Kiltti ja ujo jättiläinen
Epulle iski reissunakki viikonlopuksi kun Mauno sai jäädä lekottelemaan hyvään hoitoon kotosalle. Tasan ei käy onnen lahjat.
Heti perjantaiaamuna joutui päiväksi töihin ja se otti hieman pattiin. Rämisevä ratikkamatka mentiin ihan hipihiljaa ja koska työ oli aika väsyttävää (henkilökunta on samaa mieltä!), päivä sujui pääosin nukkuen. Siihen sopiva paikka oli aivan henkilökunnan käden ulottuvilla työpöydällä. Sen verran jänskätti, että edes nojatuoliin asti ei voinut mennä, vaan paras oli pysytellä niin lähellä kuin mahdollista, välillä myös sylissä.
Raskaan työpäivän jälkeen koitti raskas junamatka. Se sujui omassa kassissa tarjottimella kököttäen ja torkkuen. Henkilökunta sentään avasi kassista toisen pään luukun, jotta pääsi hieman haistelemaan maailmaa.
Viikonloppua vietettiin Epun mummulassa ja siellä olikin heti vastassa hulinaa ja huisketta, kun henkilökunnan veljen perhe oli kylässä lapsineen. Eppu suhtautui positiivisen varautuneesti innokkaisiin pikkuihmisiin. Ja vähän vanhempiinkin.
Lauantaina kävi matka siihen entiseen Pirkkahalliin, jolla on nykyisin joku pitkä ja hankala nimi. Siellä oli Pirokin näyttelyn lisäksi joku kammottava pörinänäyttely ja ulkona pihalla päristeli kaikenlaista autonhirvitystä. Yäk.
Epun osalta näyttely sujui jo rutiinilla. Se viihtyy sylissä ja rauhoittuu sekä häkkiinsä, että syliin nopeasti, vaikka ei varsinaisesti erityisen innoissaan hommasta olekaan. Yhtään ei tullut sähinää tai murinaa toisille kissoillekaan, päinvastoin Enna-siskon näkeminen herätti kaula pitkällä kuikuilua ja sellaisen ilmeen, että taisi poika tunnistaa siskonsa.
Tuomarin pöydällä Eppu ensin tuttuun tapaansa pyristeli ja huuteli, mutta rauhoittui nopeasti ja alkoi nuoleskelemaan tuomaria. Sekä kuvainnollisesti että konkreettisesti. Tuomarin ensikommentti oli "Jättiläinen". Tällä kertaa ei haukuttu läskiksi eikä pallovattaksi, ihmeteltiin vain suurta ja lihaksikasta herraa. Turkki oli superlaatuinen, vaikkakin kovin tumma ja täpliä saisi olla paremmin näkyvissä. Silmät aavistuksen verran pyöreät, korvat pienehköt ja otsa saisi olla korkeampi, mutta profiilissa nättiä mutkaa sentään. Luonne kovin ystävällinen, tuomarin syliin oli päästävä.
Eppu kisasi veljeään vastaan ja yllättäen voitti, eli oli EX1. Henkilökunta oli varautunut tappioon, onhan velipoika selvästi vaaleampi ja siten täplikkäämpi, mutta Epulla on parempi tyyppi ja sitä tämä tuomari painotti arvostelussaan. Usein tuomarit tuntuvat katsovan turkkia yli muun, joten tämä oli mukava yllätys.
Samalla kisattiin ensimmäistä kertaa Suomessa egyptin maun mustasavun värin parhaasta (VP) ja siinä voiton vei Enna-sisko (alla). Periaatteessa vastakkain olivat Eppu ja Enna (kun Enna oli juniorityttöjen EX1), mutta ihan selvää oli, että Enna vie voiton, niin kaunis nuori neiti se on, eikä Eppulassa oltu yhtään pahoillaan.
Mau-porukan virkeimmän tittelin vei selkeästi Iltavillin kevään jenkkituonti Upi, joka viihtyi enemmän verhoilun ulko- kuin sisäpuolella. Sieltä se huuteli tulevalle morsiamelleen Ennalle ja olisi ollut valmis tekemään tuttavuutta vaikka heti. Valitettavasti herra joutuu odottelemaan kosiomatkaansa vielä ensi vuoden puolelle, sillä Ennan pitää hieman vielä kasvaa ennen äidiksi ryhtymistä.
Näyttelyssä oli myös Mau-yhdistyksen rotupöytä, johon edellisellä viikolla surruttelimme talkoilla verhosettejä myyntiin. Henkilökunta jatkoi vielä alkuviikosta urakkaa itsekseen, joten verhoja oli tarjolla kattava valikoima.
Sitten tärkeimmät. Rosetti oli pinkki ja ISO (ainakin verrattuna edelliseen Rurokin ruippanaan). Virkailija tarjosi ensin "poikaväristä" tummaa sinistä, mutta koska ruusukkeet ovat henkilökunnan mielestä äärimmäisen rumia muutenkin, pitää niistä aina ottaa se räikein mahdollinen versio. Siispä pinkki oli valinta.
Ja arvostelu. Tällä kertaa suomeksi, kun tuomarikin oli suomalainen (ekaa kertaa meillä suomalainen tuomari). Ja aika hyvin saakin selvää. (Klikkaamalla isommaksi.)
Tulkinta:
Tyyppi: Lupaavavartaloinen. Lihaksikas.
Pää: Hyvä kiilamainen muoto. Hyvä profiili. Otsa voisi olla korkeampi.
Silmät: Hyvä muoto ja ilme. Väri kehittymässä.
Korvat: Erin. sijainti. Hyvä muoto. Koko OK.
Turkki: Upea laatu. Hyvä pituus. Hyvä savu. Täplät voisi olla selvemmät.
Häntä: Erin. pituus.
Kunto: Erinomainen.
Yleisvaikutelma: Kiltti ujo herra.
Arvostelutulos: EX1
Mauno oli ollut kiltisti kotosalla ja helppo hoidettava. Pojat ottivat heti tiukan, mutta veljellisen painimatsin, vetivät sapuskat ja nyt Mauno nukkuu henkilökunnan jaloissa tiukasti kiinni pitäen ja jalkoja halien, joten on aika ottaa se syliin.
Heti perjantaiaamuna joutui päiväksi töihin ja se otti hieman pattiin. Rämisevä ratikkamatka mentiin ihan hipihiljaa ja koska työ oli aika väsyttävää (henkilökunta on samaa mieltä!), päivä sujui pääosin nukkuen. Siihen sopiva paikka oli aivan henkilökunnan käden ulottuvilla työpöydällä. Sen verran jänskätti, että edes nojatuoliin asti ei voinut mennä, vaan paras oli pysytellä niin lähellä kuin mahdollista, välillä myös sylissä.
Raskaan työpäivän jälkeen koitti raskas junamatka. Se sujui omassa kassissa tarjottimella kököttäen ja torkkuen. Henkilökunta sentään avasi kassista toisen pään luukun, jotta pääsi hieman haistelemaan maailmaa.
Viikonloppua vietettiin Epun mummulassa ja siellä olikin heti vastassa hulinaa ja huisketta, kun henkilökunnan veljen perhe oli kylässä lapsineen. Eppu suhtautui positiivisen varautuneesti innokkaisiin pikkuihmisiin. Ja vähän vanhempiinkin.
Lauantaina kävi matka siihen entiseen Pirkkahalliin, jolla on nykyisin joku pitkä ja hankala nimi. Siellä oli Pirokin näyttelyn lisäksi joku kammottava pörinänäyttely ja ulkona pihalla päristeli kaikenlaista autonhirvitystä. Yäk.
Epun osalta näyttely sujui jo rutiinilla. Se viihtyy sylissä ja rauhoittuu sekä häkkiinsä, että syliin nopeasti, vaikka ei varsinaisesti erityisen innoissaan hommasta olekaan. Yhtään ei tullut sähinää tai murinaa toisille kissoillekaan, päinvastoin Enna-siskon näkeminen herätti kaula pitkällä kuikuilua ja sellaisen ilmeen, että taisi poika tunnistaa siskonsa.
Tuomarin pöydällä Eppu ensin tuttuun tapaansa pyristeli ja huuteli, mutta rauhoittui nopeasti ja alkoi nuoleskelemaan tuomaria. Sekä kuvainnollisesti että konkreettisesti. Tuomarin ensikommentti oli "Jättiläinen". Tällä kertaa ei haukuttu läskiksi eikä pallovattaksi, ihmeteltiin vain suurta ja lihaksikasta herraa. Turkki oli superlaatuinen, vaikkakin kovin tumma ja täpliä saisi olla paremmin näkyvissä. Silmät aavistuksen verran pyöreät, korvat pienehköt ja otsa saisi olla korkeampi, mutta profiilissa nättiä mutkaa sentään. Luonne kovin ystävällinen, tuomarin syliin oli päästävä.
Eppu kisasi veljeään vastaan ja yllättäen voitti, eli oli EX1. Henkilökunta oli varautunut tappioon, onhan velipoika selvästi vaaleampi ja siten täplikkäämpi, mutta Epulla on parempi tyyppi ja sitä tämä tuomari painotti arvostelussaan. Usein tuomarit tuntuvat katsovan turkkia yli muun, joten tämä oli mukava yllätys.
Samalla kisattiin ensimmäistä kertaa Suomessa egyptin maun mustasavun värin parhaasta (VP) ja siinä voiton vei Enna-sisko (alla). Periaatteessa vastakkain olivat Eppu ja Enna (kun Enna oli juniorityttöjen EX1), mutta ihan selvää oli, että Enna vie voiton, niin kaunis nuori neiti se on, eikä Eppulassa oltu yhtään pahoillaan.
Mau-porukan virkeimmän tittelin vei selkeästi Iltavillin kevään jenkkituonti Upi, joka viihtyi enemmän verhoilun ulko- kuin sisäpuolella. Sieltä se huuteli tulevalle morsiamelleen Ennalle ja olisi ollut valmis tekemään tuttavuutta vaikka heti. Valitettavasti herra joutuu odottelemaan kosiomatkaansa vielä ensi vuoden puolelle, sillä Ennan pitää hieman vielä kasvaa ennen äidiksi ryhtymistä.
Näyttelyssä oli myös Mau-yhdistyksen rotupöytä, johon edellisellä viikolla surruttelimme talkoilla verhosettejä myyntiin. Henkilökunta jatkoi vielä alkuviikosta urakkaa itsekseen, joten verhoja oli tarjolla kattava valikoima.
Sitten tärkeimmät. Rosetti oli pinkki ja ISO (ainakin verrattuna edelliseen Rurokin ruippanaan). Virkailija tarjosi ensin "poikaväristä" tummaa sinistä, mutta koska ruusukkeet ovat henkilökunnan mielestä äärimmäisen rumia muutenkin, pitää niistä aina ottaa se räikein mahdollinen versio. Siispä pinkki oli valinta.
Ja arvostelu. Tällä kertaa suomeksi, kun tuomarikin oli suomalainen (ekaa kertaa meillä suomalainen tuomari). Ja aika hyvin saakin selvää. (Klikkaamalla isommaksi.)
Tulkinta:
Tyyppi: Lupaavavartaloinen. Lihaksikas.
Pää: Hyvä kiilamainen muoto. Hyvä profiili. Otsa voisi olla korkeampi.
Silmät: Hyvä muoto ja ilme. Väri kehittymässä.
Korvat: Erin. sijainti. Hyvä muoto. Koko OK.
Turkki: Upea laatu. Hyvä pituus. Hyvä savu. Täplät voisi olla selvemmät.
Häntä: Erin. pituus.
Kunto: Erinomainen.
Yleisvaikutelma: Kiltti ujo herra.
Arvostelutulos: EX1
Mauno oli ollut kiltisti kotosalla ja helppo hoidettava. Pojat ottivat heti tiukan, mutta veljellisen painimatsin, vetivät sapuskat ja nyt Mauno nukkuu henkilökunnan jaloissa tiukasti kiinni pitäen ja jalkoja halien, joten on aika ottaa se syliin.
Cleo onnittelee poikaansa huippu suorituksesta! Ja hienoa, että Eppuli ottaa näyttelemisen hyvin ilman sähinöitä! :)
VastaaPoistaEppu on jo ISO POIKA!
VastaaPoistaHyvä Eppu! Kohta päästään jännäämään sitten että miten Epun ja Flipin kohtaaminen menee :). Tosin vieläkään ei ole kuulunut mitään papereita näyttelyorganisaatiolta et ollaankohan jääty kelkasta..
VastaaPoistaEi ole meilläkään vielä kutsua, eiköhän ensi viikon aikana pitäisi tulla. Tulee yleensä siinä viikkoa ennen.
VastaaPoistaOnneksi olkoon Epulle ja henkilökunnalle ja taustajoukoille ja ylpeälle kasvattajalle! Vai että ujo herra? Taisi Epulla kuitenkin mennä pupu housuun?
VastaaPoistaOnnea menestyksestä! Kyllä kannatti tuomarin nuoleskelu! Eppu on selvästi keksinyt uusia hyödyllisiä näyttelykikkoja.
VastaaPoistat. eräs, jolla myös saisi olla otsa korkeampi
Tää sisarusparvi olikin oikein mielinkielin tuomareille. Epun lisäksi myös velipoika Emir pussaili tuomareita ja olisittepa nähneet Ennan tänään! Voe elämä sitä keimailua, tepastelua ja tuomarin pään puskemista mitä tänään nähtiin. :D Mut ei mennyt halpaan se tuomari ja toiseksi jäätiin tänään kun kuulemma leuassa oli jotain vikaa (liian pieni tms). Mut hauskoja veijareita on nämä pentuset kyllä. <3
VastaaPoistaOnnea Epulle hyvästä näyttelymenestyksestä! :D
VastaaPoistaVoi vitsit, minähän kävelin ainakin kahdesti Epun häkin ohitse, mutten tainnut kyllä bongata pikkuherraa itseään. Liekö ollut juuri sitten tuomaria hurmaamassa tai sitten en vain tunnistanut, kun en osannut etsiä. Onnittelut silti!
VastaaPoistaEppu oli aamupäivän sylissäni rotupöydässä, sitten joskus kahden maissa taisi olla arvostelussa (jonkun aikaa jo ennen sitä sylissä, kun tarvitsee pienen sylittelyhetken ennen esiintymistä, rauhoittuu siinä hyvin häkistä poisoton jälkeen). Mutten kyllä nukkui häkissään, mutta niin tiukalla kerällä mustana myttynä, että eipä siitä yleisölle ollut juurikaan iloa.
VastaaPoista