M•A•U•K•U•J•A

Tässä ehti jo viikko kulua ennenkuin henkilökunta sai aikaiseksi perata viime viikonlopun kuvia, mutta käytiin siis taas vierailemassa Naukulassa tuttuna sössötätien duona ja silloin pentuloiset olivat viisiviikkoisia. Asustelivat vielä pentuhuoneessa ja nyt kuuleman mukaan ovat laajentaneet reviirinsä koko yläkertaan. Tässä kävi taas sillä tavalla että Suloa ja Namua kovasti palluteltiin ja ihasteltiin alakerrassa, mutta kuviin eivät eksyneet tälläkään kertaa. Edes kaikki pennut eivät päätyneet kuviin, koska Priscilla ja Patricia päättivät vetäytyä unille työpöydän alle, pentumökin katolle lämpöpatterin viereen, eikä sieltä kamera eikä tätien käsi tavoittanut. Rauha heidän unilleen. Muut onneksi jaksoivat viihdyttää tätejä. Noomi vahti pentujen – ja tätien – toimia, mutta malttoi kyllä välillä poistua paikaltakin todeten, että ei ne tädit vissiin tosissaan ole vaikka ne välillä yrittää niitä pentuja taskuun tunkeakin ja jostain kasseistakin puhuvat. Noomi-mamma näytti Pekall...

Lyyran tämän hetken lempilelu – tai ainakin yksi niistä – on nokkaeläin. Pieni pehmoeläin, jonka sisällä on vinkupallo, joka tosin ei oikein enää toimi. Ei haittaa, sanoo henkilökunta. Nokkista retuutetaan, takajalkatömpsytetään, heitellään ja kuljetellaan. Kaikista paras leikki on kuitenkin melkein joka ilta käytävä (ja joskus muulloin), jossa henkilökunta heittelee Nokkista ja Lyyra nappaa sen ilmasta ja sitten löylyttää mokoman ryökäleen. Heitto pitää olla korkea kaari ylös, hieman sellainen pesäpallosyötön tapainen, josta Lyyra sitten Nokkiksen nappaa. Olennaista tuntuu olevan myös se, että sänkyä ei mielellään pedata ennen leikkiä, tai siis iltasella peitto pitää "avata", koska peiton pitää olla rutussa, niin että sinne poimuihin ja alle voi sukeltaa hyökkäyksissä. Sileä peitto on ihan tyhmä, niinkuin Lyyra alla kertoo (henkilökunta halusi olla sievistelevä valokuvausta varten). Leikki välillä leviää myös sängyltä matolle. Joskus Nokkis unohtuu ja leikin t...

Kuten varmaan kaikki kissablogimaailmassa seikkailevat tietävät, Naukulassa on taas maaoravia! Tällä kertaa kuusi kappaletta ja hieman enemmän värivariaatioitakin kuin viimeksi. Virallisesti he ovat Pinkkitassun P-pentulaisia, Pekka (ainoa punainen ja poika), Paula, Pirkko, Patricia, Psipsina ja Priscilla. Kävimme Triolan Tarun kanssa taas yhdessä visiteeraamassa pentulaisia kun he olivat karvaa vaille 3-viikkoisia. Tuolloin möngittiin vielä kiltisti omassa pesässä, mutta sittemmin peet kuuluvat lähteneen jo tutkailemaan maailmaa oma-aloitteisesti yli laitojen. Pentueen äiti on tietysti Naukulan oma Noomi, joka viimeksi oli niiden maaoravien joukossa kaksi vuotta sitten. Noomi on oikein erinomainen mamma, vieraat saivat käpistellä pentusia rauhassa ja Noomi jopa lähti välillä matkoihinsa luottaen siihen ettei pennuille satu vieraiden käsissä mitään ikävää. Välillä sitten tarkkailtiin, että mitäs ne ipanat siellä touhuavat ja vikisevät. Tässä on Pirkko, joka oli heti kä...