Napakymppi
Tänään on ollut juhlapäivä, meidän oma Puippunen täytti 10 vuotta. Ja kylläpä Pöpinder onkin ollut varsinainen napakymppi meille. Eppu tuli vähän kuin varkain, ei pitänyt tulla toista kissaa vaan Maunon jäädä ainokaiseksi, mutta sitten oli Peppuli tarjolla ja Mauno vähän turhan aktiivinen ja liikaa henkilökunnan aktivoitavaksi. Eppu tuli, voitti sydämet ja niistä tuli Maunon kanssa parhaat ystävät ja painikaverit. Kun sitten tuli Maunon aika lähteä, oli Epulla iso ikävä ja sitä ikävää lohduttamaan löytyi onneksi nopealla aikataululla Lyyra. Ja taas Eppu näytti suuren sydämensä (ihan lääkärin ultraäänellä toteaman sellaisen!) ja otti Lyyran vastaan rauhallisen ja diplomaattisen setämiehen elkein ja taas oli uusi kaveripari syntynyt. Eppu on maailman pehmein, se rakastaa kaikkia ihmisiä, erityisen ystävällinen ja kärsivällinen se on lapsille (vaikkei niistä ole hirveästi kokemusta saanutkaan, mutta jotenkin se tunnistaa pikkuihmiset) ja sitä saa ihan jokainen rapsuttaa ja kuopsutt...
Spontaani ensimmäinen ajatus: kohta sattuu. Toinen ajatus: sattuu siis tota lintua vai mikälie roikotin onkaan... :D
VastaaPoistaRoikotin? Ne on Ilmarit, kaksi lokkia! Ja joo, niitä vaanitaan oven päältä.
VastaaPoistaMulla on silmälasit elikkäs huono näkö! Vetoan roikottimillani siihen. :D
VastaaPoistaHeheh, Cassandra harrastaa samoja temppuja. Ja hyppää pahaa aavistamattoman niskaan. Joku päivä saan sydänkohtauksen.
VastaaPoistaEi hitsi, Mauno ei ole keksinyt vielä tuota niskaan hyppäämistä. Muutenkaan se ei ole ollenkaan sellainen olkapääkissa kuin maun luvataan olevan, se ei koskaan oma-aloitteisesti tule olkapäälle tai kiipeä mistään tasolta kyytiin. Ehkä se on vielä hieman epävarma omista liikkeistään...
VastaaPoista