Erilaisessa näytelmässä
Henkilökunta kävi eilen tutustumassa erilaiseen näytelmään, CFA-näyttelyyn Helsingissä Vuosaaressa. Omia poikia ei ollut mukana, sillä Maunohan ei näyttele ja Eppua ei ole CFA:han rekisteröity, ja sillä on joka tapauksessa kyseisessä järjestössä hylkäävä virhe, knikki (Fifé-näyttelyissä se ei kastraateilla haittaa).
Näyttelyssä oli paikalla myös Epun Enna-sisko, isomummo Kiija sekä Emir-veli. Siskolle ja isomummolle vietiin tuliaisiksi henkilökunnan ompelemat pesät. Enska oli heti kärppänä tervehtimässä.
Uudet pesät menivät heti käyttöön ja Enna valtasi omansa saman tien.
Myös Kiijalle kelpasi köllöttelypaikka.
CFA-näyttelyn kulku on hieman erilainen kuin Suomessa yleisemmän Fifé-näyttelyn. Kaikki kissat käyvät kaikilla tuomareilla ja yhteistä loppupaneelia ei ole, vaan jokainen tuomari vetää oman finaalin. Kaikki rodut kilpailevat finaalissa toisiaan vastaan, vain sarjat (aikuiset, kastraatit, pennut) ovat erikseen, myös eri sukupuolet ovat samassa. Jokaisella tuomarilla on omanvärisensä rusetit ja finaaliin pääsee 10 kissaa, joille annetaan järjestys.
Näyttelyssä myös sponsorit olivat hyvin esillä, jokaisella tuomaripöydällä oli asetelma sponsoriruokia ja lisäksi jokaisen finaalin 3 parasta sai ruokapussin.
Myös tuomarointi on erilaista, omistajat eivät itse esitä kissojaan niinkuin Fifé-näyttelyissä, vaan kissat viedään häkkeihin, joista tuomari sitten itse ottaa kissan ja tutkii sen pöydällään. Pöydällä on myös tolppa, johon tuomari rohkaisee kissaa kiipeämään (jos se rohkaisua tarvitsee...), siinä seisonta-asennossa on hyvä tutkailla rakennetta. Jotkut tuomarit kertovat samalla kissasta jotain, toiset eivät. Toiset kertovat vasta sitten finaalissa. Kun kissa palautetaan häkkiin, tuomari laittaa häkkiin merkiksi erivärisiä lipukkeita, jotka kertovat arvostelun ja sijoituksen mm. värin, rodun ja sukupuolen suhteen.
Tässä Kiija japanilaisella tuomarilla.
Kiija pärjäsi lauantain kehistä yhdessä niin hyvin että pääsi finaaliin, jossa sijoittui kahdeksanneksi.
Oman aikansa kestää päästä selville systeemistä, mutta ainakin tapahtumaa riittää koko päiväksi, kun eri tuomareilla kierretään. Fifé-näyttelyissä kun saattaa huonolla tuurilla käydä niin että oma arvostelu on heti aamusta ja jos jatkoa ei seuraa, loppupäivä istuskellaan sitten vaan ja odotellaan poispääsyä, joka voi pahimmassa tapauksessa venyä iltaan asti. Toisaalta CFA-näyttelystä voi jäädä aika tyhjä käsi, jos tuomari ei puhu arvostellessa mitään eikä mitään kirjallistakaan saa.
Näyttelyssä oli paikalla myös Epun Enna-sisko, isomummo Kiija sekä Emir-veli. Siskolle ja isomummolle vietiin tuliaisiksi henkilökunnan ompelemat pesät. Enska oli heti kärppänä tervehtimässä.
Uudet pesät menivät heti käyttöön ja Enna valtasi omansa saman tien.
Myös Kiijalle kelpasi köllöttelypaikka.
CFA-näyttelyn kulku on hieman erilainen kuin Suomessa yleisemmän Fifé-näyttelyn. Kaikki kissat käyvät kaikilla tuomareilla ja yhteistä loppupaneelia ei ole, vaan jokainen tuomari vetää oman finaalin. Kaikki rodut kilpailevat finaalissa toisiaan vastaan, vain sarjat (aikuiset, kastraatit, pennut) ovat erikseen, myös eri sukupuolet ovat samassa. Jokaisella tuomarilla on omanvärisensä rusetit ja finaaliin pääsee 10 kissaa, joille annetaan järjestys.
Näyttelyssä myös sponsorit olivat hyvin esillä, jokaisella tuomaripöydällä oli asetelma sponsoriruokia ja lisäksi jokaisen finaalin 3 parasta sai ruokapussin.
Myös tuomarointi on erilaista, omistajat eivät itse esitä kissojaan niinkuin Fifé-näyttelyissä, vaan kissat viedään häkkeihin, joista tuomari sitten itse ottaa kissan ja tutkii sen pöydällään. Pöydällä on myös tolppa, johon tuomari rohkaisee kissaa kiipeämään (jos se rohkaisua tarvitsee...), siinä seisonta-asennossa on hyvä tutkailla rakennetta. Jotkut tuomarit kertovat samalla kissasta jotain, toiset eivät. Toiset kertovat vasta sitten finaalissa. Kun kissa palautetaan häkkiin, tuomari laittaa häkkiin merkiksi erivärisiä lipukkeita, jotka kertovat arvostelun ja sijoituksen mm. värin, rodun ja sukupuolen suhteen.
Tässä Kiija japanilaisella tuomarilla.
Kiija pärjäsi lauantain kehistä yhdessä niin hyvin että pääsi finaaliin, jossa sijoittui kahdeksanneksi.
Oman aikansa kestää päästä selville systeemistä, mutta ainakin tapahtumaa riittää koko päiväksi, kun eri tuomareilla kierretään. Fifé-näyttelyissä kun saattaa huonolla tuurilla käydä niin että oma arvostelu on heti aamusta ja jos jatkoa ei seuraa, loppupäivä istuskellaan sitten vaan ja odotellaan poispääsyä, joka voi pahimmassa tapauksessa venyä iltaan asti. Toisaalta CFA-näyttelystä voi jäädä aika tyhjä käsi, jos tuomari ei puhu arvostellessa mitään eikä mitään kirjallistakaan saa.
Kiitos kuvista! Aika hyvin onnistuit sisäistämään systeemin. :) Pesät olivat ihan huippusuositut molemmilla. Kiijan menestys jatkui tänään eilistä paremmin, kun oli amerikkalaisia tuomareita.
VastaaPoista