M•A•U•K•U•J•A

... valokuvissa. Epusta toki yritin saada samanlaisia aktivointilaudan kuvia kuin Maunostakin, mutta kun on musta mutiainen niin eihän niistä action-kuvista mitään tule. Pitäisi varmaan olla studiovalot ja huippulinssit ja -kamera, puhumattakaan kuvaajasta, että musta kissa kuvissa pelaisia. No tuli tämmöinen potretti, jos ei muuta.

On se kamalaa, kun ruokakin pitää suorittaa. Epun kasvattaja toi pojille kikkailupelin, josta raksut joutuu noukkimaan pienen vaivan kanssa. Pojat ovat ottaneet pelin ihan hyvin vastaan, vaikka ensin Epun ilme oli lähinnä mitvit-tyyppinen.   Maunosta helpoimmalla lähtevät nämä pienissä korkeissa koloissa olevat raksut, sieltä aloitetaan. Mauno on odotetusti pojista näppärämpi pienempine tassuineen, ja jaksaa kyllä tyhjentää laudan melkein kokonaan. Koukkiminen ottaa hirveästi tassuun, tassuja pitää koko ajan nuolla. Mutta ne isot kipot, ne ovat Maunolle ongelma. Mauno ei hiffaa miten sieltä saisi raksut. Sen vuoksi Mauno on keksinyt ihan oman ratkaisun: haukkaus kipon reunasta niin että kippo nousee ilmaan ja pudotus, jolloin hyvällä tuurilla joku raksu pomppaa kiposta lattialle. Näyttää sen verran kamalalta, että henkilökunta pelkää Maunon hampaiden puolesta, joten raksut pyritään siivoamaan kipoista pois. Eppukin häilähti hetkeksi paikalle. Myös

Ollaan me hengissä. Ja hyvässä lihassa. Syksy vaan on tuonut kaikenlaista touhua ja projektia niin ei ole ehtinyt kuvaamaan ja ilman kuvia ei ole juttuja. Ja ollaan me vähän poikien kanssa todettu, että kun ikää on tullut, ei ole sitä touhuakaan ihan niin paljon kuin aiemmin. Pötköttämistä vaan enempi. Senioreja melkein. Tässä Eppu vetää sikeitä työhuoneen tuolissa omassa rauhassa. Allergiakutinaa on edelleen, massussa ja kintuissa on kaljut paikat nuolemisesta. Mutta paranemaan päin. Ja penkkiä pitää välillä vähän suojata pyyhkeellä, kun Epulla on pikkuisen taipumusta kynsimiseen joskus.

Tänä aamuna, seiaamiaisen jälkeen, pojat nököttivät lintutornissaan kylki kyljessä. Aktiivisuustaso massut täynnä oli kuitenkin huomattavan laskusuuntainen, ja pian parvella olikin kaksi tuhisevaa kerää.