Vieraaksi näytelmään?

Olin jo aiemmin ajatellut postata jutun kissanäyttelyssä vierailemisesta, mutta nyt sain siihen vauhtia Geraniumin kyseltyä edellisen jutun kommenteissa.

Eli, kiinnostaisiko vierailu kissanäyttelyssä? Tässä vähän eväitä.

Kissanäyttelyitä järjestetään eri paikkakunnilla, viralliset Fifen/Kissaliiton alaiset näyttelyt löytyvät täältä: http://www.kissaliitto.fi/nayttelyt. Virallisten näyttelyjen lisäksi järjestetään Esittelynäyttelyitä (niissä ei kisata titteleistä ja serteistä vaan esitellään kissarotuja ja ne ovat yleensä rotujärjestöjen järjestämiä) ja sen lisäksi myös kaksi muuta kansainvälistä organisaatiota, CFA ja TICA, järjestävät näyttelyitä.

Kissanäyttelyyn ovat vieraat tervetulleita, pääsymaksut ovat yleensä muutaman euron luokkaa. Lisäksi kissanomistajien kannattaa varata mukaan rahaa myös mahdollisille ostoksille, näyttelyissä on yleensä myyjiä, sekä kaupallisia että esimerkiksi rotuyhdistyksiä, jotka myyvät erilaisia tavaroita niin kissoille kuin omistajillekin. Kissoja näyttelyissä ei myydä, se on kiellettyä säännöissä, mutta toki monet kasvattajat mainostavat olemassaolevia pentujaan tai tulevia pentueita.

Näyttelyssä kissat viettävät päivän häkeissään, jotka ovat joko järjestäjän tarjoamia metallisia verkkohäkkejä verhoilla somistettuna tai omistajan omia kevythäkkejä. Periaatteessa näkyvyyttä häkkiin ei saisi peittää, mutta joskus kissan oloa on tarpeen rauhoittaa peittämällä häkki.

Jos häkit sijaitsevat isoissa ringeissä, on kyseessä euronäyttely ja tällöin omistajat istuvat ringin sisällä ja yleisö kiertää ulkopuolella. Näkyvyys häkkiin on tällöin molemmilta puolilta, eikä yleisön ole syytä mennä ringin sisäpuolelle ellei omistajien kanssa toisin sovi. Perinteisissä näyttelyissä häkit ovat riveissä ja häkki on auki vain toiselta puolelta ja tuolloin omistajat yleensä istuvat häkkien edessä kissojensa luona, jolloin näkyvyys häkkeihin saattaa olla huonompi.


Valtaosa omistajista esittelee kissaansa mielellään ja kertoo kissasta ja rodusta, joten kiinnostuneen kannattaa rohkeasti jutella omistajille ja kysellä. Monesti tarjolla on myös rotuesitteitä. Omin päin häkkeihin ei kuitenkaan kannata mennä sorkkimaan eikä ovia saa aukoa. Kysy aina lupa omistajalta ennenkuin kosket kissaan! Monet kyllä antavat luvan silittää kissaa, mutta saattavat pyytää ensin pyyhkäisemään kädet desinfiointiaineella. Tästä ei kannata pahastua vaan se on varotoimi näyttelyssä, jossa on satoja kissoja. Myös tuomarien pöytä desinfioidaan jokaisen kissan jälkeen.

Kissat arvostellaan tuomarin pöydällä, jonne omistaja kiikuttaa kissan vuorollaan. Tuomarien pöydät sijaitsevat yleensä alueen reunoilla, usein rajatulla alueella, jossa joskus voi olla tungosta. Tuomarin pöydän ääreen saa mennä vain kissa yhden omistajan kanssa eli yleisön tulisi pysyä noin parin metrin päässä tuomarinpöydistä. Näin annetaan tuomareille arvostelurauha ja myös kissalle, sillä se on usein omistajaakin hermostuttava tilanne kun omaa kissaa arvioidaan. Seuraa siis tuomareiden työskentelyä sopivan etäisyyden päästä. Oman vuoron seuraaminen ja odottelu voi myös olla hermostuttavaa, joten tässä ei välttämättä ole se paras aika jututtaa kissan omistajaa - samoin silloin kun kiidetään kissa sylissä hallin läpi tuomarille tai tuomarilta omaan häkkiin.

Näyttelyssä saa kissoja kuvata vapaasti, mutta toki on kohteliasta kysyä lupa omistajalta, jos omistaja on vieressä. Ystävällistä on kuvata ilman salamaa, ainakin aivan lähietäisyydeltä.

Rauhallinen käytös on suotavaa, eli pidä juoksevat ja kiljuvat lapset kurissa. Kaikenlainen paukauttelu, rämistely ja häkkien paukuttelu ei ole suotavaa. Luonnollisestikaan halliin ei tuoda omia kissoja tai koiria tai muita eläimiä.

Jos jossain karkaa kissa, sen perään ei kannata lähteä juoksemaan vaan yrittää rauhallisesti napata se talteen, jos mahdollista. Usein hallissa huudetaan "kissa irti", jos näin pääsee käymään, jolloin ihmiset tietävät olla varuillaan ja sulkea mahdolliset auki olevat ovet.

Tarjoilu (kuoharia, naposteltavaa, kakkua) häkin edessä ei ole yleisötarjoilu vaan siinä yleensä juhlitaan kissan valmistumista tiettyyn titteliin (yleensä vain ylimmät tittelit).

Päivä näyttelyssä on pitkä, paikalla pitää olla kahdeksan maissa ja monet lähtevät ajamaan useamman tunnin matkan päästä. Näyttelyt loppuvat yleensä vasta viiden, joskus kahdeksankin maissa, joten loppupäivästä sekä omistajat että kissat voivat olla jo aika väsyneitä.

Lyhyesti:
- älä koske kissaan ilman lupaa tai avaa häkin ovea
- älä ruoki kissaa ilman lupaa
- kysy reippaasti kissan omistajalta, jos kissa tai rotu kiinnostaa
- huolehdi, että mukana olevat lapset käyttäytyvät rauhallisesti
- älä käytä salamaa, jos kuvaat kissaa läheltä
- jos häkit ovat ringeissä, älä mene ringin sisäpuolelle, se on omistajien aluetta
- jätä tuomarille arvostelurauha ja seuraa tuomarointia etäämmältä - katso mallia kissojen omistajista

Kysykää jos jäi epäselvää niin täydentelen! Vaikka tässä tuli monta "älä"-juttua, niin tarkoitus ei ole antaa negatiivista kuvaa näyttelyistä, kyllä ne ovat ilman muuta myös yleisötapahtumia ja niissä näkee monia erilaisia kissoja (viikonloppuna SUROKissa Espoossa paikalla 800 kissa molempina päivinä!).

Linkitetään tähän vielä aiemmat, kissanäyttelyn kulkua valottavat postaukset:
Näyttelijän päivätyö, osa I (näyttelypäivän kulku)
Näyttelijän päivätyö, osa II (kategoriat, tittelit jne)

Kommentit

  1. Kiitos, tämä oli varsin kattava pläjäys. Enempi tullut koiranäytelmiä seurattua, tuo kissojen puoli on ihan eri maailma.

    VastaaPoista
  2. Kiitos - tämä on hyvää tietoa! Pitää harkita, jos huomenna lähdettäisiin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Törkeän hieno vessa

Ei sanoja.

Unisexiä vessatiloihin