M•A•U•K•U•J•A

Eteisessä oli laatikossa varavuodevaatteet menossa vintille. Mauno näppärästi poisti kannen, päällimmäisen tyynyn ja voilá - pesä! Tai ehkä se vain odottelikin kyytiä. Tilaisuus päästä vintille tutustumaan jänniin paikkoihin olisi kyllä aika ainutlaatuinen Seikkailija-Maunolle.

Uuden keittiön myötä piti tietysti pojillekin hankkia jotain uutta eli pojat saivat värikoodatut ruokailualustat. Eppu sai musta-harmaan ja Mauno harmaa-valkoisen, joskin kuten kuvasta näkyy, koodaus ei aina pidä vaan ruoka näyttää usein herkullisemmalta siellä toisella alustalla kuin omalla... Hmmm, oliskohan siellä kuitenkin jotain parempaa... Alustat ovat Design Eero Aarnio -verkkokaupasta.

Tiukka ote kaverista, ettei kaveri lipeä...

Henkilökunta joutuu tasaisin väliajoin "purkamaan" sohvan varustelun, imuroimaan ja teippitarraamaan päällisen ja tyynyt sekä oikomaan päällisen paikoilleen - sillä kun on tapana valua. Tämä operaatio on aina mieleinen pojille, ja siihen pitää osallistua samaan tapaan kuin petivaatteidenkin vaihtoon. Peitteen oikomisessa tietysti täppäillään henkilökunnan tyynyjen väliin tunkeutuvia käsiä ja tyynykasassa väijytään ja möyritään. Ja sitten samalla kun henkilökunta teippaa ja imuroi tyynyjä, voi äkillisesti avartuneessa sohvatilassa kölliä. Tai... Rauhallista chillailua. Hmmm. Miten olis jos... Tadaa! Banzai! Kawasaki! Ikebana! Kurkkuote yleensä tehoaa. Ketterä pebardi heittää uhattuna vaikka kuperkeikan. Red Dot -muotoilupalkinnolla palkittu suoritus. Ja jälleen: voittajan on helppo hymyillä. Tai jotain.

Jos nukkuu pienellä kerällä pesässä, pitää aina välillä nousta oikaisemaan itseään... ... ja sitten voi taas jatkaa unia.

Henkilökunta sai vihdoin aikaiseksi purkaa pari viimeistä muuttolaatikkoa ja pojat keksivät heti tilaisuutensa tulleen. Laatikko = painia! Ihana sähköinen ritinä vaan kuului kun pojat väänsivät ja käänsivät. Eppu runnoo massalla ja Mauno on ketterämpi, mutta kyllä näin ahtaissa oloissa taisi käydä niin että Eppu vei voiton. Voittajan on helppo hymyillä. Tai jotain.

Täällä vietetään laiskanpulskeaa sunnuntaita ja siihen on oikeus sillä - tadaa! - Eppu täyttää tänään kaksi vuotta! Päivänsankari sai seiaamiaisen ja pisteli sen poskeen ihan tuosta vaan, koko kipollisen, ja nukkuu nyt onnellisena kuorsaten pesässä kaapin päällä. Päähenkilön ollessa estyneenä henkilökunta suoritti arvonnan sankarin puolesta ja voittajaksi paljastui numero 6! Kommetti numero kuusi, Laura ja pojat, siis voitti hiiripaketin - laittakaapas pojat sähköpostia osoitteeseen sitruunapuu ät sitruunapuu piste net ja osoite tulemaan niin laitetaan paketti matkaan. Mintulla vai ilman? Ja niille jotka kyselivät mahdollisuutta ostaa hiiriä, laittakaa postia samaan osoitteeseen, kuudella eurolla saa kolmen hiiren paketin postikuluineen.

Eppu osui taas ihanan Heikki Siltalan kuviin URKissa, tuomarillepääsyä odotellessa. On ihan mahtavaa tällainen palvelu, että kissojen kuvat on netissä kaikkien katsottavana ja käytössä. (Ja just ne ihanat pölytkin näkyy...)

Nyt kun aurinko on alkanut paistamaan jo lämmittävästi, pojat ovat päässeet parvekkeelle muutakin kuin piipahtamaan ja viihtyneetkin siellä. Varustelu vaan ei ole kovin kummoinen... Tarkoitus on rakennella jonkinlainen kiipeilyhyllyhässäkkä, mutta henkilökunta on saanut vasta alustavia suunnitelmia aikaiseksi. Sen pitää olla jotain siistiä, mutta kuitenkin pojille toimivaa. Toteutuskin on hieman hakusessa vielä. Mutta eiköhän se tästä nyt kun henkilökunnan vapaus on jälleen koittanut ja kodille ja pojille on enemmän aikaa.

... ja aloitellaan Facebookissa olemista. Vielä on vähän opettelemista, mutta jos henkilökunta on oppivainen niin sieltä näkee sitten jatkossa aina uusimmat postaukset ja ehkä joskus jotain extraakin. EDIT: No niin, nyt meillä on jo 25 laikkaajaa, joten saatiin painikekin eli tuosta oikeasta reunasta voi liittyä seuraamaan. Maunoa huolestuttaa tällainen kehitys.

Kuten todettu, henkilökunnalla oli viihdykkeenä virkkuukoukku näytelmissä istuskellessa, ja tuloksena syntyi pieni kasa hiirulaisia. Niin, ja näissä on tietysti minttua sisällä. Ilmankin saa jos ehdottomasti haluaa. Näistä hiirulaisista arvotaan nyt yksi kolmen hiiren satsi postitse kotiin toimitettuna (Suomessa) voittajalle. Arvonta on voimassa ensi sunnuntaihin klo 12 asti, siihen mennessä jätetyt kommentit osallistuvat. Ja HUOM! Anonyymit eivät osallistu, eli jätä joku nimi tai nimimerkki.

Kun henkilökunta on raatanut viime ajat töissä, oli tasapuolisuuden vuoksi syytä ulottaa "työ"velvoite myös poikiin, tai ainakin Eppuun ja roudata se näytelmiin. Lauantaiaamuna ennen seitsemää olimme siis valmiina lähtemään Kirkkonummelle URKin näyttelyyn - jälleen se hetki kun aamu-uninen henkilökunta kyseenalaistaa koko harrastuksen mielekkyyden ja koppaa pakeneva Eppu komppaa taustalta. No, mentävä on kun on tullut hulluuksissaan ilmoittautuneeksi. Kun paikat olivat vapaat valita, parkkeerasimme kolme blogikissaa vierekkäin. Eppu, Ruusunnuppuja ja kissankujeita Liina ja Nupun juttujen Fanni. Reunimmaisena jökötti Eppu, joka kunnostautui kaivelemalla hiekat laatikostaan pihalle aina kun henkilökunta ei ehtinyt estämään. Vieressä oli noin 5 kiloa kevyempi pikkuinen Liina. Ja toisessa reunassa hyrrän lailla touhunnut pikkuinen termiitti Fanni, jolla riitti energiaa vaikka koko poppoolle, kunnes uni tuli ja vei. Sellaista se pennun elämä on. Fanni oli ensimmäise...

Uuden kodin vaaleanharmaaksi vahattu lattia on oivallinen painiareena. Jos henkilökunta ei ole paikalla seuraamassa erittäinvapaapainiottelua, sen kyllä näkee missä pojat ovat painineet. Pääsyyllinen merkin jättämiseen näyttää olevan Eppu, Maunon "jätökset" näkyvät heikommin ja ilmeisesti niitä on vähemmänkin.

Gorgeousit pojat saivat tunnustuksen Ruusulta. Meillä kiitellään ja henkilökunta vastaa samalla kysymyksiin. 1. Milloin aloitit blogisi? Blogi on aloitettu Maunoa odotellessa eli kolmisen vuotta sitten. 2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee? Poikien touhuja ja vähän henkilökunnankin siinä sivussa. 3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin? Aika tyypillinen kissablogihan tämä taitaa olla. Alunperin tämä oli ainoa mau-blogi, mutta mukaan joukkoon ovat sittemmin liittyneet myös Iltavillit ja hiljaittain myös Nuppu Fanni-tyttärensä kanssa. Että ei me taideta mitenkään erityisen erityisiä olla, vai ollaanko? 4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen? Kun ei kissajuttuja viitsinyt tuohon rinnalla kulkevaan sisustusblogiinkaan kirjoitella sisustusihmisten kiusaksi ja Maunon touhut ehdottomasti ansaitsivat tulla kirjatuksi. 5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi? Niinkuin tuolla sisustuspuolellakin niin erityisesti haluaisin osata...