Hopeasarja

Lopuksi erikoisnäyttelyssä kisasi se suurin porukka eli hopeatäplikkäät. Hopeiden satsin aloittivat leikkaamattomat kollit eli ensin pöydälle pääsi Bias (Bias Yá Moasi, CZ). Bias on näyttelykonkari ja istuikin pöydällä kokeneen valtiomiehen elkein.


Seuraavana vuorossa oli ensikertalainen Sinuhe (Aysifa Simcoe of Iltavilli). Sinuhe on puolitoistavuotias Englannista Suomen mau-kantaa rikastuttamaan saapunut kolli, jota voi seurata Facebookissa nimellä Sinuhe the Egyptian Mau. Sinuhe oli ensikertalaisuudestaan huolimatta oikein nätisti pöydällä, joskin ilmeestä päätellen hieman ihmeissään touhusta.


Tuomari mittaili Sinuhen päätä ja totesi toimivaksi. Sinuhe on parhaillaan Iltavillin kissalan sijoituskissa Sokerin luona kasvavien Lyyra ja Leo kaksosten isä. Leo on aivan isänsä näköinen.


Poikien jälkeen pöydälle pääsi Sinuhen morsian Shämsä (Chai-lai Wafiyah Widad), jonka seuraksi CatNmaus-kissalaan Sinuhe lähtikin suoraan näyttelystä. Shämsä on täpäkkä neiti, jolla oli asiaa tuomarille.


Vaikka kuvista voisi tosin päätellä, viestit toimitettiin maukumalla, ei sähisten.


Näistä kolmesta leikkaamattomasta aikuisesta värin paras oli Bias, joka matkasi myös paneeliin leikkaamattomien urosten edustajana. Saman tehtävän akkojen ryhmässä sai Shämsä. Sinuhe puolestaan voitti erikoisluokan "kunnioitettavin koko", sillä Sinuhe painaa noin 7 kiloa ja on vielä leikkaamaton lihaksikas kolli, jolla on ruuan sijaan mielessä tytöt, eli ylimääräistä sillä ei ole vaan se on todella iso kooltaan.

Aikuisten jälkeen vuorossa olivat hopeiset nuoret ja pennut.

Chaku (CatNmaus Chausiku) oli kiinnostunut tuomarin kiiltävästä pikkuhuiskasta.


Galileoa (Walidah Aquillutaq) jänskätti näyttely aika paljon.


Sisaruksensa Nanuq (Walidah Atiqtalaaq) oli heti seuraavana vuorossa ja päätti vähän maistaakin tuomarin huiskaa.


Walidah-kissalan A-pentueesta oli mukana kolmaskin nuori, Ruby (Walidah Asuilaak), joka oli myös kiinnostunut huiskasta.



Bella (CatNmaus Bayueh) voitti viikko sitten viidennen pentu/nuorten-luokan BIS-tittelinsä ja sai nimensä perään kirjaimet JW eli Junior Winner, ensimmäisenä egyptinmauna Suomessa. Tätä superkaunista tyttöä ihastelin jo Surokin näyttelyssä ja sen postauksessa. Bella jatkoi nuorten paneeliin, mutta jäi tällä kertaa ilman BISiä.


Viimeisenä maukulaisena arvosteluun pääsi konkaritäti Weera, joka on näyttelypöydällä kuin kotonaan. Vaikka nuorissa maukulaisissa on täpäkkyyttä ja tuhatjalkaisuutta, nämä vanhemmat edustajat (Weera, Arvo, Emi) ovat varsinaisia hurmurilöllyköitä kaikki ja ottavat arvostelun erinomaisen rennosti.


Weera voitti myös "muodokkaimman mahafläpin" palkinnon melkoisen selvästi, sillä onkin aikamoisen rehottavat nivustupsut (egyptinmaulle kuuluva "skin flap" venykepala nivusissa).

Päivä oli todella mukava maukulaisille ja omistajilleen, ennätyksellinen osanotto, jota varmaan saadaan pari vuotta taas odotella, mutta toivottavasti tapahtuma joskus uusitaan.

Kommentit

  1. Tosi kauniita ihanuuksia jokainen!

    VastaaPoista
  2. Ja kaunein on silti mulla kotona! <3 Hauskaa on kyllä miten erilaisiakin maut osaavat olla, kaikilla omat kasvojenpiirteet. Se on hyvää rodun monimuotoisuutta, erilaisia linjoja on onneksi laajentamassa geenipoolia.

    VastaaPoista
  3. On nämä hopeamaut kyllä aika hurmaavia! Ja myös savut. Ja pronssit ovat minulle uusi tuttavuus, ei ollut tuolla aikaisemmassa postauksessa yhtään pronssitassua (Pronssitassun kissalasta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maukulaiset on kaikki mustatassuja ja ihan valtavan hurmaavia väristä huolimatta. Pronsseja on vasta lähivuosina alkanut olemaan enemmän Suomessa, kun siitoskissoja on tuotu pääosin Ranskasta, jossa niitä on runsaammin. Pronssia ei kovin herkästi tunnisteta mauksi, vaan sekotetaan helposti bengaliin tai ociin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Törkeän hieno vessa

Kissanruokaa kotiinkuljetuksella - helppo homma?

Lyyra kolme vuotta!