Surkeuden huippu
Taas tuli sellainen ilta, kun henkilökunta otti esiin tikkaat. Eppu kyyristyi.
Sitten henkilökunta kiipesi ja kaivoi yläkaapista esiin ison kassin, telttatuolin, kaljakärryn ja kuljetuskopan.
Bad news. Kyllä Eppu nämä vehkeet tunnistaa, se tarkoittaa reissua näytelmiin. --> Pakoon siis.
Eppu katsoi parvekkeen parhaaksi pakopaikaksi tällä kertaa (aiemmin tunnettuja ovat mm. Linnan kellari ja vessakaappi). Johonkin sinne se katosi.
Pienen etsinnän jälkeen surkea Eppu löytyi kiipeilyhyllyn alta pieneen rakoon sulloutuneena.
Hetki siinä meni ja nyt Eppu on taas ihan cool, nukkuu henkilökunnan jaloissa sohvalla. Mutta tämä sama tulee toistumaan huomenna aamulla, kun henkilökunta antaa Epulle pahoinvointilääkkeen.
Henkilökunnan sydän meinaa aina särkyä tässä kohti, kun toinen pelkää niin kamalasti. Ja kun ne näytelmät ei ole mitenkään pakollisia missään määrin. Mutta kun päästään paikan päälle, Eppu on rentoreiska joka pötköttää häkissään vailla huolen häivää. Se matka, se matka ja siitäkin oikeastaan vaan se osuus kun joutuu koppaan ja sitä koppaa kannetaan ja se keikkuu, se on se paha ja pelottava.
Ja kuitenkin, henkilökunta uskoo, näistä reissuista on ollut valtava hyöty siinä, että Eppu on oppinut olemaan missä vaan, kenen vaan käsiteltävänä toisin kuin enonsa Mauno, joka syöksee tulta ja tappuraa vaikkapa lääkärissä ennenkuin kukaan edes katsoo päin.
Huoh. No. Eppu on puolivälissä viimeistä titteliä, se me vielä haetaan ja sitten se on kidutuksen loppu.
Sitten henkilökunta kiipesi ja kaivoi yläkaapista esiin ison kassin, telttatuolin, kaljakärryn ja kuljetuskopan.
Bad news. Kyllä Eppu nämä vehkeet tunnistaa, se tarkoittaa reissua näytelmiin. --> Pakoon siis.
Eppu katsoi parvekkeen parhaaksi pakopaikaksi tällä kertaa (aiemmin tunnettuja ovat mm. Linnan kellari ja vessakaappi). Johonkin sinne se katosi.
Pienen etsinnän jälkeen surkea Eppu löytyi kiipeilyhyllyn alta pieneen rakoon sulloutuneena.
Hetki siinä meni ja nyt Eppu on taas ihan cool, nukkuu henkilökunnan jaloissa sohvalla. Mutta tämä sama tulee toistumaan huomenna aamulla, kun henkilökunta antaa Epulle pahoinvointilääkkeen.
Henkilökunnan sydän meinaa aina särkyä tässä kohti, kun toinen pelkää niin kamalasti. Ja kun ne näytelmät ei ole mitenkään pakollisia missään määrin. Mutta kun päästään paikan päälle, Eppu on rentoreiska joka pötköttää häkissään vailla huolen häivää. Se matka, se matka ja siitäkin oikeastaan vaan se osuus kun joutuu koppaan ja sitä koppaa kannetaan ja se keikkuu, se on se paha ja pelottava.
Ja kuitenkin, henkilökunta uskoo, näistä reissuista on ollut valtava hyöty siinä, että Eppu on oppinut olemaan missä vaan, kenen vaan käsiteltävänä toisin kuin enonsa Mauno, joka syöksee tulta ja tappuraa vaikkapa lääkärissä ennenkuin kukaan edes katsoo päin.
Huoh. No. Eppu on puolivälissä viimeistä titteliä, se me vielä haetaan ja sitten se on kidutuksen loppu.
Kommentit
Lähetä kommentti