun tapaansa rennosti. Suuri osa matkasta kuluikin henkilökunn

Matka kohti Latviaa on juuri alkamaisillaan ja Epun kanssa otettiin vielä viimeistelyharjoitukset täydellisen näyttelykunnon saavuttamiseksi. Tällä kertaa yritetään olla myös tarkempia sen hiilaritankkauksen kanssa, ettei käy kuten viimeksi kun Eppu ehti muuttua tuomaripöydän ja tuomarin parhaiden valinnan välissä upeavartaloisesta tukevaksi... Ensin venytellään lonkat notkeiksi. Sitten onkilelulla hyppyharjoituksia. Kas, Eppu pakeni johonkin ja tuttu labradorinpentu säntäsi paikalle. Hyppyharjoitukset vaihtuvat yleensä vedoksi heti kun Eppu saa saaliin kiinni. Hienosta riikinkukkosulkaisesta onkilelusta ei ole paljon jäljellä, mutta se ei tahtia haittaa. Narukin on jo vaihdettu. Tähän kuuluu äänitehosteena hurja murina. Look mummy, no hands! Ote ei irtoa, murina vaan kuuluu. Ja sitten lepoa. Kassit on pakattu ja matka alkaa ihan kohta. Palaamme sunnuntai-iltana, toivottavasti ainakin yhden sertin kanssa ja mukana on varmaan iso pino kuviakin. Mauno jää pitämään taloutta pystyssä luott

Täällä asuu joku huuhkaja. Joskus se kököttää tuolla keittiön kaappien päällä ja valvoo liikennettä. Ja huutelee sieltä kaapin päältä. Ei tosin hu-huu vaan ma-uu.