Pieni pala puutarhaa

Kuten todettu, oli meillä ulkoilmaankin liittyvä muutos. Pojilla on vihdoin pääsy parvekkeelle.

Tässä talossa ei ole lasitettuja parvekkeita, eikä niitä myöskään tule, sillä talo on Museoviraston suojelukohde julkisivuiltaan, joten mitään modernia muutosta ei saa tehdä - ei edes ikkunoita vaihtaa alkuperäisistä 50-luvun ikkunoista. Oli siis pienen jumpan takana, että pojille saatiin pääsy parvekkeelle.

Verkotus rakennettiin niin että se ei ole kiinteä, eikä julkisivussa, eli se on sisäänvedettynä melkein puoliväliin parveketta. Tämä tietysti kaventaa henkilökunnan parveke-elintilaa, mutta luopumista puoltavina pointteina olivat se, että pojat nauttivat, ei tarvitse varoa joka kerta kun avaa parvekkeen oven sekä lisäksi se, että nyt parvekkeen ovea voi kuitenkin pitää auki vaikka koko kesän (jos vaan kestää itikat), ja siten myös sisään saa happea.

Lupa taloyhtiöltä heltisi piirustuksilla, jotka lupaavat, että verkko ei ole julkisivussa eikä se myöskään ole asennettuna kiinteästi. Tämä on kuitenkin nyt rakennettu "viranomaisvarauksella" eli jos Museoviraston tai muun puolelta tulee sanomista, joudun purkamaan. Mitään ilmoituksia ei siihen suuntaan ole tehty, joten kaikki on sen varassa, ettei kukaan tee valitusta.

Verkotuksen runko rakennettiin kakkoskakkosista, jotka on kiilattu tiukkana kehikkona rakenteiden mukaisesti, niitä ei siis ole kiinnitetty seiniin mitenkään. Oheisessa havainnekuvassa ne on merkitty punaisella. Näkymä on ikäänkuin asunnon sisältäpäin ja parvekkeella on katto, jota kuvassa ei havainnollisuuden vuoksi näy.

Kehikkoon on lenkkiruuveilla kiinnitetty kompostiverkkolevyt (Plantagenista, mutta monet muut myyvät aivan vastaavia), jotka puolestaan on kiinnitetty toisiinsa nippusitein.

Nurkkaan mahtuu myös edelliseltä parvekkeelta peräisin olevasta hyllyköstä puolet, joten nyt on kiipeilytilaakin hieman, niin näkee vähän korkeammaltakin.

Vaikka kuvissa ei näykään, Mauno kököttää parhaillaankin tuolla hyllyllä vihreän pesän vieressä kyttäämässä puissa lennähteleviä lintuja. Sieltä on ilmeisen hyvä karjua myös naapureille.

Rakennelma syntyi alle 50 euron, mietinnällä ja pienellä askartelulla. Eihän se yhtä säänpitävä ole kuin parvekelasitus, mutta ainakin tällä virityksellä saadaan happea sisään ja pojille vähän ulkoilmavirikkeitä. Parveke on ilta-auringon puolella, joten siellä ei kesälläkään ole tukalan kuuma.