M•A•U•K•U•J•A

Meillä on parvekkeen lattialla Ikean halpa pieni räsymatonpätkä, jota pojat käyvät innolla raapimassa ja kynsimässä. Siihen on ihan lupa eikä vaurioitakaan ole näkynyt. Eikä olisi paljon väliä vaikka näkyisikin. Siitä henkilökunta kuitenkin sai jossain vaiheessa idean tehdä matoista pojille pesätyynyn, jota voisi sitten kynsiäkin. Materiaalit tuli hankittua, mutta toteutus antoi hieman odottaa itseään. Tänään sitten henkilökunta otti itsestään rivakan niskaotteen ja ommelsi tyynyn valmiiksi. Tarvikkeita meni kaksi Ikean Tånum-mattoa (4,99 €/kpl), kolme Ikean Inner-sisätyynyä (3 €/kpl), pari ompelukoneen neulaa, pätkä hermoja. Ehkä tuonne neljäskin sisätyyny olisi mennyt, mutta sitten täyttöaukon ompelu kiinni olisi vaikeutunut. Valitettavasti toista päätä ei saanut käännettyä sisään ja tupsuja piiloon, kun tavisompelukone ei tuollaista mattoa nelinkertaisena vedä, mutta tällä mennään. Heti oli kyllä paikka suosiossa ja sitä on kynsitty ja koemaattu innolla. Epunkin kanssa...

Kädet puuskassa ja posket pullollaan. Ei Maunolla kyllä oikeasti mitään poskia ole, miten lie onnistui lyttäämään kaulansa noin. Semmoinen kynäniska se oikeasti on. Sitten tuli Pastamuntteri ja halusi kanssa samaan pesään. Ensin pieni molemminpuolinen pesutuokio ja sitten paheksuvan kysyvät katseet kuvaajalle, että me niinkuin tässä aloiteltais nukkumista, voisko poistua. Pakko oli Justiinaa totella. Niinkuin meillä nyt yleensä tehdään.

Järjestysmies valvoo, kuvaaminen kielletty juhannuksenvietossa! Yksityisyydensuoja taattava kaikille juhlijoille ja juhlimatta jättäville. Hyvää ja leppoisaa juhannusta!

... muttei mahtunut. No, kastraatti maistoi mustikkajugurttia, melkein sama. Puujalka kuin puujalka.

Henkilökunta oli vähän reissailemassa Välimeren rannalla ja pojat olivat kotona ihmis-isovanhempien hellässä hoidossa. Muuten oli kuulemma mennyt hyvin, ruoka oli maistunut ja Eppu oli käynyt täppäilemässä tassulla nokasta hereille, mutta Mauno oli ollut hieman etäinen ja viileä, koska tapana nyt vaan ei ole ollut kiehnätä vieraita. Vaikka tuttuja ovatkin. Pientä jalkapuskua kyllä, mutta ei syliä. Kunnes oli tullut viileämpi päivä ja mummu oli laittanut henkilökunnan hupparin päälle, sitten oli Mauno tullut sylittelemään. Ikävä oli molemminpuolinen. Nyt onkin sitten halittu ihan urakalla. Nyt kotona on kaikkia kivoja kasoja, lähinnä pyykkiä, ja tavaroita, joiden päällä makoilla ja istua. Matkalaukkukin oli perin kiinnostava, vaikka sielä henkilökunnan omaa tavaraa sisällä pääosin olikin, hyvin vähän tuliaisia. Kohteena oli Nizza ja sen lähiympäristö ja yksi "kissakohdekin" sieltä pitää raportoida. Ylhäällä Cimiezissä Matisse-museon vieressä on vanha upea luostarin pu...

Eilen henkilökunta raahautui väsyneenä kotiin illalla, mutta onneksi pojat olivat järkänneet herttaisen tervehdyksen eteiseen aivan kakkakaapin eteen. Sydänpissit ovat saaneet seurakseen sydänoksun! Jee! Tämän halusitte varmaan nähdä ihan kuvassa! Koosta päätellen tyyppi on vetänyt taas reippaan satsin kerralla ja ahneus on kostautunut... ja kyseessähän on tietysti Eppu, jolla tämä puklailu on puuskittain yleistä. Mauno ei moisia vulgäriteettejä juurikaan harrasta, lähinnä vain ruohoa ahmittuaan. Henkilökunta kiitteli sydämellisestä tervehdyksestä ja erityisesti siitä että poikkeuksellisesti ei osunut edes matolle. Parketilta on helppo pyyhkäistä.