M•A•U•K•U•J•A

Pepponen sai oman pienen boksin, kun henkilökunta sai postipaketin ja laatikon sisällä oli toinen laatikko. Sisälaatikko oli Pepposen mielestä heti sen oma, ja siellä on sittemmin otettu muutamat unetkin. Kauheasti ei ilmaa jää kun Pöpinkäinen ahtautuu boksiin, mutta tiivis tunnelma on varmaan ihan hyvä. Kyllä se vaan niin taitaa olla että pahvilaatikkoa parempaa lahjaa ei kissanpoika tiedä.

Niin on nätisti posket pullollaan. Mitälie jemmaa. Aina tämän nähdessään henkilökunta miettii niitä kissan tekohampaita...

Monet ehkä muistavat tässä joku aika sitten Naukulan Mamman tuomat pookkanat, jotka toivat pojille veden kielelle... nooo, toiselle pikkupookkanalle kävi ehkä hieman huonosti, kohtalolla saattaa olla jotain tekemistä imurin kanssa, mutta ei puhuta siitä nyt. Henkilökunta päätti korvata puuttuva pikkupookkanan ja ommella pojille porkkanatömpsöttimen, koska vanha tömpsötin alkaa olla jo hieman ällökunnossa. Sama materiaali, sama koko, vähän aerodynaamisempi muotoilu. Samat mausteet. Iso Porkkana on ottanut hieman hitaan lähdön käyttöön eikä siihen koskettu muutamaan päivään. Sitten sitä tömpsöteltiin öisin, piilossa kameralta. Vihdoin tänään koordinaatit osuivat hetkeksi kohdalleen, oli pikkuisen valoa, kamera, henkilökunta ja tömpsötystä. Tömpsöttää ei aina saa aivan itsekseen... Eppukin tuli ja otti pienet maistiaiset. Musta karvasuikero sutimassa jättiporkkanan kanssa ei kuitenkaan ollut se onnistunein kuvauskohde... Etujaloilla ote ja tiukkaa potkua takajaloilla...

Niin on painava sädekehä, että ihan luppasee silmätkin. Valitettavasti tämäkin leikki leikittiin puolenyön tietämillä kun valaistus oli aika tuhnua. Tule pian kesä ja valoisa aika!

Huh helpotusta, torstai-iltapäivänä jo todella raskautunut ja uupunut Thiti sai pentunsa puserrettua maailmaan yön tullen ja nyt siellä puhisee neljä pikkuista nöpönenää ylpeän ja uutteran mamman kainalossa. Ei tarvittu varakätilöä vaan Thiti pääsi synnyttämään oman ihmisensä kanssa.

Ei saanut Thiti eilisillan tai yön aikana aikaiseksi, joten varahenkilökunta matkasi kätilöpäivystykseen tänäkin aamuna. Meno oli eilistä laiskempaa, Thiti oli vallan uupunut valtaisan vatsansa kanssa ja käytti melkein koko päivän nukkumiseen. Päivä oli pimeämpi kuin eilinen ihana keväinen auringonpaiste, joten varahenkilökunta ei häirinnyt kissoja kamerasohotuksillaan muutamaa otosta enempää. Varahenkilökunta käytti päivän katselemalla Wallandereja Netflixistä ja virkkaamalla samalla muutaman hiirulaisen eli leppoisat olivat kätilön työvuorot. Osiris kävi pihistämässä yhden, joten se jäikin sitten talouteen leikkikaluksi saman tien. Thiti ei jaksanut innostua hiirestäkään, mutta muut kyllä antoivat sille kyytiä. Osiriskaan ei ollut niin ujo poika kuin vielä eilen, nyt ei piiloteltu sängyn alla vaan vedettiin kunnon ralleja ja jollotuksia ja käytiin puskemassa varahenkilökuntaa tasaisin väliajoin. Huomisen Thiti on jo oman henkilökuntansa hellässä huomassa, joten pentukuulu...

Henkilökunta oli tänään päivän tuuraamassa Tiitiäisen henkilökuntaa kätilöpäivystäjänä Ausaren kissalassa. Tiitiäisen pentusia on odoteltu tässä jo useampi päivä, sillä pennut syntyvät yleensä tiineyspäivä 65:n tienoilla ja nyt mennään jo päivässä 67. Viimeksi Tiitiäinen pukkasi maailmaan pennut jo päivänä 63, joten siellä henkilökunta on ollut asemissa jo viime viikon loppupuolilta lähtien. Sovittiin siis että Maunon ja Epun henkilökunta ottaa parin päivän päivystyskeikan, tarpeen mukaan, jotta Thitin omalta henkilökunnalta ei aivan kulu kaikki lomapäivät odotteluun. Tänään siis varahenkilökunta pakkasi aamulla repun ja matkusti mau-tyttöjen luokse leppoisaa päivää viettämään. Thitin massu on iso ja pyöreä ja selvästi pienelle kissalle raskas jo kantaa. Aika kuluukin siis pitkälti lepäilyn merkeissä lattiatasossa, eikä kiipeilypuita enää katsella sillä silmällä. Maukulaisissahan tyttöset ovat selvästi poikia pienempiä, usein noin 3 kg:n tienoilla ja verrattuna Epun melkein ...

Myös harvinainen mustapöllö on havaittu pesäpuussa. Havainto tehtiin myöhään illalla, joten luontokuvaajan kalusto ei ollut aivan tehtävän tasalla ja kuvankäsittelijä joutui hieman säätämään namikoita kolopesijän saamiseksi esiin. Päivänvalolla tätä pesijää ei luonnollisestikaan ole vielä tavattu kameran ollessa käsillä, mutta luontokuvaaja on kärsivällinen.

Henkilökunta repäisi ja tilasi pojille ihka ensimmäisen kaupallisesti valmistetun kiipeilyhässäkän! Silmiin osui edullisesti maltillisen musta versio, jossa ei ole leopardikuviota, hörhellyksiä eikä se ole ruskea. Lisäksi hinta oli edullinen (70 € tarjouksessa). Pömpeli saapui toissailtana valtavassa pahvilaatikossa. Pojat tietysti kiinnostuivat pahvilaatikosta ensisijaisesti. Henkilökunta asetti Pömpelin ensi hätään vessan viereen, mutta tarkoitus on siirtää se parempaan paikkaan joko makuu- tai työhuoneeseen. Ensin rumbattiin läpi kolot ja rämpytettiin roikkuvia leluja. Kynsiä terotettiin erityisen innokkaasti ja siihen pinta tuntuu sopivan oikein hyvin. Henkilökunta nosti Epun huipulle ja Eppu rakastui välittömästi. Sen jälkeen se tönötti huipulla aikalailla liimattuna seuraavan vuorokauden. Ensimmäinen yökin kului kiepillä Pömpelin päällä. Nyt meno on vähän normalisoituna, mutta on sieltä tänäänkin jo Eppu käynyt häätämässä Maunon kokeilemassa nukkumista. Mauno ei tunnu niin...