Kukkia mamille!
Mauno lähettää äidilleen Neffille aurinkoiset ja kukkientuoksuiset äitienpäiväonnittelut! Parhainta salaattiruusulaatua!
Kävimme vähän ulkoilemassa, ja Mauno herkutteli taas ajatuksella pulupaistista. Valitettavasti fleksi ei anna periksi napata ihan näppeihin asti, vaikka välillä herkullisia takaa-ajoja syntyykin.
Toissapäivänä Mauno pelästytti henkilökunnan hetkellisesti kun pomppasi pihalla kukkapuskasta suutaan aukoen ja alkoi kuolata suu vaahdossa. Vaihtoehtoja oli kaksi: Mauno maistoi jotain pahanmakuista kukkaa tai sitten amppari nappasi. Henkilökunta nappasi kuolaavan Maunon syliin ja kantoi sisälle (olimme takapihalla). Kuolaus loppui melkein saman tien, mutta sisällä Mauno alistettiin selälleen syliin ja suututkimukseen. Mitään mahdollisia pistojälkiä ei näkynyt, turvotusta tai muuta ja kuolauskin loppui saman tien, joten taisi Mauno vain upottaa hampaansa vääränlaiseen kasviin.
Kuolaus oli tällä kertaa erilaista kuin silloin kolme viikkoa sitten, tällä kertaa kuola tuli selkeänä vaahtona eikä vetenä kuten viimeksi. Ihan samalla tavalla kun jouduimme aikanaan ottamaan rankemmanpuoleisen koulutussession henkilökunnan puremisesta sitruunamehun avulla.
Kävimme vähän ulkoilemassa, ja Mauno herkutteli taas ajatuksella pulupaistista. Valitettavasti fleksi ei anna periksi napata ihan näppeihin asti, vaikka välillä herkullisia takaa-ajoja syntyykin.
Toissapäivänä Mauno pelästytti henkilökunnan hetkellisesti kun pomppasi pihalla kukkapuskasta suutaan aukoen ja alkoi kuolata suu vaahdossa. Vaihtoehtoja oli kaksi: Mauno maistoi jotain pahanmakuista kukkaa tai sitten amppari nappasi. Henkilökunta nappasi kuolaavan Maunon syliin ja kantoi sisälle (olimme takapihalla). Kuolaus loppui melkein saman tien, mutta sisällä Mauno alistettiin selälleen syliin ja suututkimukseen. Mitään mahdollisia pistojälkiä ei näkynyt, turvotusta tai muuta ja kuolauskin loppui saman tien, joten taisi Mauno vain upottaa hampaansa vääränlaiseen kasviin.
Kuolaus oli tällä kertaa erilaista kuin silloin kolme viikkoa sitten, tällä kertaa kuola tuli selkeänä vaahtona eikä vetenä kuten viimeksi. Ihan samalla tavalla kun jouduimme aikanaan ottamaan rankemmanpuoleisen koulutussession henkilökunnan puremisesta sitruunamehun avulla.
Onneksi meillä ei ole ollut vastaavia kuolausepisodeja. Voisi henkilökunnalle tulla pienoinen paniikinpoikanen, jos tuollaista tapahtuisi. Onneksi tilanne meni teillä nopeasti ohi. Aina voi toivoa, että Mauno seuraavilla kerroilla muistaa, ettei sitä kukkaa kannata maistella.
VastaaPoistaNo, nyt kun täällä on ollut parikin kuolajuttua niin osaatte varautua jos sellainen teilläkin tapahtuu... Luulen, että Mauno kyllä muistaa sen liljan jota maistoi, sen verran hätäiseen se sieltä juoksi ja aukoi suutaan.
VastaaPoista