M•A•U•K•U•J•A

Pyykkipäivä on ilon päivä silloin kun petivaatteet ovat kyseessä. Näin melkein-kesäsäällä pääsee vielä päiväkeikalla, eli saman päivän aikana petivaatteet pyykkiin, kuivumaan ja takaisin, ja sillä aikaa pojat tietysti kokevat huimia seikkailuja petauspatjojen ihmeellisessä vuorimaastossa. Henkilökunta jätti patjat sikseen eikä kauaa kuulunut kun sieltä alta taitteesta alkoi kuulua hurinaa. Kun henkilökunta hiipparoi kameran kanssa paikalle, Mauno heräili silmät sikkarassa paheksumaan kuvaajaa hetkeksi ja jatkoi sitten uniaan. Myöhemmin illalla patja näytti melkein sileältä ja pojat oli kateissa. Näillä asioilla oli ehkä yhteys ja henkilökunta hiipparoi jälleen kameran kanssa. No, olosuhteet kuvaukselle eivät olleet varsinaisesti ideaalit ja tähän olisi ehkä tarvittu joku infrapunakamera, jotta kuvasta löytäisi jotain piirteitä Epulta, mutta kaksi tällaista unista hurisijaa sieltä paljastui kun patjan reunaa vähän nosti. No, häätö tuli siinä vaiheessa kun piti petivaatteita ...

Henkilökunta ei tee poikien elämää helpoksi. Milloin raksut heitellään pitkin kotia noukittavaksi ja milloin asetellaan kaikenlaisia ansoja. Viime aikoina raksuja on tarjottu myös putkiloista. Jotka tietysti on ensin syöty tyhjäksi herkuista. Kun putkiloihin ropisuttaa raksuja, pojat ovat kiinnostuneina heti paikalla. Putkilot laitetaan pystyyn lattialle ja sitten alkaa ihmettely. Yleensä kestää hetken, ennenkuin pojat pääsevät jujusta kiinni ja koukkiminen ja ravistelu alkaa. Mutta kun vauhtiin päästään, putkilot tyhjenevät nopsaan. Joskus käy ikäänkuin vahingossa niin että putkilot päätyvät toiselle... PSSST: Yksi Epun veljenpojista, Ukko, etsii vielä omaa kotia! Voi pientä koditonta mau-poikaa... ;)

Eräänä iltana Mauno löytyi keittiön kaapin päältä tuijottamasta kattoon. Joku pieni piste siellä näkyi liikkuvan, leppäkertun tapainen koppishöpinkäinen. Sitä piti vähän varovasti täppäillä. Ja vähän joutui kurkottamaankin. Täppäys tuotti tuloksen ja koppis lennähti alemmaksi seinään. Sitä piti sitten ihan nokatusten tulla katsomaan. Se oli tällainen negatiivinen leppäkerttu. Kuulemma närepirkko. Varmaan on näreissään kun sai valkoiset pilkut mustien sijaan. Tai jotain.

Tänään on Maunon nimipäivä ja pojat saivat herkkua eli satsin seitä per nokka.

Karvasuikerot ovat piiloutumisen mestareita, kukaan ei huomaa mitään... Henkilökunnan ryijypohjaverkko on ollut loputon ilon lähde pojille, sen kanssa on leikitty tuntikausia. Sen sisällä ja alla vaanitaan, sitä kynsitään – jostain syystä sen esilleotto aiheuttaa riehumista. Ja se luistaa lattialla oivasti. Siitäkös riemuleikit syntyy.

Tänä kesänä emme ole hirveästi ulkoilleet, osin siitä syystä että ulkoilusta seuraa huutoa, osin siitä syystä, että naapurirapussa asustavalla pariskunnalla on vapaasti ulkoileva kissa, iso maatiaiskolli, joka pitää – luonnollisestikin – pihaa reviirinään, ja samaan aikaan pihalle sattuessamme tulee reippaasti päälle (plus paskoo lasten hiekkalaatikoihin ja muuta kivaa...). Tänään henkilökunta päätti ottaa Maunon valjaisiin ja kännyä isomman kameran mukaan ja ottaa muutaman kesäisen otoksen, nyt kun kesässä alkaa olla jo pientä hiipumisen tuntua. Maunon mielipide ulospääsyyn oli heti kärkeen selvä: No, kuvaaminen yksin valjaissa olevan kissan kanssa ei toki ole kovin helppoa. Fleksi mahdollisimman pitkälle ja hihna kiinni keinujen tolppaan. Suurimman osan ajasta Mauno luonnollisesti oli persus henkilökuntaan päin, tempoi hihnassa tai kiehnäsi puntissa kiinni. Ja toki se hihna ja valjaat ovat etualalla kaikissa kuvissa.

Aiempia pissajuttuja ei olekaan tullut päivitettyä. Kyse on siis Eppu-herran uudesta harrastuksesta seisaallaanpissaamisesta, joka sai kaapin tulvimaan. Mitään vikaa ei lääkärissä löytynyt ja koska myös peittelemättömiä pissoja on löytynyt, kyse lienee jonkinlaisesta valtakeskustelusta karvasuikeroiden kesken. Siispä meillä siirryttiin uuteen vessamalliin. Henkilökunta tilasi kaksi suositeltua katollista mallia, joissa katto menee reunan sisäpuolelle, eli valumia ulos ei pääse syntymään. Kaksi sen vuoksi, että on sitten valinnanvaraakin samalla ja lisäksi koska tuossa mallissa hiekan tilavuus on pienempi kuin edellisessa, kakkakaapissa sijainneessa laatikossa. Laatikot sijoitettiin jo ennestään varsin viehättävään kylpyhuoneeseemme. Pojat ovat ottaneet uudet laatikot vastaan hyvin, henkilökuntaa hieman ärsyttää lattialle kulkeutuva hiekka, jota kakkakaapista ei juurikaan tullut sekä se, että kylpyhuoneen ovea on pidettävä koko ajan auki. Ylähuone on suositumpi kuin alahuone,...

Epun veli Nelson perheineen muuttaa kauaspois, joten heillä tyhjennetään asuntoa myös kissatarvikkeista. KAIKKI MENI JO! LINNA MENI JO! JA KANTOKOPPAKIN MENI! PELASTUSLIIVIT MENI JO! Ilmanpuhdistin MENI JO!

Henkilökunta tuli eilen kotiin eikä ketään ollut vastassa. Pojat löytyivät kuitenkin helposti, umpiunesta kaapin päältä korista. Jonkun ajan kuluttua Maunolle tuli taas kuuma ja piti siirtyä pois korista ja Epun kainalosta. Myös Epulle tuli ilmeisesti lämmin, mutta Epun tapa tuulettaa on hieman erilainen...

Aina silloin tällöin Maunon näkee istuvan jossain ja tuijottavan lattiaan. Yleensä se tarkoittaa sitä, että siellä lattialla on joku höpinkäinen tai ainakin jotain jota voi luulla höpinkäiseksi. Tuijotusta voi kestää kauan, mutta asennon tunnistaa heti. Tällä kertaa se oli pienenpieni sokeritoukka, joka kurvaili maton mäkisessä maastossa. Näissä tilanteissa Mauno näyttää aina niin pieneltä ja sievältä, pentumaiselta.