M•A•U•K•U•J•A

Kun Mauno syö, se syö nätisti kupista eikä ympäristöön jää juurikaan jälkiä. Niinkuin kunnon neitipojan kuuluukin tehdä. Kun Eppu syö, ympäristö näyttää siltä kuin ruokakupissa olisi pommi räjähtänyt. Eilen olin juuri pyyhkinyt lattian ja tarjottimen ja laitoin pojille ruuat, Eppu käveli kupille ja PUMMM! Sillä aikaa kun hain kameran olohuoneesta Eppu oli ehtinyt jo vetelemään puolet lattialla olleista kanasuikaleista kitusiinsa eli kuvassa tilanne on jo hieman korjaantumassa. Koska pojat vielä syövät hitaasti, hyvin harvoin koko kupillisen kerralla vaan käyvät omalla aikaansa syömässä kun haluavat, ruokapaikka on lähes aina mahdollisimman epäsiistin näköinen. Kun esim. iltaruoka tarjoillaan nukkumaan mennessä ja pojat käyvät yön aikana syömässä sitten kun syövät niin tietysti ne lattialle levitellyt muruset sitten ehtivät kuivua sinne pitkin lattiaa. Tämän vuoksi meillä on kumimatto keittiössä. Mutta ei sekään siivoonnu itsestään.

Aina ei elämä ole helppoa. Joskus henkilökunta on ikävä ja tahallaan hankaloittaa ruokailua. Esimerkiksi laittamalla raksut munakennoon, jos on juuri niin ärsyttävän suppilomainen, että ne raksut pitää kaivaa sieltä yksi kerrallaan. Eppu ei aina jaksa vaivautua, mutta Mauno kyllä kikkailee mielellään.

Postipoika kuljetti jälleen eilen ainakin tonnin painavan paketin Saksanmaalta pojille evästä. Onneksi henkilökunta sattui olemaan kotosalla ovikellon soidessa, ettei tarvinnut kävellen pakettia postista raahata. Luksusta! Paketin avaaminen on tietysti Tarkastaja Turakaisen valvonnassa tapahtuva toimenpide. Ja Poikakin osallistuu. Tässä paketissa oli vain purkkiruokaa, raksut meillä tilataan erikseen Englannista, kun meillä käy vain lääkäriraksut. Tarkastajat Turakainen ja Poika tarkastavat ensin ruokakaapin, että se on varmasti tyhjä ja siivottu edellisistä ruuista ja uudet voi latoa tilalle. Kun kaappi on tarkastettu ja täytettäväksi hyväksytty, henkilökunta latoo purkeista sekalaiseen järjestykseen sekoitettuja pinoja, joista sitten arvotaan kulloisenkin hetken ruoka. Sieltä ne sitten pino kerrallaan häviävät ja noin 3 kk päästä on aika jälleen tilata uusi satsi (noin sadalla eurolla). Kun eräs lukija kysyi niin tässä vastaus, mitä meillä nykyään syödään: erilaisia pur...

Maunon kutinaoireet on saatu todella hyvin kuriin ruokavalion rajaamisella, nyt kun tiedossa ovat allergioita aiheuttavat aineet. Pelkkä allergiaruokiin siirtyminen ei riittänyt, niissä kun oli sitä riisiä, joka on allergisoivien aineiden listalla. Nyt on ollut paljon paremmin. Paitsi kun helatorstain tienoilla normaaliruuat loppuivat ja jouduttiin turvautumaan lähialepan ruokiin, kun Mauno ei ihan pelkälle lihalle suostu. Ja miten kävi, heti on reikä päässä. Kuvata ei antanut, joten siitä söhry, mutta antanee jotain kuvaa ongelmasta... Onneksi tänään kilahti ovikello jo ennen kahdeksaa ja kiltti postin täti kiikutti ison laatikollisen ruokaa Zooplussasta. Nyt piisaa taas niitä hyviä ruokia ja muutamaa uuttakin kokeiluun. Harmittavan harvassa on kuitenkin niin tarkat tuoteselosteet, että niistä näkee varmaksi ettei allergialistan aineita olisi. Esimerkiksi monessa on vain "kasviksia" (voi sisältää soijaa, riisiä...) tai kalaa (lohta?). Harmittavan moni suositun Mäymörin ruuis...

Maunon allergiatestin tulokset ovat vihdoin tulleet. Niissä on sekä hyviä, että huonoja uutisia. Ensinnäkin hyvää on tietysti se, että reaktioita löytyi, eli ihan hukassa ei enää olla. Hyvää on myös se, että lihat eivät olleet allergisoivien listalla eli possua, lammasta, nautaa, kanaa jne, saa edelleen syödä ja ne varmaan tulevat vielä lisääntymäänkin eli yritämme siirtyä lihaisampaan ruokavalioon Maunon kohdalla - Eppuhan onkin jo lihamiehiä. Huonommat uutiset sitten tuli positiivisten listalta, se on teollisten ruokien osalta aika hankala. Allergisoivat aineet olivat soija (5 asteikolla 0-5), kananmuna (3), riisi (1), maissi (1) ja lohi (1). Näistä monet esiintyvät valmisruuissa, erityisesti riisiä on melkein kaikessa. Henkilökunta selasi juuri esimerkiksi Zooplussan valikoiman raksuista, eikä löytänyt yhtään ainoaa raksulajia, jossa ei jotain näistä olisi. Raksuja meillä ei hirveästi syödä, mutta koska Mauno ei myöskään ole ollut kova syömään lihaa, on raksujakin annettu, jotta ham...

Henkilökunta teki juuri toissailtana Eppulille pakkaseen lihasekoitusta. Nautaa, possua ja sydäntä (possun). Ravitsevaa lihaa nuorelle kasvavalle jantterille. Ja Maunokin tykkää aina välillä käydä vähän nävertämässä, erityisesti sydäntä, jos Eppu ei putsaa lautasta sekunnissa. Jäihän siitä toki vähän jääkaappiinkin, heti syötäväksi, ettei vaan pakkaseen. Mutta sitten tulikin mutka matkaan. Maunolla oli taas tassu tulehtunut, joten eikun vetskulle kävi matka. Koska koepalasta viimeksi selvisi, että tulehdus oli sekundäärinen oire ja pohjalla on allergiareaktio, tuli nyt sitten tulehduksen taas toistuessa määräys dieetille. Maunon ruokavalio sisältää nyt vain teollista allergiaruokaa sekä lihasta possua. Koska pojat usein käyvät toistensa kupeilla närppimässä, jos oma ei miellytä, tarkoittaa se sitä, että sama koskee myös Eppua. Tosin niinpäin, että Eppu on sitten pääosin possulla (joka ei tietenkään ole Epun lempparia) ja saa sitten teollisena mitä Maunokin. Ihanan edullista. Ja vaihtoe...

Jälleen oli maukulaisten taloudessa se päivä, kun saapui ruokalähetys. Onnekkaasti henkilökunta oli paikalla aamulla toimimattoman ovisummerin soidessa (kuuluu tänne, ei pysty avaamaan täältä), ryntäsi roikkumaan ikkunasta ulos ja huutamaan posteljoonille ovikoodia ja välttyi näin 22 kg paketin raahaamiselta postista jalkaisin räntäsateessa. Ei ihan pieni lykästys! Pojat kuitenkin joutuivat odottelemaan henkilökunnan työpäivän ajan paketin avausta, mutta sitten olikin tutkimusmatkojen aika. Mauno on selvästi kiinnostuneempi tutkimaan outoja asioita, Eppu käväisee paikalla, toteaa että jahah, tämmöistä, ja jatkaa touhujaan. Laatikko sisälsi pääosin Maunon nykyistä pääruokaa Mäymöriä (johon henkilökunta ujuttaa Epun annoksista raakaa lihaa pienenä silppuna). Edellisessä tilauksessa olleista jellypusseista kalkkuna ja kana todettiin Maunolle kelpaamattomiksi, joten tilalle otettiin uutuutena taimenta, sekä vanhaa tuttua kania, joka ei herkkua ole, mutta kelvannee useimmiten. Kastikevaihto...

Poikien ruokavalio on täysin päinvastainen. Mauno kannattaa teollisuuden työllistävää vaikutusta ja suostuu syömään vain pussiruokaa, paitsi seitä ja possun sydäntä. Eppu puolestaan ei oikein innostu pussiruuasta vaan haluaa raakaa lihaa. Mitä punaisempaa, sen parempaa. Mielellään mahdollisimman vähän läskiä. Eikä mausteita, kuten munankuorta, kiitos. Täydennysvitamiineja Eppu saa paitsi Multicatista, myös pussiruuasta, jota joutuu välillä syömään. Keskimäärin yksi päivän kolmesta ateriasta on valmisruokaa. Maunolla kolme. Maunon vitamiinit tulevat ruuasta, joskus satunnaisesta Multicatista. Kokeiltu Eforion-öljykapselikuuri sai henkilökunnan pesemään ripuliroiskeita seinältä neljältä aamuyöstä, joten se on sattuneesta syystä nyt jäänyt satunnaisiin kapseleihin silloin tällöin. Henkilökunta yrittää huijata Maunoa kohti lihaisampaa ruokavaliota. Epun ateriasta pilkotaan pieniä maistiaisia ja sekoitetaan Maunon valmisruokaan nostamaan sen lihapitoisuutta. Täydestä menee ja hyvin maistuu....

Aina silloin tällöin henkilökunta yrittää osoittaa jonkinlaista kokeellisuutta Maukulaisen ruokavalion suhteen. Vaihtelu virkistää vai virkistääkö? Tällä viikolla henkilökunta eksyi muilla asioilla Stockmannin Herkkuun ja vaelsi samalla myös kalatiskin ääreen. Jospa sieltä löytyisi jotain uutta, mistä Mauku tykkäisi. Kokeeksi henkilökunta päätyi ensin ostamaan siikaa. Kalamestari ei tuntunut kovin motivoituneelta kääriessään yhtä 54 gramman siikafilettä pakettiin. Paketissa oli enemmän paperia kuin kalaa. Ja jotta kalamestarin päivä olisi täydellinen, henkilökunta pyysi vielä yhden ahvenfileen. Tässä kohtaa ystävällisesti palvelevan herran naama vääntyi entisestään. Henkilökunta päätyi lisäämään tilauksen neljään ahvenfileeseen. Myös siinä paketissa oli paperia runsaasti suhteessa kalan määrään. Kala joutui tietysti käymään pakastimen ja keittämisen läpi ennen tarjoilua (järvikalat on syytä pakastaa ja/tai keittää matovaaran vuoksi). Herra vahti kiehuvaa kalaa innoissaan hellan vier...

Saksasta tilattu paketti saapui vihdoin. Nopeasti se tulikin, periaatteessa alle viikossa tilauksesta, mutta kiitos Suomen postin kätevän systeemin, sen kotiin saaminen kesti yli viikon. Ovella oli ilmeisesti käyty jo perjantaina, mutta siihen aikaan kun henkilökunta oli töissä, joten maanantaina postin mukana tuli sitten lappu ja tänään Atte-kissan orja nouti paketin Maunon henkilökunnan sairastaessa. Mauno oli luonnollisesti kärppänä paikalla, kun tuo mystinen paketti raahattiin sisään. Sitä piti tutkia niin viuhtoen, että terävää kuvaakaan ei saanut. Loppujen lopuksi kissamaiseen tapaan se pahvilaatikko oli kaikista kiinnostavin osa tilausta. Tosin myös putkilon muotoiset lattialla kieritettävät kilpikonnanruokapurkit olivat suosiossa. Jos vaan Maunolle kelpaa niin meillä riittää nyt ruokaa piiitkäksi aikaa. On purkkia ja pussia, Mäymöriä, Cosmaa, Almo Naturea ja Shebaa. Henkilökunnalla todettiin tänään bronkiitti ja korvapöpö, joten Mauno sai kokopäiväistä seuraa koko loppuviikoks...

Mauno on huolestunut. Henkilökunta kertoi, että ruokaa on nyt tilattu Saksasta. Sieltä asti. Lauantaina on tehty tilaus ja jo eilen tuli viesti, että paketti on jo matkalla. Samassa paketissa tulee ruokaa myös Atte-idolille ja Fenix-kilpparille. Kavereille kans, nääs. Mutta miksi sitä on tilattu niin kaukaa ja mitähän sieltä on tulossa? Ettei vaan olis sitä Mäy-möriä!

Posteljooni oli tuonut tänään erityisen jännittävän paketin, jota Mauno pääsi haistelemaan henkilökunnan tultua kotiin. Ja siinä riittikin haisteltavaa piiitkäksi aikaa! Mäykysen haju oli ilmeisen mielenkiintoinen jo päällipaketissa. Paketissa oli pari näytettä Mäymör-diileri Mäykyseltä. Nyt pääsi Maukunenkin näiden kehuttujen herkkujen pariin! Herkut tulivatkin tarpeeseen, sillä tänään oli pahan ruuan päivä. Aamulla henkilökunta latasi tarjottimelle Miamorin kana-kinkku-tölkkiruuan. Mauno kävi haistamassa ja maukaisi matalan ja kovan mourun. Se tarkoittaa että YÄK. Mielipide oli pitänyt koko päivän, ruokaan ei ollut koskettukaan. Henkilökunta ei pysty ymmärtämään tätä syvää närkästystä, sillä päällisin puoli eroa Sheban Luxuries tai Almo Naturen kanaruokaan ei näy. Ehkä se oli se 10 % kinkku? Henkilökunnan palattua kippo kuitenkin siivottiin roskiin ja tilalle katettiin uusi Mäymör-kitten-geflyygeli. Sitäkin haisteltiin epäluuloisesti ja käytiin maistamassa henkilökunnan poistuttua h...

Muistatte varmaankin miten pientä kissanpoikaa kiusataan laittamalla herkkupalat noukittavaksi korkealta lipaston vetimeltä? No, se ei ole ainoa kiusauskeino tässä taloudessa. Herkkupaloja joutuu joskus noukkimaan myös munakennosta. Maunon mielestä se on ihan tyhmää, sillä niitä on vaikea saada sieltä. Kuono on jo liian leveä, että ne saisi suoraan noukittua kuppien pohjalta, kuten pentuna. Nyt joutuu käyttämään apuna tassuja ja vaikka minkälaisia kurkottelu- ja ravistelumenetelmiä. Niinpä muutaman herkkunapsun eteen joutuu näkemään kohtuuttoman vaivan ja käyttämään siihen aikaa. Eikai kissanpojilla ylimääräistä aikaa tällaiseen askarteluun ole! Vähänkö ärsyttävää!

Mauno, pieni viaton kissanpoika, on julman propagandan uhri. Herra Mäykynen on useampaan otteeseen hehkuttanut Miamorin ruokia, joista Mauku ei ole päässyt nauttimaan vielä ollenkaan. Henkilökunta oli eilen muilla asioilla Sellossa ja päätyi kurkkaamaan Faunattareen, jossa Miamoria olikin tarjolla. Sieltä lähti mukaan valikoima purkki- ja pussiruokia, vain vuoat jäivät hyllyyn, sillä Mauno ei tunnetusti ole patê-miehiä. Ehkä jo tänään illalla päästään testaamaan onko Maun ja Mäyn ruokamaku samanlainen. Jos ruuat eivät kelpaa, tiedämme kenelle lähettää ne...

Ei se vielä mitään että joutuu töihin lähtemään, mutta että ruokakin pitää vielä vaivalla noukkia... kyllä pientä kissanpoikaa kuulkaa kohdellaan julmasti! Eläinsuojeluun varmaan lähtee ilmoitus! Herkkunappuloita ei saakaan tuosta vaan, vaan ne pitää kurotella yksitellen lipaston vetimen päältä rivistä. Vedin on niin korkealla, että ihan takajaloilla pitää varvistaa, että saa etutassulla kurotettua ne alas. Tähän tarkoitukseen meillä käytetään Whiskasin herkkunappuloita (dentajotain, juustojotain ja anti hairball) ja sitten niitä raksupallossakin käytettäviä James Wellbelovedin senior/light-raksuja (kalkkuna-riisi). Marttyyrinatkutuksesta huolimatta tämä on ihan lempparipuuhaa ja kun rivi raksuja loppuu Mauno huu-taa lisää. Ilmeisen kivaa puuhaa siis ja pitää poitsun aktiivisena hetken aikaa.

Juniorista tuli kerralla seniori, kun henkilökunta osti uutta nappulaa raksupalloon. Kuten aiemmin todettu, Maunon paino nousi vallan reippaasti kun raksupallo tuotiin taloon ja sen jälkeen sen käyttöä on säännöstelty. Nyt henkilökunta osti senior/light-raksuja, joita voi napostella hieman huolettomammin kuin runsasenergiaisia penturaksuja. James-hyvinpaljonrakastetun kalkkuna-riisiraksut maistuivat Maunolle mainiosti ainakin ensikokeilulla. Kuivaruokia meillä säilytetään ilmeisesti koiranruualle tarkoitetussa tiivistekannellisessa muovitonkassa. Vaikka nykyään useimmissa raksupusseissa on myös suljinsysteemi, ei tuplasuljenta ole koskaan pahitteeksi, varsinkaan tällaisessa ötököitä kokeneessa taloudessa.

Meillä tarjoillaan joskus katkarapuja, vaikka Mauno ei niistä kauheasti välitä. Henkilökunta yrittää kuitenkin ujuttaa ruokakuppiin muutakin kuin valmisruokaa. Spagettikauha on oiva väline niiden sulattamiseen kuuman veden alla, samalla huuhtoutuvat ylimääräiset suolat. Eläintarvikeviraston Tarkastaja Maukunen tarkkailee tietysti, ettei kuvaustilanteessa pääse tapahtumaan mitään feelua katkaravuille. Eilen oli punnipäivä, sillä Mauno täytti 9 kk. Painoa oli 4,5 kg, jossa oli 200 g lisäystä edelliseen kuukauteen. Toisaalta, edellisessä kuukaudessa oli 200 g pudotusta. Ottaen huomioon punnitusmetodin (ensin henkilökunta yksin vaa'alle, sitten yhdessä Maunon kanssa ja punnitustulosten erotus), voi painossa olla heittoa parikin sataa grammaa. Parin viime kuukauden heittelystä voinee tulla siihen lopputulokseen, että Maunon paino on kuitenkin asettumassa ns. aikuispainoonsa, mikä lienee ihan hyvin 9 kk iässä. Varmaan vielä on hieman kasvunvaraakin, mutta mielellään paino saisi pysyä all...

Maunon kummitäti, se jolla on Ne Kynnet, teki bongauksen ja sai haalittua ruokaa superhalvalla lopetettavasta Valintatalosta. Haalitusta erästä löytyi myös Maunon herkkuja, Sheban Luxuriesia ja Purinan Gourmet Goldia, joten me saatiin iso kasa ruokia varastoon. 57 purkkia 16 eurolla! Tästä riittää piiiiitkään (kun täydennyksenä on tietysti myös lihaa, kalaa ja raksujakin)! Tarkastaja Turakainen eläintarvikevirastosta oli tietysti heti kärppänä paikalla tarkastamassa, ettei erään ole livahtanut mitään tylsää patee-mössöä, vaan kaikki on aitoa lihaa ja soosia. Sheban Luxuries on ollut supersuosittua. Se on selkeästi "pelkkää lihaa" kirkkaassa kastikkeessa, ei viljaa ja Mauno rakastaa sitä. Makuja on neljä: kana, ankka, tonnikala ja meren herkut, jossa on kalaa, simpukoita ja mitälie. Nirson kissan kanssa on helpotus löytää jotain, mikä on selvästi herkkua.

No hohhoijaa. Mauno on löytänyt uuden herkkuruuan ja ajateltiin raportoida siitä. Sheban sellaiset pienet metallipurkit, jotain Luxurya ne on kai (ei jakseta kaivaa kaapista). Ne on ihan herkkua ja niissä ei ole viljaa ja ne on tosi lihaisia. Ihme juttu, joku vähän parempi, ja kelpaa! No on niissä sokeria... Eikä ne oo ihan halpoja. Henkilökunta yritti kaivaa kuvia purkeista ja jotain infoa (ei jakseta kuvatakaan) ja kappas, on muuten ihan superhuonot sivut Sheballa. Hyi hyi! Mitään infoa tuotteista ei ole, jonkun ankean taustakuvan sais ladata koneelleen (todella olennaista!). Tiedote toimintaperiaatteistakin on "access denied". Sama juttu kansainvälisillä sivuilla. Mene Sheba.com, se ohjaa sinut Mars-konsernin sivuille, josta voit valita Pet products, josta voit valita Sheban, josta voit valita sheba.comin, joka ohjaa sinut Mars-konsernin sivuille... ikiliikkuja on keksitty! Melkein vain äärettömän huonojen sivujen vuoksi voisin boikotoida tuotteita, mutta kun kerrankin l...

Maunohan ei ole mikään pateettinen mies eli tasalaatuinen mössö ei kelpaa, ruuassa pitää olla klimppejä ja kastiketta. Jos tarjolle laittaa pateeta, on tuloksena syvä paheksunta. Se ilmaistaan nuuhkaisemalla ruokakuppia, mouruamalla syvältä ja kaapimalla kakkaruoka peittoon (siis raapimalla lattiaa). Kuten edellisiltana kun kehtasin tarjota Animondan riistapateeta. Hylkäämisen lisäksi. Yritin sitten hyvitellä tapahtunutta keittämällä seitä. Keittotapahtumaa piti seurata intensiivisesti vierestä koko sen ajan kun kala oli kiehumassa. Lisäksi kun kala oli kiehunut ja siirtynyt jäähtymään jääkaappiin ja kuumalle hellalle oli laitettu kattilaan kylmää vettä suojaksi, piti sitä ihanaa vienosti kalanmakuista vettä tietysti lipittää. Kala maistui ja kun keitin sitä kunnon palan, jäi sitä vielä kuppiin kun mentiin nukkumaan. Ajattelin, että Mauno voi käydä sen sitten syömässä yöpalana. Väärin ajateltu. Aamulla seitä oli vielä jäljellä. Sen sijaan tiskipöydälle ruokakuppiin jäänyt patee oli syö...