Puuskaista edistystä

Linnan kanssa on edistytty, jos ei massiivisesti niin puuskittain kuitenkin. Henkilökunta kyllästyi käsin hiomiseen ja kävi ostamassa hiomakoneen ja se nopeutti työtä huomattavasti. Tänään saatiin viimeiset hionnat tehtyä, mitä nyt vielä pikkuisen tuli paklattua, joten ne on hiottava vielä siistiksi ennen pohjamaalia.

Mauno tietysti pelkäsi hiomakoneen ääntä, ja onhan se toki kova, kun siihen vielä yhdistetään imuri. Se pakeni keittiöön jääkaapin päälle ja kun hionta taukosi ja henkilökunta kävi jääkaapilla se tuijotti sieltä silmät lautasen kokoisina ja korvat vaakasuoraan piipottaen. Ensimmäisen hiontakerran jälkeen se nukkui illan tiukasti sylissä käpertyneenä. Lapsiraukka.


Tänään vedin vielä hionnan jälkeen oksalakan pintaan, jospa sitä huomenna saisi pohjamaalin vetäistyä. Sitten onkin jo aika siirtyä ulkopintaan ja pitäisi vihdoin päättää väri ja teema... Samalla pitää hankkia muut somisteet, eli K-rautaan käy taas matka.

Lakkaamiseen taas Mauno olisi halunnut osallistua innokkaasti, mutta se teljettiin oven taakse, sillä haju on todella voimakas ja ikkunaa on pakko pitää auki kunnolla. Sen lisäksi lakkakerros ei varsinaisesti kaipaa karvoitusta pintaansa. Suljetun oven takana Töölön kastraattikuoron soolotenori Mauricio Egyptiano esitti aariaa suuresta kaipauksesta...

Kun linna on valmis, on aika kääntää katse vessan suuntaan. Se on vielä se osa kissakalustusta, joka kaipaa säätöä olohuonekelpoiseksi. Näköjään kaiken saa tehdä itse, kun markkinoilta ei valmiina löydy.