Hambikeikalla
Käväistiin Maunon kanssa hambikeikalla, ihan vaan putsauksessa, ei ollut poistettavaa. Herra oli tuttua rähinää alusta loppuun asti, mitä nyt operaation ajan unten mailla. Kotonakin piti vähän murista ja suhista, mutta loppujen lopuksi selvittiin kotioloissa aika vähällä eikä tarvinnut edes eristää poikia yöksi.
Henkilökuntakin vielä kotona vähän kiusasi eikä päästänyt heti kopasta vaan otti kameran hetkeksi käteen. Aika ilkeää.
Ehkä tapan kun pääsen täältä...
Tai jos anomalla? Olen säälittävä pieni vangittu karvasuikero.
Hyvä kun hambit laitettiin, näillä onkin kiva nakertaa.
Ihan pelkkä hambikeikka meillä ei ollut. Henkilökunta löysi Maunon rinnasta patin pari viikkoa sitten, sellaisen sormenpään kokoisen (anamneesissa lukee cashew-pähkinän kokoinen) nahan alla muljahtelevan pallukan, jota Mauno ei mitenkään aristanut. Kyselyllä ja tutkiskelulla vaikutti, että olisi ihan rasvapatti tai muu vaaraton, joten jätettiin asia hautumaan, kun kuitenkin elokuun loppupuolella oli tarkoitus mennä hammaskivenpoistoon, niin voisi tutkia samalla, kun Mauno ei kuitenkaan rauhoittamatta anna tutkia.
Tilanne hieman muuttui, kun viime viikolla henkilökunta löysi toisen patin, herneen kokoisen pienen palluran ylimmästä nisästä. Kissojen nisäkasvaimet ovat useimmiten pahanlaatuisia ja huonosti hoidettavissa, joten aikamoinen paniikki, ahdistus ja stressi ehti nousta ja lääkäri varattiin välittömästi. Toisaalta toivoa antoi se, että uroksilla pahanlaatuisen nisäkasvaimet ovat harvinaisempia. Mutta tottakai sitä aina ajattelee pahinta...
Huojennus oli aikamoinen, kun Maunoa kotiin hakiessa kerrottiin, että isompi pallukka oli todellakin vaaraton rasvapatti ja nisässäkin ollut pampula oli samoin vaaraton nestekysta, joka tyhjeni ohutneulanäytettä otettaessa. Rasvapatti jätettiin silleen ja jos se ei ajan kanssa kasva isoksi, sitä ei tarvitse poistaa.
Koska Mauno on jo seniori, 8 vuotta, ja lääkärissä on käyty viimeiset vuodet vain rokotuksilla ja hammashommissa, eikä Mauno anna rauhoittamatta käsitellä, otettiin yleistilan tsekkaukseksi perusverenkuva. Kaikki arvot olivat nätisti viitearvojen puitteissa, joten senkin puolesta Mauno on terve poika.
Voi kuinka paljon sitä voikaan pelätä rakkaansa puolesta...
Henkilökuntakin vielä kotona vähän kiusasi eikä päästänyt heti kopasta vaan otti kameran hetkeksi käteen. Aika ilkeää.
Ehkä tapan kun pääsen täältä...
Tai jos anomalla? Olen säälittävä pieni vangittu karvasuikero.
Hyvä kun hambit laitettiin, näillä onkin kiva nakertaa.
Ihan pelkkä hambikeikka meillä ei ollut. Henkilökunta löysi Maunon rinnasta patin pari viikkoa sitten, sellaisen sormenpään kokoisen (anamneesissa lukee cashew-pähkinän kokoinen) nahan alla muljahtelevan pallukan, jota Mauno ei mitenkään aristanut. Kyselyllä ja tutkiskelulla vaikutti, että olisi ihan rasvapatti tai muu vaaraton, joten jätettiin asia hautumaan, kun kuitenkin elokuun loppupuolella oli tarkoitus mennä hammaskivenpoistoon, niin voisi tutkia samalla, kun Mauno ei kuitenkaan rauhoittamatta anna tutkia.
Tilanne hieman muuttui, kun viime viikolla henkilökunta löysi toisen patin, herneen kokoisen pienen palluran ylimmästä nisästä. Kissojen nisäkasvaimet ovat useimmiten pahanlaatuisia ja huonosti hoidettavissa, joten aikamoinen paniikki, ahdistus ja stressi ehti nousta ja lääkäri varattiin välittömästi. Toisaalta toivoa antoi se, että uroksilla pahanlaatuisen nisäkasvaimet ovat harvinaisempia. Mutta tottakai sitä aina ajattelee pahinta...
Huojennus oli aikamoinen, kun Maunoa kotiin hakiessa kerrottiin, että isompi pallukka oli todellakin vaaraton rasvapatti ja nisässäkin ollut pampula oli samoin vaaraton nestekysta, joka tyhjeni ohutneulanäytettä otettaessa. Rasvapatti jätettiin silleen ja jos se ei ajan kanssa kasva isoksi, sitä ei tarvitse poistaa.
Koska Mauno on jo seniori, 8 vuotta, ja lääkärissä on käyty viimeiset vuodet vain rokotuksilla ja hammashommissa, eikä Mauno anna rauhoittamatta käsitellä, otettiin yleistilan tsekkaukseksi perusverenkuva. Kaikki arvot olivat nätisti viitearvojen puitteissa, joten senkin puolesta Mauno on terve poika.
Voi kuinka paljon sitä voikaan pelätä rakkaansa puolesta...
Huh ku pelotti lukee tätä! Onneks hyvä loppu. Go, Mauno!
VastaaPoistaKerro se miljoonalla, sen verran pelotti henkilökuntaa...
PoistaHui! Itsekin vahdin Pepsin 8v jokaista outoa tilannetta/näppylää ja mietin että ei kai vaan jotain ikävää.. Onneksi Mauno todettiin terveeksi! - emäntä
VastaaPoistaOnneksi. Eka patti ei niin huolettanut, heti oli alusta asti sellainen tuntu että on rasvapatti, jostain syystä. Mutta nisä, se kyllä veti maton alta.
PoistaOnneksi olivat vaarattomia patteja. Kyllä sitä seniorikissan kanssa aina on vähän varpaillaa ja vahtii jokaista poikkemaa normista tarkemmin. Kolmas kuva on ihana, vaikka vankilasta onkin :)
VastaaPoistaPitäisi möyhytä tarkemmin poikia, mutta Maunolla on todella tiheä turkki, vaikea löytää edes nisiä. Ja kun ei kovin usein halua olla massu pystyssä, mutta onneksi meillä on iltarituaali kun massutellaan ja siinä yhteydessä nämäkin löytyivät!
PoistaVoi helpotus, että patit olivat vaarattomia. Paljon terveitä vuosia ihanalle Maunolle toivottaa Ihailija.
VastaaPoistaKyllä täällä on helpotuksesta huokaistu useamman kerran ja toivotaan paljon lisää terveitä vuosia myös.
PoistaHUH! Helpotus.
VastaaPoistaNo oli. ISO. Monet itkut jo ehti itkeä.
Poista