Mau-rypäs Messarissa

Nyt viikonlopun aikana Messukeskuksessa on näytelty vähän isommalla kaliiberilla, kun Suomeen on saatu ensimmäistä kertaa Scandinavian Winner -näyttely. Henkilökuntakin sinne sitten piipahtamaan ja erityisesti tietysti maukulaisia moikkaamaan, kun tällä kertaa oli porukkaan saatu mukaan muutama ulkomainenkin edustaja.

Kaikkien maukulaisten tuomarina toimi Karl Preiss ja aika kauan saatiin odotella, että arvostelu alkaisi sillä maut olivat tuomarin listalla toiseksi viimeisenä. Ja koska näissä "titteli"näyttelyissä ei ole kahta erillistä näyttelyä eri päivinä normaalitapaan, vaan perusarvostelut lauantaina ja loppukilpailu eli paneeli sunnuntaina, oli tietysti tuomareillakin arvosteluissaan hitaampi tahti ja päivää venyteltiin. Meni siis iltapäivän puolelle, että maut otettiin tarkasteluun.

Ensimmäisenä tiskille pääsi porukan ainoa mustasavu, Epun ihanista ihanin velipoika Emi. Emi on pöydällä kuin kotonaan, ja tämäkin tuomari tykkäsi Emistä kovin. Ainoa ongelma on, ettei setelin kirjoittamisesta meinaa tulla mitään, kun Emi vaan puskee ja puskee tuomaria... Se joka sanoo, että maut on hankalia kissoja, voisi tulla katsomaan Emiä pöydällä. Ja tällä kertaa näitä puskutraktoreita osui porukkaan useampiakin.

Kuvausolosuhteet olivat kyllä hieman hankalat, erityisesti taas tumman kissan kanssa. Valoa ei ole turhan paljon ja sen huomaa kuvista. Mössöä ja kohinaa piisaa ja kaikilla kissoilla silmät ihan mustat, kun pupillit ovat lautasen kokoiset.

Seuraavaksi pöydälle pääsi norjalainen vieras, jolla onkin jo mittava tittelirypäs nimensä jatkona, SC NO*Gooseberry Donner, JW, DVM, DSM. Donner on leikkaamaton kolmevuotias kolli, jolla on aivan ihan yhtä ihana luonne kuin Emilläkin, puskemisesta ei meinannut tulla tämänkään maun kohdalla loppua, kun tuomari yritti arvostella sitä.

Arvostelupöydältä ei todellakaan ollut kiire mihinkään ja kasvattajansa olisi hyvin voinut lähteä jatkamaan assistenttihommia ja jättää Donnerin näyttelemään ihan itseksensä.

Seuraavaksi vuorossa oli nuori tyttönen Inukshuk (CH FI*Chai-lai Iftikhar Inukshuk), joka on juuri vuodenvaihteessa saanut ensimmäisen pentueensa, hurjat kuusi pentua heti kärkeen. Inukshuk ei ollut ihan niin kotonaan pöydällä vaan hieman aristeli tilannetta.

Inukshukin jälkeen vuorossa oli Bias (Bias Yá Moasi, CZ), joka on lähtöisin Tsekistä, mutta asustelee nyt CatNmaus-kissalassa ja treffailee viehättäviä neitosia sieltä käsin.

Bias tietää, että keskittymistä auttaa kun on kieli ulkona.

Porukan ainoa penska oli myös Norjasta Gooseberryn kissalasta, NO*Gooseberry Heli-Yum. Pieni väkkärä oli myös ainoa mau-porukasta paneeliin päässyt.

Penskan jälkeen pöydälle pääsi vielä yksi ulkomainen vieras, Tanskasta asti matkannut Dottie, PR DK*Malevitch Hot Spot Dottie. Dottiella olikin jännä reissu, sillä mukaan kotiinpäin lähti yksi Inukshukin pennuista.

Ja vielä yksi mau löytyi pöydälle, Inukshukin äiti Weera, SC, IP FI*Chai-lai Walidah Ife. Weera on kokenut näyttelykonkari ja olikin oikein rennosti ja reippaasti taas pöydällä.

Yhtään winneriä ei siis tästä porukasta löytynyt, mutta hienosti kaikki vetivät oman osansa, joten ei mitään moittimista suorituksessa. Ja kiva oli kun kerrankin oli näin reippaasti mau-edustusta paikalla.