M•A•U•K•U•J•A

Henkilökunta piipahti taas vierailulla, tutussa mau-rus-kodissa tervehtimässä vahoja tuttuja, Flippi-serkkua sekä kaveriaan Hysseä. Flippi oli tuttuun tapaansa täynnä rakkautta ja puski ja hali henkilökunnan karvaiseksi. Miten pieneen kissaan mahtuukin niin paljon rakkautta... Ja Flipin kaveri Hysse sitten taas – no, on vähemmän täynnä rakkautta. Hysse ei paljon kontaktia ota, ainakaan fyysistä, katsekontaktia kylläkin. Hyssen tuijotus pöydän alta pimeästä oli aika intensiivinen. Kumpikin saa olla oma itsensä. Toisen kanssa halitaan, toisen kanssa sitten vaan tuijotellaan.

Jos edellisestä postauksesta jäi sellainen kuva, että Mauno on diktaattori ja dominaattori, niin korjataan hieman sitä kuvaa. Kyllä Eppukin osaa. Epulla on sellainen periaate, että Mauno ei saa olla minkään kankaan alla piilossa. Ei peiton, maton, lakanan tai viltin. Jos Mauno menee piiloon, Mauno pitää kaivaa esiin. Ja Maunohan taas ei siedä sitä, että sen päälle kiivetään ja pahimmassa tapauksessa vielä otetaan niskaote. Siitä tulee ärähdys. Henkilökunnalla oli kylppärin matto lainassa makuuhuoneessa maalausprojektissa ja palautusmatkalla kohti kylppäriä iski ilkikuri ja henkilökunta heitti pehmeän maton Pömpelin katolla loikoilevan Maunon päälle. Mauno sieltä ihan tyytyväisenä kurkisteli peiton alta, kunnes Eppu huomasi, mitä on tapahtunut ja loikkasi paikalle. Ja eikun henkilökunnalle kamera käteen. Et mee peiton alle! Ei käy! Onhan se Mauno sieltä peiton alta kaivettava esiin! Maunoa tietysti alkoi ottamaan pattiin niskassa roikkuva öttiäinen, joka vielä yritti ...

Työhuoneen sohvalla on erityisen pehmoinen viltti, ja sen viltin päällä Eppu usein nukkuu päikkärit. Viltti on Epun mielestä niin ihana, että sitä pitää aina leipoa hartaudella ennen nukkukäärölle asettumista. Jostain syystä Mauno saa jotain kicksejä tästä Epun leipomisesta tai siitä kuuluvasta autuaasta pörinästä, ja usein saapuu leipomaan Eppua yhtä hartaasti, kuin Eppu on juuri leiponut peittoa. No, "astumisesta" ja dominanssistahan tässä loppujen lopuksi on kyse, mutta hassua, miten juuri tuo pehmeän alustan leipominen antaumuksella laukaisee puolestaan Maunossa tämän "astumisen". Joskus samaa sattuu Linnan katolla, jossa on myös pehmeä karva-alusta, jota Eppu myös leipoo. Ja joskus muuten vaan minttupäissään. Henkilökunta oli tässä eräänä päivänä ompelemassa työpöydän ääressä, kun prosessi taas käynnistyi. Piti napata äkkiä kamera käteen ja yrittää ikuistaa tilanne. Valitettavasti valaistusolosuhteet eivät olleet ihan ideaalit, sohvalle osui voimakas auring...

Meillähän pojat saavat raksut vain herkkuna, heitettynä ympäärinsä (yleensä) keittiön lattiaa. Samalla vähän aktivointia ja ruuan eteen vaivan näkemistä, etteivät ihan laiskistu. Tapa on syntynyt siitä, että jollain piti harhauttaa, kun Mauno aina yrittää luikahtaa ulos kun ovi aukeaa, joten henkilökunta alkoi heittämään raksuja keittiöön ja pääsi sillä aikaa livahtamaan ulos. No, tapa on opittu ja nykyään pojat jo tietävät, että kun henkilökunta alkaa tehdä lähtöä, raksuja on tarjolla. Ja aina välillä muutenkin. Tässä eräänä päivänä henkilökunta heitti raksuja keittiöön, Mauno oli jo paikalla (koska tunnistaa tietyn keittiön kaapin aukaisun) ja Eppu ryntäsi paikalle rymisten. Mauno söi raksuja, Eppu ryntäsi paikalle, nappasi raksun suuhunsa ja sylkäisi sen saman tien pois ja kipitti pöydän alle kököttämään. Tämä oli henkilökunnasta hyvin poikkeuksellista. Vaikka Eppua kohti heitteli raksuja, se ei koskenut niihin. Hyvin poikkeuksellista. Seuraavana päivänä sama toistui ja oli jo h...

Eppu kävi parvekkeella ihmettelemässä kitiseviä pääskysiä ja samalla sain houkuteltua katseen kameraankin. Naapurit, jos heillä parvekkeen ovi tai ikkunat olivat auki, saattoivat kyllä ihmetellä täältä kuuluvaa sormien napsuttelua, pörinää, pärinää, pihinää, vihellystä ja maiskutusta. Millään näillä ei tietysti ollut katseen suuntaamiseen mitään vaikutusta, mutta vanha tuttu höyhenhuiska sentään hetken tepsi. Mauno puolestaan on vihdoin alkanut päästä mustan pömpelin makuun ja on viihtynyt sen katolla useampana päivänä. Johan tästä puolisen vuotta taitaakin olla kun se meille tuli. Mauno aiheutti henkilökunnalle eilen melkein sydänpysähdyksen karkaamalla pihalla valjaista. Henkilökunta oli samalla ulkoilutusreissulla laittamassa roskia roskakatoksessa ja joutui venymään ylettääkseen roskikseen Maunon jäädessä ulos. Yhtäkkiä fleksi tuntui kevyeltä ja kelasi sisään pelkät valjaat narun päässä! Henkilökunnalle tuli kiire – mutta kuten kaikki kissanomistajat tietävät, juoksukilpa...