Petojen merkit

Joulun alla Peipponen pääsi hampaiden putsinkiin ja siitähän seurasi tietysti aikamoinen härdelli, kuten tavallista vetskukeikkojen ohessa. Ensin henkilökuntaa huoletti se, että herraa piti paastottaa. Ei kovin helppo nakki, varsinkaan aamusta, kun henkilökunta haluaisi vielä nukkua. Piina olikin melkoista, kunnes henkilökunta keksi nostaa kopan pois kaapista ja esille. Sen jälkeen ei Eppua näkynyt.

Kun tuli aika lähteä, Eppu oli jo siirtynyt sängyn alta vaivihkaa hiljakseen makuuhuoneen nojatuoliin nukkumaan, joten siitä vai passiivista vastarintaa tehneen velton kasan kaavittua koppaan melko helposti. Matkasimme bussilla pienen matkan hiljaisuuden vallitessa ja Eppu pääsi nopeasti vastaanotolle. Kopasta Eppu kipattiin ulos, tutkittiin ja todettiin päällisin puolin oikein hyvinvoivaksi ja sitten piikki persuuksille ja omaan boksiin unta odottamaan. Nouto sitten parin tunnin päästä.

Kotona odottikin sitten taas se tuttu vanha suhiseva peto. Mauno oli heti ovenavauksesta tutussa raivotilassa ja henkilökunta sulkeutuikin oven taakse makuuhuoneeseen Epun kanssa ottamaan heti kärkeen pienet päikkärit, vaikka Eppu jo hereillä tullessa olikin. Kun Eppu halusi ulos makuuhuoneesta, kävi Mauno raivolla päälle. Sen jälkeen Mauno sai mennä makuuhuoneeseen penaltyboxiin ja totuttelemaan Epun poikkeavaan hajuun. Tätä jatkui koko ilta, huoneita vaihdellen. Välillä Maunolla oli oma boksi hiekkoineen ja ruokineen työhuoneessa, kun raivo ei vaan laantunut.


Yö meni suht rauhallisesti, mutta kevyt vihanpito jatkui useamman päivän pikkuhiljaa laantuen. Pääosin oli rauhallista, mutta normaalisti puhinalla ja pienellä purputuksella menevät painileikit saivat aina välillä Maunon suhisemaan ja murisemaan. Omituisia muistamattomuuskohtauksia myös ilmeni: Mauno nukkui nojatuolissa aivan rauhassa Epun pyllyyn nojaten, heräsi, nosti päätään ja suhisi tyynylleen. Hölmö.


Ja se Epun pedon merkki sitten? Herra on hieman laihtunut edellisestä kerrasta ja painoi nyt nätit 6,66 kg. Vetsku oli kirjoittanut kuitenkin papereihin "pulska", vaikka henkilökunta on kyllä siitä pulskuudesta eri mieltä, isohan poika on, mutta ennemminkin lihaksikkaan timmi kylläkin. Velttoa plösöä ei ole missään, kun poika seisoo ryhdikkäästi.

Ikävä kyllä tämä sama rumba tulee toistumaan ensi viikolla. Rtg-kuva paljasti, että Epulta pitää poistaa pari pikkiriikkistä hammasta, joissa on juurivaurioita. Eli taas mennään ja palataan suhinoiden pariin.

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. On kyllä kurjaa kun taloudessa on kireä tunnelma. :(

      Poista
  2. Mauno kulta, sun pitäisi hoivata velipoikaa kun se on ollut kiusattavana eikä suhista sille. Mäkin hoidin Sofia kesällä, kun se oli ihan surkeena hampilääkärin (http://miukumaa.blogspot.fi/2015/07/hammaslaakarissa.html) jälkeen. t. Olga

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoivata? Jotain ihan oudolta haisevaa tyyppiä? Ehei.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Haha, vuosisadan ehdotus. Mauno saa raivarit myös lääkärissä.

      Poista
  4. Miten sää Mauno tolleen? Muuten niin fiksu poika. Epulle, hymypojalle, parasta onnea hammasremppaan ja toivotaan ettei toipumisajasta tule kovin pitkä. Eikä suhina-ajasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän tästäkin about viikon suhinoilla selvitä. Päivässä ne jo laantuu sellaiselle satunnaiselle tasolle.

      Poista
  5. Harmillista että joudutte menemään uudestaan lääkäriin! Maunon reaktio kuulostaa tosi pelottavalta, hyvä että teillä oli valmis suunnitelma tilanteen purkamiseksi. Meillä Eemeli on kerran reagoinut oudolta haistevaan siskoon sähinällä, joka onneksi loppui nopeasti, muuten vieraankin tuoksuiset kaverit on otettu aina hyvin vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maunohan on aina reagoinut näin, joten ei tule yllätyksenä. Sama reaktio on myös jos ovat molemmat olleet lääkärissä tai vain Mauno. Normikeikka menee pikkusuhinoilla, mutta jos on rauhoitettu/nukutettu niin sitten on pidempikestoista. Mauno vaan ei siedä muita kissoja, ja lääkärissä ollut haisee oudolta. Vieraan kissan haju laukaisee Maunossa raivon, pelkoaggressiivisuuttahan se on. Siksi Maunoa ei pysty esimerkiksi lääkärissä käsittelemään ollenkaan vaan kopan raosta on rokotettava tai rauhoitettava.

      Poista
  6. 6,6 on hyvä paino kissalle. Ei tuulet heiluta niin helposti.
    - Terveisin Miiru, ainakin 6 kg -

    Oikein hyvää uutta vuotta teille kaikille meidän koko katraalta!
    - Emoemoinen -

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Törkeän hieno vessa

Kissanruokaa kotiinkuljetuksella - helppo homma?

Lyyra kolme vuotta!