Megafonimies on täällä taas

Tänään käytiin taas Maunon kanssa vetskureissulla, jälleen kerran tulehtunutta tassua näyttämässä. Tassuvaivat eivät hellitä, tulehdus tulee joka toinen kuukausi kun ab-kuuri on syöty ja syytä ei vaan löydy. Aina sama tassu kyseessä. Tällä kertaa otettiin koepala, josko se kertoisi jotain.


Mauno oli kotiin tullessa vielä ihan tötsyissä eikä jaksanut kuin maata. Eppu tutkaili sitä huolestuneena.


Parissa tunnissa Mauno oli taas ennallaan, valitettavasti vain tassussa olevan tikin vuoksi tötterö on nyt viikon verran päässä, tai se on ainakin tavoitteena. Katsotaan kuinka kauan käytännössä se onnistuu.

Mauno on ollut täysin hyperaktiivinen toivuttuaan, koko ajan Epun kimpussa painiin haastamassa ja Eppu on ollut hieman hämmentynyt, että miten tötteröpäisen kanssa painitaan. Ensin joutui jopa menemään vähän piiloon ja murisemaan sieltä oudolle megafonipäälle. Mauno ei selvästi osaa nukkua tötsä päässä, makailee vain sfinksiasennossa, ja on siten jokseenkin rasittavana koko ajan häsläämässä jotain. Jopa Epun lihat ovat kelvanneet.

Sen lisäksi pitää tietysti olla koko ajan kerjäämässä henkilökunnalta kaulan rapsutusta, kutiseehan tuo kamala muovinen härpäke valtavasti. Rapsutus saa aikaan autuaan ilmeen, suupielestä valuvan kuolan ja armottoman hyrinän - sekä koko 4,8 kg:n painolla henkilökuntaan nojaavan venkurtavan karvakasan. Kun rapsutus loppuu, pitää perässä juosta puskien ja tönien ja kiemurtaen, josko saisi lisää.

Bonuksena on tietysti se, että Eppu on jostain syystä ripulilla eikä ruokakaan oikein kelpaa. Touhua kuitenkin piisaa, joten ehkä kyse on jostain väliaikaisesta häiriöstä.

Ja jotta tässä ei olisi vielä kaikki, henkilökunta on lähdössä reissuun, joten hoitajalle jää tänne tötteröpäinen häirikkö, jota pitää myös lääkitä (ab) ja ripuloiva junttura. No, onneksi kokemusta on, Maunolla oli sama kuuri myös viimeksi, ja lääkintä onnistui hyvin, joten ongelmaa tuskin tulee tälläkään kertaa. Ja kyse on vain yhdestä yöstä.

Kommentit

  1. Kaikki tapahtuu aina kun pitäisi lähteä reissuun. Pikin ripuliin auttoi maitohappobakteeri. Se mokoma vielä tykkäsi syödä sitä...

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti syy tassun oireiluun löytyy nyt koepalan myötä. Peukut pystyyn ja rapsutuksia pojille. :)

    VastaaPoista
  3. Voihan tassu! Todella ikävää, että Mauno joutui taas lääkäriin. Toivottavasti tosiaan syy oireiluun nyt löytyy.

    VastaaPoista
  4. Olisko siihen kaulurin reunaan mahdollista mitenkään teipata jotain kangaspalaa, pehmustetta?

    VastaaPoista
  5. Mä vähän luulen ettei se kestäisi menossa, lisäksi kauluri on sellaista vähän läpikuultavaa muovia, etten tiedä hermostuisiko se vaan lisää siitä kun ei näkisi läpi edes valoa. Ja se kuolaa kauluri päässä tosi paljon, joten kangas ei ehkä ole kovin hyvä kun kastuu.

    VastaaPoista
  6. Teillä täytyy kyllä olla erityisen hyvä luottohoitaja.

    VastaaPoista
  7. Toipumisia Maunolle! Toivoen vaiva helpottaa pian ja kaulurin saa pois. (Ja huomasin tuosta yhteiskuvasta, että Eppu ei ole enää mikään tirppa vaan hyvänkokoinen mörssäri. Ei siis tietenkään liian iso, vaan juuri mainion kokoinen mörssäri.) :D

    VastaaPoista
  8. Moikka!
    Kiva lukea sun blogia. :) Oon jo noin pari viikkoa lueskellu. Meillä kans kaks maukua. Vanhempi on päälle vuoden ja nuorempi 7kk. Tänään käytiin leikkaamassa poika. Meillä kans pienen toipumisen jälkeen heti painia, mutta tyttö ihmettelee miten ton pennun kaa nyt voi painia kun on tötsä päässä. Jätkä taasen kolautelee päätään joka paikkaan. Hengessä mukana!

    VastaaPoista
  9. Anonyymi,
    Eppu on todella mörssäri, se on ihan erilainen rakenteeltaan kuin siro ja elegantti pitkäjalkainen Mauno. Se on itäsaksalaista kuulantyöntäjämallia. Painaa varmaan melkein Maunon verran jo, vaikka onkin matalampi. Se on koko ajan ollut todella vanttera ja lihaksikas. Kun taas Mauno on vähän sellainen neitipoika.

    Janahann, tervetuloa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Törkeän hieno vessa

Kissanruokaa kotiinkuljetuksella - helppo homma?

Lyyra kolme vuotta!