Popsi, popsi, pookkanaa...
Naukulan Mamma kävi eilen vierailulla juttelemassa allergia-asioista, Sulolla kun on ilmennyt kiivasta rapsuttelua ja meillä puolestaan on näistä allergiahommista jo vuosien kokemus molempien kissojen kohdalla. Harmi, että samat ongelmat ovat kohdanneet suloisen Sulon.
Mamma N toi tuliaisina pojille pienet porkkanalelut, jotka olivatkin hyyvin hyyvin kiinnostavat, molemmat pojat nutuuttivat omiaan hyvin intensiivisesti ja alta aikayksikön pienet pehmeät porkkanaiset olivatkin litimärkiä luttanoita.
Nuuuuuh, kissanminttua, nuuuuh. Meillä minttu maistuu, mutta yleensä leluissa on se ongelma, että ne eivät joko kiinnosta tai kestä. Maunolla kun tapana repiä kaikki kiinnostavat, erityisesti minttuiset, lelut pirstaleiksi. Nämä porkkanaiset ovat hyvin tiukkaa tekoa, eivätkä ole antaneet periksi kulmahampaille. Illaksi ne tosin pistettiin tiskikaappiin kuivumaan, mutta tänään esille ottaessa ovat aivan yhtä kiinnostavia. Voi tosin olla, että kovin montaa tiskikaappikierrosta nämä eivät tule näkemään, sen verran ällöttäviksi luttanoiksi ovat menneet...
Eppu oli niin pöllyssä, että kamera ei pysynyt silmien eikä hampaiden perässä...
Henkilökunta oli ommellut Sulolle vastalahjaksi ison tömpsöttimen, joka ei kiinnostanut Suloa pätkääkään. Se onkin oikeampi kissareaktio, eihän sitä nyt tuosta vaan leluihin kuulu tarttua. Mikä on kissalle tarkoitettu, ei välttämättä ole kissalle mieleinen, sehän se on vanha totuus.
Onks porkkanat oikeesti noin hyviä?
VastaaPoistaErinomaista, että porkkanoiden suosio oli noin suuri! :)
VastaaPoistaHämmentävää - meilläkin 4 lelua katoaa aina öiksi. Kaappiinko nekin menee? Nukkumaan?
VastaaPoistaSe tunne, kun vajaavaisena ihmisenä on sattunut ostamaan kissalle mieluisan lelun - Onnea siis Mammalle ;D
VastaaPoistaAikamoisen sekaisin siellä kyllä ollaan porkkanasta oltu...
Siinä melkein saa viedä loton kyllä, kun onnistuu jotain kissalle kelpaavaa ostamaan tai hankkimaan...
VastaaPoistaIhanaa herkullista porkkanaa!
VastaaPoista